Joka päivä joku pulma

Ei päivää ilman haasteita, mietin kun käväisin mummon ja vaarin ovella kauppatavaroita viemässä. Olin jo ajatellut, että kauppa-asiointi riittää tälle päivälle ja saisin puuhata omiani. Päivään osui  sitten kuitenkin aivan yllättäen monta hoidettavaa asiaa.

Kylpyhuoneen lattia on kylmä. – Miten voi olla? Onhan se ollut lämmin (kuuma) jo tammikuun lopusta.

Selviää, että kylpyhuoneen oven pielessä oleva säätönappula on jostakin syystä kohdassa ”2” kun sen  pitäisi olla kohdassa ”4”.

Opetellaan taas  säätönappulan käyttö ja todetaan, että siivotessa on hyvin voinut rätti osua siihen.

Kesämökille pitää nyt heti mennä tarkistamaan, onko myrsky kaatanut puita. – Siinä sitä viimeistään meni päiväni täysin uusiksi.

Joko ne pesulaan viedyt verhot on valmiit? – Joo, haetaan. Ripustus tosin voi tapahtua vasta vuoden kuluttua, kun oma koti on julkisivurempan kourissa.

Oskarinoksa on irronnut. – Niinpä, sitä olin itse asiassa odottanutkin.  Kaksipuolinen Gorillateippi kyllä pysyy laatassa, mutta ei jaksa pitää oksaa kiinni seinässä. Oksa on mummon pikkupyykeille tärkeä, sellainen on omassa kodissakin.

Miksi sitä ei ole porattu kiinni? Sitä pitää kysyä kotiprofessorilta, joka ei suostu laattaan poramaan.

Minä tilasin huoltomiehen hommiin. Kohta pysyy.

Maito on sittenkin on loppu (ei lukenut ostoslistassa). – Joo, haetaan. Ei auta. Vaikka kuinka yrittäisin keskittää ostot yhteen kertaan viikossa. Tämä juoma on vaarille tärkeämpi kuin mikään muu juoma. Menee oluen ohi.

Minun tapani on ostaa  mummon ja vaarin listalla olevia tarpeita vähintään tuplasti. Ei sitten lopu kesken.

Mummon ja vaarin kaupankäyntitapa on erilainen kuin minun. Kaikkea ostetaan säästeliäästi. Vaikka seuraavalla viikolla ostetaan ihan samat. Voisi siis ostaa enemmän ja harventaa käyntejä.  Minun tapani on ostaa  mummon ja vaarin listalla olevia tarpeita vähintään tuplasti. Ei sitten lopu kesken. Esimerkiksi käy vaikka ruokakerma. Sitä toin viimeksi 6 pakettia (kolminkertainen määrä, säilyvyys pitkälle kesäkuulle). Juustossakin oli viimeinen käyttöpäivä 30.10.2021. Sitäkin yksi kiekko varastoon. Yksi tärkeä on säilykepersikka. Siispä yhden sijasta kolme purkkia (ostetaan kun tuotetta on, näin minä asian näen). Usein on ollut loppu, kun on listassa lukenut. Entäs sitten hammastahna? Sattui olemaan tarjouksessa, toin kolme tuubia.

Omat tarvikkeeni tilaan verkkokaupasta. Ei tule kontakteja. Se ei mummolle ja vaarille toimi. Ihan hyvin tulisivat tarvikkeet samassa kuin omamme, mutta tuotteet, paha kyllä, ovat erilaisia kuin mihin ovat tottuneet. Ellei ole kyse juuri niistä tuotteista, joita he aina ovat ko marketista hankkineet.Ne tilataan samaan kyytiin kuin omamme, jos hankintalista on tehty. Ei nimittäin ehdi, jos muistetaan vasta saman päivän aamuna.

Siispä käyn heidän kaupassaan. Kun oikein tarkkaan mietin, käyntejä tulee valitettavasti ainakin  kaksi kertaa viikossa… Siellä onneksi asiakkaat noudattavat kohtuullisen hyvin turvavälejä ja pitävät maskia, itselläni käsineetkin kädessä. Ja jos menee aamulla klo 8.00, paikalla ei ole kuin myyjät tavaroita hyllyille laittamassa.

Ja keväisemmät kengät piti hakea oman kodin kaapista. Hankalaa vain se, että sinne ei voi mennä samaan aikaan rakennusmiesten kanssa. Saatiin siitäkin  hieman kovempi keskustelu aikaan, kun piti kerrata säännöt. Että miksi ei mennä rakennusmiesten työaikana kaivelemaan kaapista keväisempää kenkää jalkaan. Hakuun tarvittiin autokyyti.

Olipa taas päivä. Ihan normi nykyisin.

Että pääsinkö alkuun islantilaisen neuleen nro 3 kanssa? En todella.

Elämä on.

Terveisin EijaL

Kommentit (2)
  1. Aikamoista arkihärdelliä. Kun omista ruuhkavuosistaan pääsee, edessä taitavatkin olla toisenlaiset ruuhkavuodet. Tsemppiä niihin!

    Minna

    1. Kyllä puuhaa riittää, kiitos!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *