Ladataan...

Ajattelin kirjoittaa teille lyhyesti tästä alun kielimuuriongelmasta. Ajatuksia ja tunteita siitä, millaista on elää perheessä, jossa sua ei ymmärretä sun äidinkielellä ja et pysty ilmaisemaan itseäsi samalla tavalla kuin miten ehkä ilmaisisit asiat, jos saisit sanoa ne omalla äidinkielellä. 

Tää perhe on siis alunperin Saksasta, joten pääasiassa tässä perheessä ne puhuu saksan saksaa, mut lapset toki puhuu myös sveitsin saksaa ainakin kavereiden kanssa. Perheen vanhempien kanssa me ollaan tähän asti puhuttu pääosin englantia, mutta sanotaan, että nyt tällä viikolla vanhemmatkin ovat jo alkaneet puhumaan mulle jonkun verran saksaa. Yleensä ensin vanhemmat sanoo mulle saksaksi jotain ja jollen ymmärrä niin kääntävät sen englanniksi. Tää on mun mielestä aika kiva tapa niin ei jää junnaamaan pelkästään siihen englantiin, koska saksaahan tänne tultiin oppimaan. Perheen lapset eivät juurikaan englantia ymmärrä, joten he puhuvat mulle vain saksaa ja mä niille englantia ja saksaa sekaisin. Näin ollen mun kieli täällä tällä hetkellä on ns genglishtä :D

No mutta sitten näistä ns "kielimuuri ongelmista"....

Perheen pienimmän lapsen kanssa, joka täytti juuri tänään 4 vuotta, meillä ei ole ollut juurikaan mitään ongelmia kielen kanssa. Vaikka aina ei ymmärretäkään toisiamme niin se ei ole haitannut kumpaakaan meistä I think :D Mutta sitten näiden vanhempien poikien kanssa, jotka ovat 6 ja 8 vuotiaita, niin meillä on muutamia kertoja tullut tilanteita, joissa huomataan, että ei vain ymmärretä toisiamme. Välillä sen huomaa poikien ilmeistä, että he vähän jopa turhautuvat, kun en vain ymmärrä mitä he tarkoittavat, vaikka kuinka yrittävät selittää. Toki me ollaan käytetty täällä paljon Google translatoria, jossa on sellainen keskustelu- osio, että kun sanon jotain englanniksi niin se kääntää sen saksaksi. Samoin tällä perheellä on sellainen hmmm en tiedä sen oikeaa nimeä, mutta laite, jolle voit sanoa: "Okey google, spielen Radio Regenbogen" ja sitten se aloittaa soittamaan sitä. Samalla tavalla se toimii kun pojat sanoo laitteelle, että mitä tarkoittaa suomeksi joku sana, niin laite kertoo sen. Mutta vaikka meillä täällä onkin kaikki pelit ja vehkeet, joilla voit kääntää kielen toiselle kielelle, niin varsinkin nuorille pojille joilla on paljon energiaa, niin eivät he jaksa aina keskittyä sellaiseen. :D

Juttelin perheen äidinkin kanssa tästä samasta aiheesta ja hän ei ollut ollenkaan huolissaan, olenhan ollut täällä vasta 11päivää. Itselle se vain tuntuu välillä tosi turhauttavalta myös, kun haluaisit ymmärtää lapsia ja sanoa asioita niin, että hekin ymmärtävät, mutta sun taidot eivät vaan vielä riitä sellaiseen. Ja tietenkin lapsillekkin tämä on uusi tilanne, kun edellinen au pair, joka lähti kaksi päivää ennen kuin minä tulin, osasi kommunikoida heidän kanssaan saksaksi. Uutta siis varmasti meille kaikille ja kaikilta meiltä vaaditaan paljon kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ennen kuin homma alkaa luistaa kunnolla.

No mutta tälläinen lyhyt purkautuminen tässä kohtaa :D

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Ladataan...

Täällä sitä nyt ollaan, Sveitsissä, aivan upeissa maisemissa ja ihanassa perheessä. Ensimmäinen viikko on takana ja en voi muuta sanoa kuin, että oon viihtynyt ainakin tähän mennessä aivan mielettömän hyvin. Tää perhe on ottanut mut vastaan paremmin kuin olisin voinut kuvitellakkaan. Nää on ollut niin huomaavaisia ja auttavaisia mua kohtaan ja oon kotiutunut tänne jo tosi hyvin näin ensimmäisen viikon jälkeen. 

