Maailmanparannuslenkki

Maailma on nyt parempi paikka, sillä me äidin kanssa otettiin sauvat käteen ja lähdettiin kiertämään Tapiolan rantaviivaa suut vaahdossa viime viikkojen tapahtumia läpi käyden. Asun vain kivenheiton päässä vanhempieni luota, mutta aikaa tulee silti vietettyä yhdessä aivan liian vähän. Sovittiinkin kotiin palattuamme, että lähdetään liikuttamaan toisiamme ihan viikottaisella aikataululla, kunhan osutaan samaan aikaan vapaalle. Isän kävelyvauhti on kuulemma niin verkkaisa että siinä saa nauttia vauhdin huuman sijaan lähinnä maisemista. 

Vaikka äiti ei mikään mummo olekaan, täytti kaksituntiseksi ja 7-8km pituiseksi venynyt lenkki mummolenkkini kriteerit mahtavasti. Pistin äidin kokeilemaan bungee-pump -sauvoja, ja ne olivat heti hitti.. Tai oikeastaan, äiti vain tahtoi heti ne nähtyään kokeilla kuinka nopeasti ne allit katoaisivat 😀 

Lenkin aikana päätettiin mm. tulevan tyttöjen kevätlomamme kohde, käytiin läpi meidän molempien eläkesuunnitelmia ja ehdittiin jopa hakea postista mun sinne viikon aikana kertyneet paketit! Vaikka kiireinen viikkoni jatkuukin yhtä kiireisenä vielä perjantaihin asti, oli tämä parituntinen kuin oma pieni minilomansa.

Päivä oli täällä Espoossa aurinkoinen, mutta ilma muutti auringon laskiessa melko vilpoisaksi. Nyt lähdenkin lämmittämään hieman kylmettyneitä reisiäni pitkään suihkuun, ja kömmin sen jälkeen nukkumaan ensimmäiset kunnon yöunet moneen päivään.

Elämä on taas melko ihanaa.

Äidistä muuten voi vielä kuoriutua aivan mainio blogikuvaaja Manseboyn rinnalle – ehkä ensi kerralla saadaan myös varpaat mukaan kuvaan 😉