Ladataan...

Taas ollaan blogin ääressä muutaman viikon tauon jälkeen. Ensimmäinen kuukausi Sveitsissä on nyt takana ja fiilikset on edelleen todella hyvät. Itseasiassa paremmat kuin olisin voinut kuvitellakaan ensimmäisen kuukauden jälkeen. Alun superväsymyskin alkaa pikku hiljaa väistymään ja alan olla taas normaalilla energiatasolla :) 

Viimeksi kirjoitin blogissa siitä, miten meillä täällä on ollut välillä kielen kanssa pieniä hankaluuksia lasten kanssa, mutta nyt sekin on alkanut sujumaan mielestäni paremmin. Näin kuukauden täällä olon aikana olen oppinut saksan kieltä jo hurjasti verrattuna siihen, mistä lähdin liikkeelle. Toki edelleen on aivan super paljon tekemistä siihen, että pystyisi itse tuottamaan kunnon keskustelua tai että ymmärtäisi kaiken mitä ihmiset ympärillä puhuvat. Ja kyllä, kuukauden olen vasta ollut, joten ei stressiä, vaikka itse olenkin ihminen joka vaatii välillä itseltään ehkä jopa liikojakin liian lyhyessä ajassa. Pitäisi osata olla armollinen itseään kohtaan ja antaa aikaa oppimiselle :) 

Nyt olen vihdoin saanut kaikki terveysvakuutuksetkin kuntoon täällä päässä. Pakko todeta tähän väliin, että kaikkien suomalaisten kyllä täytyy olla ylpeitä miten Suomessa meillä on varmasti maailman paras terveydenhuolto systeemi. Täällä asiat on vähän eri tavalla. En valita, etteikö terveydenhuollon taso olisi hyvä, mutta miten kallista täällä on sairastua tai edes mennä kertakäynnille lääkäriin. En edelleenkään ymmärtänyt täysin tätä koko systeemiä, mutta siis mun terveysvakuutus on n. 240CHF kuukaudessa ja jos mulle käy jotain tai joudun menemään lääkäriin jne. niin joudun maksamaan itse aina 2500CHF asti kaiken. Suomessa pääset kunnalliselle lääkärille kuitenkin suhteellisen helposti ja maksat siitä muutaman kympin, täällä et.

No mutta asiasta taas toiseen. Mun ihana ystävä tuli moikkaamaan mua tänne Suomesta viime viikolla ja vietti täällä neljä päivää. Ja pakko sanoa, että oli aivan super ihana olla pitkästä aikaa ystävän kanssa, jutella suomea, nauttia yhdessäolosta, uusista maisemista ja elämyksistä. Oltiin siis ensimmäinen päivä ystäväni kanssa Zurichissä, kierreltiin vähän kaupunkia ja ennen kaikkea höpistiin kaikki kuulumiset. 

 

Olin päättänyt viedä mun ystävän pienelle "hiking tripille", jotta hän (ja myös minä) näkisi sitä OIKEAA ja aivan mielettömän upeaa Sveitsiä :)  Joten heti seuraavana päivänä lähdettiinkin aamusta kohti Luzernea, joka on n. tunnin junamatkan päässä mun kylästä. Sieltä otettiin vene Vitznauhun ja sitten vielä Cogwheel juna Rigi Kaltbadiin. Rigi Kaltbadista lähdettiin nousemaan kävellen kohti Rigi Kulmia. Matka taisi kestää ehkä reilun tunnin kaikkine valokuvineen, mutta oli sitäkin raskaampi, reidit ainakin sai kyytiä, kun lähes tunnin verran oli jatkuvaa ylämäkeä. No mutta huipulle päästiin (1798m) ja sitten vielä päätettiin, että kun niin "kevyesti" meni niin kävellään takaisin Kaltbadiin ja otetaan sieltä vasta juna veneelle. Juna olisi siis vienyt suoraan myös huipulle, mutta haluttiin ystäväni kanssa ottaa reissu myös kuntoilun kannalta, joten käveltiin huipulle ja takaisin. Suosittelen kyllä kyseistä matkaa, jos haluaa pienen kuntoilun samaan reissuun, eikä ajallisesti kuitenkaan vie kovinkaan kauan kävellä Kaltbadista Rigi Kulmiin ja takaisin. Koko reissu siis kotikylältäni vuorille ja takaisin toki vie lähes koko päivän, kun kaikkiin matkoihin menee kuitenkin aikansa.

