Joo, toi nenä kuuluu laseihin 😉

Viime viikko on mennyt ihan tarkoituksella kevyesti, hieman enemmän syödessä ja paljon ystäviä nähdessä. Olen silti ollut vähän luuserifiiliksissä noiden ensimmäisen kahden takia ja kaipaan timmiä ja hehkuvaa henkistä oloa, minkä saan treenaamiseesta.

Ehkä oli hyvä pitää tällainen viikko juuri nyt ja varmistaa ja todistaa itselleni, että mä ihan oikeasti tykkään treenaamisesta ja haluan tehdä sitä usein. Olen kaivannut erityisesti minulle nykyään mieluisinta kovaa treeniä ja aikataulujeni takia viime viikosta uupuneita aamulenkkejä. Olen jopa pohtinut, että kyselisin jostain PK-seudun crosstraining-salilta treenilupaa, kun Elixialla on hetkittäin hieman heikosti välineitä ja muita tärkeitä fasiliteetteja..

Eilen olin Serenassa bilettämässä (terkkuja kaikille moikkaamaan tulleille, oli ihanaa kun sanoitte hei! ^___^) ja huomasin vedessä bailatessani innostuvani sen luomasta vastuksesta ja sykkeen nousemisesta ja riehuin kahta kauheammin. En siis ollut juomassa tai minkään muidenkaan päihtäiden alaisena, eli pieni hyötytreeni ei ollut pahasta 😉

Tänään heräsin naurettavan myöhään ja auringon paistaessa kirkkaana olohuoneeseen meinasin juosta ulos ovesta sillä silmänräpäyksellä! Kevyen aamiaisen jälkeen lähdin tutulle aamulenkkipolulleni ja hyvin levännyt ja ravittu kroppani toimi kuin unelma. Lopulta juoksin/hölkkäsin reippaasti 95% noin 4km pituisesta pikkulenkistäni.

Loppusuoralla tajusin, että olisin voinut pitää yllä hieman reippaampaakin tahtia tai juosta muutaman kilometrin pidemään ja hymyilin niin että poskiin sattui! 

Ero pari kuukautta sitten samalla reitillä tehtyihin lenkkeihin oli todella selkeä.

Toivottavasti hyvät säät jatkuvat läpi tulevien viikkojen, koska auringonpaisteessa on paljon mukavampi kirmata.

p.s. Lenkkifiilistä ei ainakaan latistanut mun pari viikkoa sitten kokoama lenkkilista!