Hyötyliikutko sinä?

hl.jpg

Mietin tuossa maanantaina ja tiistaina pitkästä aikaa 8h seisomatyötä tehtyäni, että mun hyötyliikkuminen on aivan olematonta. Siis ihan naurettavan olematonta. Puhelimessani on sisäänrakennettuna ihan hauska S-active -sovellus, josta löytyy mm. askelmittari, jonka lukema on vasta yhden kerran kilahtanut täyteen 😀 Ok, en ole ehkä käynnistänyt laitetta joka päivä, mutta epäilen että syy on silti enemmän minussa kuin laitteessa.

Kotityöpäivänä mä joko istun tai makaan suurimman osan päivästä läppärin kanssa, koska kirjoitan tai muokkaan kuvia. Välillä tietysti hypin ympäri asuntoa ja puuhaan ties ja vaikka mitä, mutta perinteinen työpäiväni on kyllä masentavaa hommaa.

Kiireisinä päivinä ja kuvauksissa saatan olla jaloillani ja menossa ihan koko ajan ja peruskulutus kasvaa hurjasti, mutta monet noistakin vuorokausista ovat kiireisiä aivan eri tavalla. Aamulla lähden autolla paikkaan X, jossa on parkkipaikka aivan vieressä. Paikasta X jatkan paikkaan Y, jossa kävelen ehkä 200m suuntaansa autolta pois ja takaisin. Viimeisenä etappina on paikka Z, jossa minun ei tarvitse edes nousta sieltä autosta ylös! 

Tällaisen päivän päätteeksi kurvaan kyllä useimmiten kuntosalin pihaan ja käyn liikkumassa koko päivän edestä, mutta ajatukseni onkin: ”Mitä jos en harrastaisi aktiivisesti liikuntaa?”

hl3.jpg

Viimeinen kuukausi on ollut pelottava esimerkki siitä, miten helppoa treenaaminen olisi laittaa prioriteettilistan vihoviimeiseksi pykäläksi. Kun treenaaminen ei syystä tai toisesta ole ainoa henkireikä, ihminen tuppaa laiminlyömään sitä ihan hirveästi! Olen kyllä raahannut itseni lenkille tai salille ainakin kolme kertaa viikossa ​aika vähän. (paitsi juuri tämän viikon aikana!!), mutta se on silti todella vähän.

Vihaan ikuisesti vallalla ollutta lääkäri-kulttia, jossa joka ikisen lääkärin jokaista sanaa kunnioitetaan kuin käskyä suoraan taivaasta, mutta lankeanpa nyt itsekin samaan! Kuulin nimittäin alkuvuodesta eräältä lääkäriltä, että minun ikäiseni naisen tulisi kävellä päivässä keskimäärin viisi tuntia enemmän, jotta kulutus olisi samalla tasolla, kuin vuosisadan alussa keski-suomalaisessa maatalossa elävällä kanssasisarellani.

Viisi tuntia on aika paljon.

hl4.jpg

Mä käytän hissiä ja portaita tilanteesta riippuen täysin sekalaisesti (yleensä kuljen hissillä jos olen jonkun seurassa, tai olkapäiltä ja käsistä roikkuu useita kasseja), kuljen autolla talviaikaan ihan hävettävän lyhyitä matkoja ja panostan kaiken liikkumiseni enemmänkin niihin kertasuorituksiin.. Tahtoisin mieluummin olla kuin parhaan ystäväni äiti, joka pyöräilee töihin 10km kesät talvet, rakastaa lenkkeilyä, eikä luopuisi salikortistaan mistään hinnasta! Jaana on mun idoli.

Niin kauan, kuin työni ja elämäni on tällaista kuin nyt, taitaa kuitenkin olla realistisempaa vain tehostaa ja lisätä niitä suunnitellun liikkumisen hetkiä. Olen ehkä alistanut pääni tälle ajattelulle, mutta en vain keksi, mihin kaikkialle lisäisin hyötyliikunnan mahdollisuuksia?

Alanko parkkeerata auton aina vähän kauemmaksi? Menen portaita, vaikken meinaa pysyä kuorman takia edes pystyssä? 😀

hl2.jpg

Kertokaa, missä kaikessa te hyödynnätte hyötyliikunnan mahdollisuuksia!

Kommentit (24)
  1. En kyllä tiedä, miten lähtisin tilanteessasi järkkäilemään hyötyliikuntaa! Jos on aina kaikki kimpsut ja kampsut mukana, voi ilmeisin ratkaisu eli pyörällä kulkeminen olla melko haastavaa. Hmm. Selvästi olet kuitenkin valoisalla puolella asian kanssa, kun mietit keinoja hyötyliikkua etkä tekosyitä, mikset voi tehdä sitä! 🙂

  2. Miiistä tuon S-active sovelluksen löytää? Linkkiä kehiin pliiiis 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *