Penkkiurheilua Velodromilla!

No kyllä tästä kaikenkaikkiaan muotoutui kevyin treeniviikko koko vuotena. En valita, sillä tekemistä riitti ihan ilman treenien sekaan ujuttamistakin!

Ystäväni meni eilen naimisiin ja olin ensin koko aamupäivän meikkaushommissa ja juhlissa ryhdyin ihan niin villiksi, että join alkoholia jo toista kertaa tänä vuonna 😀

Yritys humaltumiseen tai edes pieneen hiprakkaan oli selvästi päällä, mutta lopputulos oli säälittävähkö ja nimenomaan yritys.. Jotenkin ei  yhtään tullut ikävä dokausreissuja – mitä en kyllä koskaan ole kauheammin harrastanut – mutta ystävien kanssa hyvän ruoan ja huonojen juttujen jakaminen virkisti!

En koskaan käy missään, joten sinnittelin lopulta hereillä ”jatkoilla” kaverin luona melkein neljään ja nukuin lattialla koiran peti pääni alla pehmikkeenä. Mistään krapulatilasta ei aamulla oikein voinut puhua, mutten kuitenkaan viitsinyt riskeerata pumppuani ja lähteä puntille. Sen sijaan lähdimme Markun kanssa Velodromille katsomaan, miltä tämän vuoden amerikkalaisen jalkapallon pelaajien peput näyttävät 😉

Suunnitelmissamme tämä sunnuntai oli kaunis ja aurinkoinen ja me olisimme istuneet tuolla aurinkokatsomossa piknikillä.. Toisin kävi ja kietouduimme yhdessä krokotiilinvihreään fleecepeittoon seuraamaan peliä.

Olen tykännyt jefusta jo pitkään, mutta vaahteraliigan pelejä olen viimeksi käynyt paikan päällä katsomassa varmaan kolme vuotta sitten! Tänään kentällä kohtasivat Helsinki Roosters ja Seinäjoki Crocodiles.

Pelin idea todella lyhyesti on kuljettaa pallo toiseen päähän ja saada pisteitä. Hyökkäävä joukkue yrittää edetä ainakin kymmenen jaardia kerrallaan ja yhden tällaisen pätkän taittamiseen saa kulua neljä yritystä. Jos eteneminen ei nerokkaista pelikuvioista huolimatta onnistu, vaihtuu hyökkäysvuoro.

Käytännössä kentällä tapahtuu aika paljon muutakin, mutta tämän tiedon varassa kenenkään ei tarvitse raaputtaa nolona päätään ja availla wikipediaa 😉

Peli kestää n. 2,5h ja kolmannen neljänneksen kohdalla olo tuntui hetken verran samalta, kuin liian pitkässä konsertissa istuminen…

Onneksi meininki kiristyi loppua kohti ja kotijoukkue Roosters meinasi onnistua pelin tasoittamisessa aivan viimeisillä minuuteilla! Markku innostui tässä vaiheessa kannustamaan Crocoja, ettei peli vain pitkittyisi 😀

Peli päättyi lopulta tiukasti yhden touchdownin ja lisäpisteen erolla 14-21 Crocodilesien voittoon! 

Onnea Seinäjokelaisille ja sorit Roosterseille. Kannustus oli kovaa ja korvani soivat edelleen rumpujen pärinästä… Jos joku aikoo raahata mut peliin vielä uudestaan, teen edellisenä iltana aurinkotansseja katolla. Ja kuvaan ne teille, koska se on fantastinen liikuntamuoto..

Kivaa alkavaa viikkoa ja palataan takaisin normaaliin treenirytmiin ja ruokamanifesteihin huomenissa ^_^