Saavuin tänne viime sunnuntaina pienten vaikeuksien kautta. Lennon piti lähteä Helsingistä 12.50, mutta se olikin 40minuuttia myöhässä ja mulla oli vaihtoaikaa näin ollen Munchenissä vaan 5minuuttia. Tästä syystä alettiin sitten selvittelemään lentoyhtiön kanssa, että miten ehdin vaihtolennolle ja todettiin, että vaihdetaan mun lento seuraavaan Munchenistä Baseliin lähtevään lentoon. Näin ollen aikasemmasta 45minuutin vaihtoajasta tulikin 4 tunnin vaihtoaika. No, mutta perille pääsin kuitenkin vielä sunnuntain puolella ja perhe oli mua vastassa kukkakimpun kera :)

No, mutta arki alkoi jo täysillä maanantaina, kun pojat lähti aamulla kouluun, äiti töihin ja minä jäin perheen nuorimman pojan ja isän kanssa kotiin. Ekan viikon oon viettänyt pääasiassa koko ajan perheen kanssa ja tutustunut lapsiin ja vanhempiin ja heidän tapoihinsa elää ja olla. Ollaan myös ekan viikon aikana hommattu mulle kaikki tarpeelliset jutut kuten esimerkiksi rekisteröity mut tänne asuvaksi, hankittu mulle julkisen liikenteen lippu koko Baselissa ja sen lähialueilla ja hankittu mulle tietenkin Halbtax, jota suositteli edellinen aupair, joka täällä oli ollut. Halbtax siis maksoi mulle 145 sveitsin frangia eli joku 135e ja sillä saan matkustaa koko Sveitsin alueella kaikilla julkisen liikenteen välineillä 60% alennuksella. Jos haluan lähteä Sveitsin ulkopuolelle alennus taisi olla 25% tai jotain sinne päin ja kortti on voimassa 1vuoden. Toki mulla on siis ilmainen julkinen liikenne täällä Baselin alueella, mutta jos vähänkin matkustan muualle toi on tosi kannattava :)

Oon ollut tän ekan viikon tosi väsynyt aina iltaisin ja meinannut nukahtaa aina ilta kuuden jälkeen :D Siksi tää blogin kirjoittaminenkin on ollut jotenkin tosi työlästä kun päivän päätteeksi kaikki energia on nollissa. On yllättävän rankkaa, kun kuuntelet koko ajan vain saksaa ja englantia etkä ymmärrä mitä ihmiset puhuu sun ympärillä. Toki huomaan, että jo ekan viikon aikana oon alkanut oppia ymmärtämään jotain tiettyjä perus juttuja saksaksi, mutta siihen se sitten jääkin. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan :)

Tää ensimmäinen viikko on ollut sellainen pehmeä lasku mulle ja oon päässyt aina neljän jälkeen tekemään omia juttuja, kuten shoppailemaan ja kiertelemään Baselia, mikä on ollut tosi rentouttavaa. Mä RAKASTAN Baselia ja suosittelen kaikkia ihmisiä vierailemaan siellä, jollette ole ennen käyneet. Aivan ihana kaupunki ja ilmapiiri siellä on jotenkin tosi rento. Itse asun täällä Baselin ulkopuolella Sissachissa. Tää on tälläinen ihana pieni kylä 20min Baselin rautatieasemalta. Täällä on niin rauhallista ja ihmiset on myös tosi ystävällisiä ja kohteliaita. Musta on tosi kiva, kun kaikki ihmiset tervehtii täällä toisiaan sanoen: Grüetzi, joka siis tarkoittaa Hei. 

Samoin mun saksan koulu alkoi tällä viikolla. Ja hmmm miten sen kauniisti nyt sanois.... en ymmärrä siis yhtään mitään ja se on ollut jotain niin kamalaa istua siellä tunneilla, kun en edes ymmärrä tehtävänantoja :D No eiköhän tämäkin päivä päivältä helpotu ja uskoisin, että tuun nopeasti oppimaan, koska oon täällä aupairina ja kuuntelen saksaa päivittäin kotona. 

Näin loppu yhteenvetona ensimmäisestä viikosta niin tää on ollut kyllä ihan älyttömän hyvä. Perhe on ottanut mut vastaan niin hyvin ja ainakaan tähän mennessä en oo kokenut vielä ollenkaan koti-ikävää. Toki toivon, että tuun löytämään nopeesti täältä kavereita, jotta pääsen sopeutumaan tänne vielä paremmin :) Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! 