No mutta me ei suinkaan jätetty meidän kuntoilua siihen, vaan lähdettiin seuraavana aamuna mun kylällä olevalle korkeimmalle huipulle kävellen, toki vain 700m korkeuteen, mutta pelkkää ylämäkeä sekin :) Siinä kuntoilut siltä erää ja lopun ystäväni visiitin ajan kierreltiin Baselia ja käytiin Saksan puolella ostamassa halpoja vaatteita ;)

Mun ihana kotikyläni Sissach

Tässä kaikki tältä erää... Ihanaa lokakuun alkua kaikille.

Rakastan, kun illat alkaa hämärtyä ja pääsen polttamaan kynttilöitä mun huoneessa :)

 

Ladataan...

Ajattelin kirjoittaa teille lyhyesti tästä alun kielimuuriongelmasta. Ajatuksia ja tunteita siitä, millaista on elää perheessä, jossa sua ei ymmärretä sun äidinkielellä ja et pysty ilmaisemaan itseäsi samalla tavalla kuin miten ehkä ilmaisisit asiat, jos saisit sanoa ne omalla äidinkielellä. 

Tää perhe on siis alunperin Saksasta, joten pääasiassa tässä perheessä ne puhuu saksan saksaa, mut lapset toki puhuu myös sveitsin saksaa ainakin kavereiden kanssa. Perheen vanhempien kanssa me ollaan tähän asti puhuttu pääosin englantia, mutta sanotaan, että nyt tällä viikolla vanhemmatkin ovat jo alkaneet puhumaan mulle jonkun verran saksaa. Yleensä ensin vanhemmat sanoo mulle saksaksi jotain ja jollen ymmärrä niin kääntävät sen englanniksi. Tää on mun mielestä aika kiva tapa niin ei jää junnaamaan pelkästään siihen englantiin, koska saksaahan tänne tultiin oppimaan. Perheen lapset eivät juurikaan englantia ymmärrä, joten he puhuvat mulle vain saksaa ja mä niille englantia ja saksaa sekaisin. Näin ollen mun kieli täällä tällä hetkellä on ns genglishtä :D

No mutta sitten näistä ns "kielimuuri ongelmista"....

Perheen pienimmän lapsen kanssa, joka täytti juuri tänään 4 vuotta, meillä ei ole ollut juurikaan mitään ongelmia kielen kanssa. Vaikka aina ei ymmärretäkään toisiamme niin se ei ole haitannut kumpaakaan meistä I think :D Mutta sitten näiden vanhempien poikien kanssa, jotka ovat 6 ja 8 vuotiaita, niin meillä on muutamia kertoja tullut tilanteita, joissa huomataan, että ei vain ymmärretä toisiamme. Välillä sen huomaa poikien ilmeistä, että he vähän jopa turhautuvat, kun en vain ymmärrä mitä he tarkoittavat, vaikka kuinka yrittävät selittää. Toki me ollaan käytetty täällä paljon Google translatoria, jossa on sellainen keskustelu- osio, että kun sanon jotain englanniksi niin se kääntää sen saksaksi. Samoin tällä perheellä on sellainen hmmm en tiedä sen oikeaa nimeä, mutta laite, jolle voit sanoa: "Okey google, spielen Radio Regenbogen" ja sitten se aloittaa soittamaan sitä. Samalla tavalla se toimii kun pojat sanoo laitteelle, että mitä tarkoittaa suomeksi joku sana, niin laite kertoo sen. Mutta vaikka meillä täällä onkin kaikki pelit ja vehkeet, joilla voit kääntää kielen toiselle kielelle, niin varsinkin nuorille pojille joilla on paljon energiaa, niin eivät he jaksa aina keskittyä sellaiseen. :D

Juttelin perheen äidinkin kanssa tästä samasta aiheesta ja hän ei ollut ollenkaan huolissaan, olenhan ollut täällä vasta 11päivää. Itselle se vain tuntuu välillä tosi turhauttavalta myös, kun haluaisit ymmärtää lapsia ja sanoa asioita niin, että hekin ymmärtävät, mutta sun taidot eivät vaan vielä riitä sellaiseen. Ja tietenkin lapsillekkin tämä on uusi tilanne, kun edellinen au pair, joka lähti kaksi päivää ennen kuin minä tulin, osasi kommunikoida heidän kanssaan saksaksi. Uutta siis varmasti meille kaikille ja kaikilta meiltä vaaditaan paljon kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ennen kuin homma alkaa luistaa kunnolla.

No mutta tälläinen lyhyt purkautuminen tässä kohtaa :D

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Ladataan...

Täällä sitä nyt ollaan, Sveitsissä, aivan upeissa maisemissa ja ihanassa perheessä. Ensimmäinen viikko on takana ja en voi muuta sanoa kuin, että oon viihtynyt ainakin tähän mennessä aivan mielettömän hyvin. Tää perhe on ottanut mut vastaan paremmin kuin olisin voinut kuvitellakkaan. Nää on ollut niin huomaavaisia ja auttavaisia mua kohtaan ja oon kotiutunut tänne jo tosi hyvin näin ensimmäisen viikon jälkeen. 

