Pettymysten treeniblogi vol. 2

Onnenpäivän uusinta postausta lukiessa se vähän kolahti.. Saakeli, aika paskasti on tullut itsekin treenattua, ja ainakin siitä raportoitua!! Toisin kuin Annella, oma treenitympeyteni johtuu vain ja ainoastaan omasta päästä ja saamattomuudesta, eikä mulla ole edes jännittäviä Kalifornian tapahtumia raportoitavaksi… 😀 Juoksutapahtumien jälkeen (eli kuukauden verran) treenaamiseni on ollut sellaista ihmeellistä haahuilua. Jokaiseen viikkoon on mahtunut kyllä kiireisimpinäkin hetkinä minimissään kaksi treenikertaa, mutta niiden sisältö on ollut jotenkin geneerinen. 

Ei onnistumisen riemua (paitsi ehkä Team-tunnilla..), ei suuria haaveita tulevasta, ei oikein mitään fiilistelyn arvoista – ja se harmittaa.

Juoksutapahtumat veivät lenkkeilyinnon hetkeksi, ja ajattelin että vahva salikärpänen puraisee taas vastapainona ja olen ihan intopiukeana nostelemassa jo seuraavalla viikolla, mutta ei. Olen kyllä tehnyt kiltisti ja innostuneena ihan koviakin treenejä joiden jälkeen olo on ollut loistava ja lihakset kipeät, mutta en todellakaan entiseen tahtiin. Mikä mättää??

Musta tuntuu rehellisesti siltä, että mä piilottelen päättämättömyyden ja tekosyiden takana. Pohdin muka sitä, onko pelkkä crosstraining liian jonkinlaista, ja pelkkä salitreeni liian toisenlaista, ja kun ne yhdistää, niin miten sekin nyt sitten pitäisi ideaalisti tehdä. Sapuskointi sujuu aika rutiinilla ja olen edelleen tyytyväinen viljattomuuteen (toki pientä juhannuksen jälkeistä viilausta pitää harrastaa ;)), joten nyt ei ole enää mitään syytä arpoa ja miettiä.

Pitää nyt vain potkaista itseään perseelle, katsoa peiliin ja todeta: Ihan sama, anna olla. Parempi tehdä ihan mitä tahansa päätöksiä ja treenata, kuin vaiheilla tällä tavalla.

Tästä tuimistuneena teinkin itselleni suunnitelman tämän, ja ensi viikon treeneistä ja olo on heti parempi!

p.s. Kuvat ovat tämän päivän ulkotreenistä, jonne kaikki ovat erittäin tervetulleita myös ensi keskiviikkona! Siellä saa mukavan kosketuksen siihen, millaista crosstraining oikein on, ja tämä oli ehdottomaksi yksi hauskimpia (ja lyhimpiä ;D) treenihetkiä koko kuukautena.

p.p.s. Voisin vaiheilla Iken kaa..