Epävirallinen Ruokamanifesti osa 1.

 

istock_000007372847fast-food-pyramid2.jpg

 

Mua vähän jännittää kirjoittaa tästä ruoka-asiasta.. Ruokailutuottumukset kuuluu samaan sarjaan kuin lasten kasvatus, kuntoilu ja… No ruokailutottumukset 😀

Kaikilla – varsinkin anonyymeillä kommentoijilla – kun tuntuu olevan näistä asioista älyttömästi kokemusta ja tietoa ja vähintäänkin ammattitutkinto. Kuten aina ennenkin, mulla on vain oman kokemukseni, PT:n ja googlen kautta hankitut opit!

Kun kirjoitan näistä asioista, puhun ihmisenä, jolla on ylimääräistä painoa ja kokemusta jojolaihduttamisesta. Ei tämä silti mikään läskinvastainen manifesti ole, vaan oodi terveelliselle elämälle! Mun päätavoite on edelleen hankkia lihasta ja näyttää hyvältä. Kaikki nämä jutut pätevätkin aivan samalla tavalla, oli rasvaprosenttisi mikä tahansa. 🙂

Tästä juttusarjasta tulee ainakin 2-3 postauksen pituinen, enkä mä ole ajatellut julkaista niiden aikana yhtäkään ruokapäiväkirjaa. Syy tähän ei ole se, että mässään salaa ja häpeissäni jätskiä ja browniesseja – mikä muuten tapahtuu ilman salailua ja häpeää ainakin kerran parissa viikossa – vaan se, että jokaisen keho, peruskulutus ja tekemisen määrä on erilainen.

Jokaisen kaipaavan pitää oppia ja omaksua nämä asiat oman pään ja kehon kautta, ennen kuin oikeita muutoksia voi tapahtua.
 

pyramidwebsmall.jpg

 

 

Lopeta dieetit – muuta ruokavaliosi!

eat-healthy.jpg

 

Mä en karppaa, skarppaa, fleksaa,  protaa, vauvanruoka-, kaalikeitto-, lentoemäntä- tai VLC-dieettaa. Koko sana dieetti on ihan lähtökohtaisesti saanut väärän maineen ja sen aiheuttama mielleyhtymä on aika negatiivinen. Suomessa dieetti ja ruokavalio ovat kaksi eri sanaa, mutta englanniksi diet tosiaan on vain ruokavalio. ”I’m on this awesome new diet!” on vapaasti käännettynä vain ”Mulla on tosi siisti uusi ruokavalio!”. Ok, karppaaminen on ehdottomasti ruokavalio, mutta monen ajatuksissa siihen liittyy samanlaisia ennakko-oletuksia, kuin laihdutuskuureihin yleensäkin – mulla ei siis ole karppaamista vastaan yhtään mitään, olen vain huvittunut ilmiöstä ja sen uutisoinnista :).

Dieetit ja ihmesellaiset voivat olla vaikka kuinka tehokkaita ja upeita, mutta dieetti on kuitenkin ajatuksena asia, joka loppuu aikanaan. Dieetin ajan sitä jaksaa tsempata ja unelmoida kaikista tuloksista, mutta takaraivossa jyskyttää edelleen ajatukset kaikista samoista herkuista ja ruoista, joilla lähtötilanteeseen on päädytty ja rykäyksen päätyttyä tai pään hajottua ollaan taas lähtöruudussa ja pahassa tapauksessa muutama askel sen takana.. Em. ajatusmalli muuten ei päde, jos kuvittelit päässäsi Monopolylaudan. Siellä lähtöruutua ennen on nimittäin Erottaja ja Mannerheimintie, mitkä on pakko saada ja varustaa hotelleilla! 

 

fad-diets.jpg

Kun puhutaan ruokavalion muuttamisesta terveellisempään suuntaan, kannattaa asioista ihan oikeasti ottaa selvää, eikä tehdä mitään radikaaleja tai perustelemattomia muutoksia. Pienellä lähdekritiikillä varustetut henkilöt löytävät googlesta ja esim. seuraavan viikon aikana tästä blogista varmasti hyviä vinkkejä sen oman ihanneruokavalion rakentamiseen.

Mä olen jojoillut elämäni aikana tästä kropasta sisään ja ulos varmaan lähemmäs 100kg rasvaa ja lihasta ja suurin sudenkuoppa on ollut se, etten ole ollut valmis tekemään koko elämän kestäviä muutoksia.

 

 

yoyo-diet.jpg

Tämänhetkisen ruokavalioni ja -tottumusteni kanssa taas näen pitkän ja valoisan tulevaisuuden!

 

Saara a.k.a. Kala-kasvissyöjä a.k.a. Pescovegetaristi

028-detox-diet.jpg

Saan varmaan kaikki vegaanit ja vegetaristit kimppuuni, kun käytän termiä pescovegetaristi, tai nykyäänhän se on kai enemmän kääntymässä muotoon pescetaristi, sillä ruokavalio sisältää lihaa – siis sitä kalan lihaa.. Selkeää, eikö vain?