Saavuin tänne viime sunnuntaina pienten vaikeuksien kautta. Lennon piti lähteä Helsingistä 12.50, mutta se olikin 40minuuttia myöhässä ja mulla oli vaihtoaikaa näin ollen Munchenissä vaan 5minuuttia. Tästä syystä alettiin sitten selvittelemään lentoyhtiön kanssa, että miten ehdin vaihtolennolle ja todettiin, että vaihdetaan mun lento seuraavaan Munchenistä Baseliin lähtevään lentoon. Näin ollen aikasemmasta 45minuutin vaihtoajasta tulikin 4 tunnin vaihtoaika. No, mutta perille pääsin kuitenkin vielä sunnuntain puolella ja perhe oli mua vastassa kukkakimpun kera :)

No, mutta arki alkoi jo täysillä maanantaina, kun pojat lähti aamulla kouluun, äiti töihin ja minä jäin perheen nuorimman pojan ja isän kanssa kotiin. Ekan viikon oon viettänyt pääasiassa koko ajan perheen kanssa ja tutustunut lapsiin ja vanhempiin ja heidän tapoihinsa elää ja olla. Ollaan myös ekan viikon aikana hommattu mulle kaikki tarpeelliset jutut kuten esimerkiksi rekisteröity mut tänne asuvaksi, hankittu mulle julkisen liikenteen lippu koko Baselissa ja sen lähialueilla ja hankittu mulle tietenkin Halbtax, jota suositteli edellinen aupair, joka täällä oli ollut. Halbtax siis maksoi mulle 145 sveitsin frangia eli joku 135e ja sillä saan matkustaa koko Sveitsin alueella kaikilla julkisen liikenteen välineillä 60% alennuksella. Jos haluan lähteä Sveitsin ulkopuolelle alennus taisi olla 25% tai jotain sinne päin ja kortti on voimassa 1vuoden. Toki mulla on siis ilmainen julkinen liikenne täällä Baselin alueella, mutta jos vähänkin matkustan muualle toi on tosi kannattava :)

Oon ollut tän ekan viikon tosi väsynyt aina iltaisin ja meinannut nukahtaa aina ilta kuuden jälkeen :D Siksi tää blogin kirjoittaminenkin on ollut jotenkin tosi työlästä kun päivän päätteeksi kaikki energia on nollissa. On yllättävän rankkaa, kun kuuntelet koko ajan vain saksaa ja englantia etkä ymmärrä mitä ihmiset puhuu sun ympärillä. Toki huomaan, että jo ekan viikon aikana oon alkanut oppia ymmärtämään jotain tiettyjä perus juttuja saksaksi, mutta siihen se sitten jääkin. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan :)

Tää ensimmäinen viikko on ollut sellainen pehmeä lasku mulle ja oon päässyt aina neljän jälkeen tekemään omia juttuja, kuten shoppailemaan ja kiertelemään Baselia, mikä on ollut tosi rentouttavaa. Mä RAKASTAN Baselia ja suosittelen kaikkia ihmisiä vierailemaan siellä, jollette ole ennen käyneet. Aivan ihana kaupunki ja ilmapiiri siellä on jotenkin tosi rento. Itse asun täällä Baselin ulkopuolella Sissachissa. Tää on tälläinen ihana pieni kylä 20min Baselin rautatieasemalta. Täällä on niin rauhallista ja ihmiset on myös tosi ystävällisiä ja kohteliaita. Musta on tosi kiva, kun kaikki ihmiset tervehtii täällä toisiaan sanoen: Grüetzi, joka siis tarkoittaa Hei. 

Samoin mun saksan koulu alkoi tällä viikolla. Ja hmmm miten sen kauniisti nyt sanois.... en ymmärrä siis yhtään mitään ja se on ollut jotain niin kamalaa istua siellä tunneilla, kun en edes ymmärrä tehtävänantoja :D No eiköhän tämäkin päivä päivältä helpotu ja uskoisin, että tuun nopeasti oppimaan, koska oon täällä aupairina ja kuuntelen saksaa päivittäin kotona. 

Näin loppu yhteenvetona ensimmäisestä viikosta niin tää on ollut kyllä ihan älyttömän hyvä. Perhe on ottanut mut vastaan niin hyvin ja ainakaan tähän mennessä en oo kokenut vielä ollenkaan koti-ikävää. Toki toivon, että tuun löytämään nopeesti täältä kavereita, jotta pääsen sopeutumaan tänne vielä paremmin :) Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! 

 

Pages