Niinku miten se kesä sitten lopulta meni?
Hengissä ollaan, helteistä huolimatta. Se on merkittävin asia, sillä 90-vuotiaat mummo ja vaari joutuivat lujille helteiden aikana.
Onneksi lopulta suostuivat käyttämään viilennintä, vaikka koville otti. Pahimmilla helteillä ulkona oli 32 astetta, heillä sisällä 26. Vaarille sekin oli kylmää, etenkin kun istui katsomassa TV:tä ihan viilentimen puhalluksen reitillä.
Elämä onneksi aukesi sen verran, että kesän aikana ovat päässeet kauppaan itse. Se on itsenäisesti elämään tottuneille todella iso asia. Minä kuljetan ees taas, hoidan kauppareissun aikana bensatankin täytön tai teen pienen happihyppelyn. Käytössä pahimpien helteiden aikana viilennetty lähimarketti. Hyvin jaksoi ja ihan huomaamatta tuli päivän liikunta-annos suoritettua.
Lähikauppaan tekevät nykyisin kävelyn (maito loppu, oho), ja mukana on silloin edellisjouluna lahjaksi saatu vedettävä ostoskärry. Se oli käyttämättömänä kaksi vuotta, koska vaarin mielestä se oli turha.
Nyt käytetään. Ja on kuulemma hyvä.
Kolme kertaa olivat mökillä, vaari saunoi ja sai vihdankin, syötiin ja katseltiin mummon kanssa kukkia. Rinnetontti tuottaa pulmia molemmille. En usko, että ensi kesänä enää otan riskin heitä sinne viedä.
Kesän kohokohdat
Muuten on eletty ihan rauhallisesti, ei festareita, ihmisiä on lähinnä pakoiltu. On tyydytty kotiruokaan. Muutama high light tulee mieleen:
Pieni kesäreissumme kohdistui Tampereelle, jossa kattokävely oli ehdottomasti mukava kokemus.
Mökillä on oltu aiempaa enemmän ja pihatöitä on tehty. Ihan kolmekin yötä yhteen putkeen. Helteillä nimittäin löytyi terassilta kohta, jossa hiukan tuuli, kun aukaisi mökin oven ja vastapäisen ikkunan ja antoi tuulen kulkea läpi. Ja välillä mereen.
Tosin päiviin liittyi kauppareissut ja visiitti Salon muraaleja ihmettelemään.
Yksi kesäreissu vielä on edessä. Nimittäin 9-vuotiaan kanssa oli suunniteltu heinäkuulle lomamatka pääkaupunkiin, hotelliyö ja toiveen mukainen vierailu Sea Lifeen. Harmillisesti sairastuminen sen esti. Onneksi on jo uusi aika kaikelle varattu. Vielä ehtii.
Yhdessä on toki retkeilty ihan kotikaupungissa. Sopivasti ehdimme juuri ennen koulun alkua olla yhdessä parin yön yökylän verran. Toisen yön olimme ihan kahden mökillä, se oli tärkeää. Kesäkahvilassa saatiin korvapuusti ja silitettiin koiria. Sauna ja uinti yhdessä, en-tiedä-kuinka-monta-kierrosta-muistipeliä-ja-dominoa meni. Parvella nukuttiin.
Odotan elokuun pehmeitä iltoja. Toivottavasti sinilevä väistyisi.
Kotiprofessori päätti viiden viikon vuosilomansa.
Ja se on hyvä se.
Elämä on.
Terveisin EijaL
PS: Punkki kiinnittyi vasempaan lapaan. Yök. Lääkekuurihan se siitä alkoi. Summa summarun kuitenkin on: Asunnon viilennys pelasti kesän.