Sadepäivä Turussa
Kesäsade ei seikkailua haittaa, vaikka se siitä erilaisen tekikin. Suunnitelmana oli pari päivää sitten ottaa pyörät mukaan Turun Fölin vesibussille ja vierailla Ruissalon telakalla ja siitä sitten pyöräillä takaisin Turkuun. Jo vain todettiin sää liian kylmäksi ja sateen uhka mitä todennäköisemmäksi. Siispä kotiprofessori vei minut ja pikkuneidin vesibussille, jonka kanssa (liian vähissä vaatteissa) risteilimme telakalle, jossa meitä kotiprofessori jo odotti. Mikäs ollessa, kun sai ajella lämpimässä autossa.
Päämäärä oli selkeänä. Tarvitsimme vilutusta vastaan lämmintä kaakaota, jota saimme Avelian tiloissa kesän ajan toimivasta Gagguin kahvilasta. Ja mikä mukavinta, siellä oli myös taidenäyttely. Kaj Stenvall Ruissalon telakalla yllätti.





Interiöörinä Avelia Galleria Gaggui -kahvilan kanssa tarjoaa mielenkiintoista katseltavaa maukkaiden leivonnaisten nauttimisen lomassa.


Yhtä asiaa turkulaisena olen ihmetellyt siitä asti, kun viehko Gaggui -kahvila aloitti Turussa Humalistonkadulla (nyt koko talo remontin kourissa). Jos ja kun käsittääkseni kahvilaa mainostetaan turkulaisena, miksi sen nimi on Gaggui? Turkulainen ei nimittäin koskaan laita keetä (G-kirjainta siis) sanaan, jossa sitä ei edes sen perusmuodossa ole. KAKKU – KAKKUJA – turkulainen lausuu KAKKUI tai kuten isoäitini aikoinaan KAKUI. Ja joskus olen kuullut KAAKUI. G on turkulaiselle vaikea, monille ihan ylivoimainen. Vai onko tämän ”käännöksen” tarkoitus viedä ajatus Rauman suuntaan?
Tiedä sitä.
Kaj Stenvall Ruissalon telakalla yllätti.
Elämä on.
Terveisin EijaL