 

Ladataan...

 

Heippa kaikille!

Ihanaa päästä kirjoittamaan omia ajatuksia ja fiiliksiä matkalla tuntemattomaan. Eli aloitetaan ihan alusta. Olen siis 29-vuotias leikkaussalisairaanhoitaja Helsingistä. Olen aina unelmoinut ulkomaille muutosta, mutta nuorempana (vaikka olinkin kova menemään) minulla ei rohkeus riittänyt siihen, että olisin uskaltautunut heittäytyä ja vain kokeilla siipiäni maailmalla. Unelmiani olivat lähtö vaihto-oppilaaksi jenkkeihin ja myöhemmin aupairina työskentely. Näitä kumpaakaan en kuitenkaan päässyt silloin toteuttamaan, joten näin kymmenen vuotta myöhemmin päätin heittäytyä ja astua tutusta ja turvallisesta täysin tuntemattomaan.

Nyt siis olen lähdossä muutaman viikon päästä Sveitsiin Aupairiksi ja olen aivan super innoissani tästä!! Nyt moni varmasti pohtii ruudun takana, että miksi 29-vuotias leikkaussalisairaanhoitaja haluaa lähteä Sveitsiin aupairiksi.

 

No ajatus ulkomaille muutosta lähti tosissaan liikkeelle alkuvuodesta, kun aloin miettiä, että mitä sitä seuraavaksi haluaisi elämässä tehdä. Olin juuri eronnut poikaystävästäni ja myynyt yhteisen asuntomme ja päätin, että nyt pitää tehdä asioita, joista olen aina unelmoinut. Tästä lähtikin liikkeelle ajatus Saksaan muutosta. Ja kyllä, aluksi tarkoituksenani oli lähteä Saksaan, koska sinne olin jo kauan halunnut muuttaa. Aloin selvitellä netistä tietoa Saksaan muutosta ja työskentelystä siellä sairaanhoitajana. Aika nopeasti tuli seinä vastaan siinä kohtaan, kun aloin ymmärtää, että jos siellä haluan työskennellä, lähes kaikissa paikoissa vaaditaan saksan kielen osaamista (tietenkin :))), minähän en ollut koskaan edes lukenut saksaa, en edes kouluaikoina.

No hetken notkahduksen jälkeen työkaverini, joka oli neljä vuotta asunut Saksassa, heitti ilmoille ajatuksen aupairina työskentelystä. Vuosi aupairina, saksankielisessä perheessä, täydellisellä ylläpidolla ja pienellä taskurahalla hmmmm.... No toisaalta miksi ei, jos palkintona siitä saisin saksan kielen taidon ja mahdollisuuden työskennellä saksan kielisessä maassa oman alan töissä tulevaisuudessa.

 

Näinpä tein hakemuksen Aupairworldiin ja siitä se sitten lähti... Viestejä tuli paljon eri perheiltä niin Saksasta kuin Sveitsistäkin. No muutaman skype-puhelun jälkeen olin tehnyt valintani ja päätin mennä Sveitsiin, saksalaiseen perheeseen, jossa on kolme poikaa. Perhe vaikuttaa aivan ihanalta näiden muutamien puheluiden ja viestien jälkeen enkä malta odottaa ensi viikkoa, jolloin pääsen tapaamaan uuden perheeni :)

Noniin takaisin kevääseen... 

Perheen valittuani ilmoittauduin kesäyliopiston järjestämälle saksan intensiivikurssille. No se kirjaimellisesti oli intensiivikurssi, 3.5h per ilta neljästi viikossa ja kuusi viikkoa, mutta se kannatti, nyt voi hyvällä fiiliksellä jatkaa opintoja Sveitsissä. Perhe siis kustantaa minulle myös vuoden kestävän saksan kurssin. Kaikki on siis tapahtunut yllättävän nopeasti ja en vieläkään usko, että olen todella lähdössä ensi viikolla!


Nyt vielä loppuun kuvia mun ihanien ystävien järjestämistä läksiäisistä viime viikonlopulta <3 Ja mun ihanan perheen järjestämistä läksiäisistä eiliseltä päivältä <3

Kova ikävä tulee ystäviä ja perhettä, mutta onneksi nykyään on niin helppoa pitää yhteyttä, vaikka asuisikin kauempana :)
Ihanaa elokuun loppua kaikille :) 

 

Ladataan...