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että syön kasvisten ja hedelmien lisäksi kalaa, äyriäisiä, muna- ja maitotuotteita. Eli sitä, että en vain syö: sikaa, nautaa, lammasta, kanaa, kalkkunaa tai mitään muutakaan maalla kulkevaa selkärangallista otusta.

Monet puhtaasti kasvisruokavaliolla ja ilman eläinkunnan tuotteita elävät tuntuvat kokevan  termin Pescovegetaristi/pescetaristi sekasyöjien haluksi jeesustella ja syödä silti mitä lystää. Mä olen jättänyt kalan ruokavaliooni koska se on fantastinen proteiinin ja rasvan lähde, eikä mulla ole tietotaitoa tai halua olla ilman sitä.

Oma kala-kasvissyöntini lähti liikkelle vajaa vuosi sitten hetken mielijohteesta. Taustalla ei ollut suuria tunnontuskia eläintovereideni popsimisesta, enkä edelleenkään oikein osaa syitä kysyttäessä listata niitä tämän enempää:

  • Olo on parempi.

En tosin enää muista, millainen olo lihaa syödessä oli ja kebabia tekee edelleen satunnaisesti mieli.. Kuka tietää, ehkä palaan joskus täysveriseksi lihansyöjäksi, joskin hiipivästi lisääntyvä hippeyteni on ihan tyytyväinen siitä, etten enää vetele ROSS 508:ia iltapalaksi..

Nyt kun elämä alkaa taas hieman rauhoittua, yritän kesän sen mahdollistaessa syödä mahdollisimman tuoretta ja lähellä tuotettua ravintoa.

 

berries-heart-400x400.jpg

 

Sellainen pieni aloitusbriiffaus. Seuraavassa tekstissä pohdiskelen hieman kulutusta, makroravinteita eli mitä ruoka oikeastaan on ja miten niitä oikein pitäisi syödä!

Kommentit (15)
  1. MÄ OON SUN KISSUKKA

  2. Heip Saara, mahtavan ja fiksun jutun olet kirjoittanut 🙂

    Pakko jakaa mielipiteeni tuosta ”kasvisjeesustelusta” jonka mainitsit. Itse olen ollut vegetaristi reilut 10 vuotta, eikä päähäni mahdu mitenkään päin miten kukaan kasvissyöjä voi kokea ”uhkaksi” jos joku muukin elää lähinnä kasvispainotteisella ruokavaliolla ja kutsuu itseään pescovegetaristiksi. Oikealla suunnalla silloin kuitenkin ollaan! Jokaiselle ei sovi 100 % vegetarismi tai veganismi, sen sijaan osittainen lihankarsiminen ruokavaliosta ei tuota ongelmia. Sekin on jo ihan mahtavaa ja säästää ympäristö/ eläimiä/ omatuntoa mielestäni todellakin mainitsemisen arvoisesti. Ja vaikka motiivina olisi oma hyvä olo, ei se vähennä ruokavalion eettistä positiivisuutta lainkaan. Jeesustelijat kaatuvat omaan ideologiaansa jos näkevät tässä minkäänlaisen mussutuksen aiheen, mielestäni on aina parempi ottaa pieniä askelia kuin nyhjätä paikallaan kanafileidensä ja pihviensä takana ja mainostaa, ettei vaan voi luopua lihasta koska täydellinen kasvissyönti ei ole vaihtoehto.

    Toiseksi, jos vegetarismin pääperiaate on oman erinomaisuuden ylistäminen ja korostaminen niin moro ja onnea 😀 (tiedän että näitä tapauksia löytyy!) Hienoa tietenkin, että he omilla valinnoillaan toimivat eettisesti, mutta toisaalta en näe heidän inspiroivan ketään ympäristössään ottamaan selvää asioista ja kenties vähentävän lihaa ruokavaliostaan, mikäli taustalla vaanii jatkuva syyllistäminen ja samalla itsensä paremmuuden korostaminen. Itse en tätä harrasta, mutta kerron mielelläni ruokavaliostani ja sen ajatuksesta muille, mikäli he itse kysyvät. Ja kuin itsestään huomattava osa lähipiiristäni on vähentänyt lihansyöntiä ja elää nyt kasvispainotteisella ruokavaliolla, ihan loistavaa. Enkä todellakaan tuomitse heitä jos he silloin tällöin eksyvät mäkin autokaistalle, parempi vaan ettei näin tapahdu joka päivä 😉

    Eli täältä saat ainaki täyden tuen pescovegetarismille, ihan mahtavaa Saara ja jatka samoin! Ehkäpä muutama pihvikarppilaihduttajakin lähtee nyt sun inspiroimana etsimään hyvää oloa kasvissyönnin kautta… 😉
    Ja sori hirviökommentti, voisin puhua aiheesta tuntikausia…:D

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *