Joku tanssii, joku laulaa, joku maalaa ja piirtää, joku askartelee, joku osaa leipoa ja tehdä hyvää ruokaa muillekin maisteltavaksi. Kaikille on yhteistä se, että kokee jollakin tavalla voimaantuvansa. Joillekin merkitystä on myös sillä, että jakaa yhteisen kokemuksen samaa harrastavien kanssa. Niin minullakin ajoittain. Tarvitseeko aikuinen harrastusta?

Mitä voi harrastaa aikuisena?

Nukkekoti harrastuksena

Nukkekoti on minulle se juttu.

Harrastukseni on minulle pakopaikka arjesta.

Olen varma siitä, että mikä tahansa harrastus on yhtälailla merkityksellinen kuin nukkekoti itselleni. Harrastukseni on minulle pakopaikka arjesta. Hetken ajatukseni ovat muussa kuin vanhustenhoidon pulmissa, jotka enenevässä määrin tuottavat tauhkaa elämääni.

Siihen liittyy kättentöitä (askartelua siis), yksin tai ryhmässä paikallisen nukkekotikerhon illoissa. Ryhmässä nykyisin harvemmin. Nukkekoteihini liittyy myös tarinointi. Niissä eletään nykypäivässä. Mitään en pysty tekemään, ennen kuin tiedän, keitä kulloinkin tekeillä olevassa asunnossa tai talossa asuu. Nukkeja ei ole, vaikka asukkaat ovat elävästi ”paikalla”.

Parasta harrastuksessani on, että irtaannun arjesta. Saan olla ihan yksin. Kukaan ei tarvitse, ei pyydä eikä odota. Lisäksi olen oppinut paljon uutta. Kärsivällisyys ei ole paras puoleni, mutta pikkiriikkisten ovenkahvojen ja lattialistojen maalaamisen myötä olen tajunnut, että hosuminen ei kannata.  Pikkuhiljaa valmistuminen onkin se juttu. Voi suunnitella ja kehitellä tarinoita. Maistella.

Nukkekoti on halpa harrastus

Nukkekoti on halpa harrastus.Kaiken voi tehdä itse. Toisen roska on toisen aarre. Tämä pitää paikkansa, kun katselen varastojani. Harrastajia on toki erilaisia. Kaiken voi myös ostaa valmiina. Oheita itse tekemiseen löytyy, kun vain alkaa etsiä. Vertaistukea löytyy. Ihminen on kekseliäs olento.

Aikuisen nukkekotiharrastus herättää ajoin ihmetystä.

Ei ole harvinaista, että minulta kysytään, leikinkö niillä nukkekodeilla? En leiki. Mutta lapsenlapset leikkivät. Heitä varten on ihan oma nukkekoti, jossa sattuu ja tapahtuu ja siellä on myös nukkeja.

Minulle oleellista on interiöörin luominen ja rakentelu. Kun jotain uutta syntyy, tapani on ollut kehittää sen ympärille pikkuinen tarina ja julkaista se  blogissa ja samaa harrastavien fb-ryhmässä.

Jollakin lailla sekin on leikkiä, eikö? Viisaat väittävät, että leikkivä lapsi on terve lapsi. Taitaa päteä myös aikuiseen.

Nukkekoti on yhteisöllinen harrastus

Jos niin haluaa.

En välttämättä tarvitse nukkekotipuuhiini muita, vaikka yhdessä tekeminen joskus mukavaa onkin.Yksin on parempi.

Vastaukseksi kysymykseeni – Tarvitseeko aikuinen harrastusta. Kyllä, aikuinen tarvitsee harrastusta. Ainakin minä tarvitsen.

Mitä sinä harrastat?

Elämä on.

Terveisin EijaL

Olen kirjoittanut nukkekodeistani eijulista-blogissani vuodesta 2012

Tästä pääset Nukkekoti Villa Charlotte-sivulle

Tästä voi lukea lisää Valtakunnallisen Nukkekotiyhdistyksen toiminnasta