Ulkomailla syöminen – Ajatuksia ja suuria suunnitelmia
Tätä kirjoittaessani Portugalin hiekkarannat vasta siintävät mielessäni, mutta julkaisuhetkellä toivottavasti makaan jo X-asennossa grillautumassa. Kaksi viikkoa vieraassa maassa ja ruokakulttuurissa on tällaiselle valikoivalle sekasyöjälle hieman haastava ajatus. Uskon kuitenkin selviäväni urakasta tyytyväisenä voittajana, koska olemme ystävieni kanssa hommanneet pienen asunnon reissun ajaksi. Käymme varmasti myös ulkona syömässä päivittäin, mutta aamiaiset ja välipalat voi ostaa valmiiksi ”kotiin”.
Ulkona syöminen tulee varmasti olemaan kaikista helpointa. Kalaa tai lihaa ja kasviksia eri muodoissa löytyy raflasta kuin raflasta! Kauppareissuiltakin yritän poimia mahdollisuuksien mukaan vain raaka-aineita. Tunnen kuitenkin itseni hyvin, ja tiedän että ensimmäinen käynti supermarketissa tulee kestämään asuintovereitani raivostuttavan pitkään 😀 Mä rakastan vieraiden maiden ruokakauppoja!
Yritän joka ikisellä reissulla päästä ainakin yhteen suurensuureen markettiin, missä seikkailen vähintään puoli tuntia erilaisia tuotteita hypistellen. Lopulta kävelen kämpille käsittämättömien ostosten kanssa ja matkustustoverit raapivat kateellisina päitään. Heidän onnekseen silmät syövät aina enemmän kuin napa vetää, eikä tiettyjä juttuja saa kuin jaettavan kokoisissa paketeissa. Hölmöistä ostoksistani pääsee siis nauttimaan, vaikkei niiden hankintaan osallistu.
Lomamentaliteettini on siis liian usein ”NO NYT KUN OLLAAN LOMALLA NIIN…”, niin mitäs jos pidettäisiin olo sellaisena, ettei loman jälkeen tarvitse ottaa toista mokomaa siitä ruokaöveri-olotilasta selviämiseen?
Pohdin siis, että tämä voisi olla sellainen lomareissu, jolla mopo ei lähde käsistä. Ei ylenpalttista mässäilyä tai herkuttelua vain sen takia, että olen lomalla. Kaksi viikkoa sellaista elämää tarkoittaisi sitä, että Suomeen palaisi tismalleen saman kokoinen ja oloinen Saara, kuin vaikka viime syksynä – ei kiitos, vaikka tilanne oli silloinkin ihan hyvä. En myöskään aio heittäytyä totaalikieltäytyjäksi, vaan yritän pitää kiinni päästäni ja herkutella kohtuullisesti.
Noi kuulostaa niin kuuluisilta viimeisiltä sanoilta..
Herkuttelun sijasta aion siis lastata kärryn täyteen ihania vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja kalaa, joista kokkaan ylellisiä sapuskoita ja kanavoin sisälleni eittämättä ilmestyvää portugalilaista isoäitiä.
Mindset matkalle on siis:
- Nauti kaikesta tuoreesta
- Juo paljon vettä
- Lautasta ei ravintolassa tarvitse syödä tyhjäksi
- Kahdessa viikossa ehtii maistaa vaikka mitä, eikä kaikkea tarvitse tunkea suuhun ensimmäisenä, tai toisenakaan päivänä
Gluteenittomuus ja viljattomuus ei muuten juurikaan huoleta. Jos jokin ruoka epäilyttää, jätän syömättä tai siirrän naapurin lautaselle – nälkään tuskin kuolen ;)
Kuvat ovat parin vuoden takaiselta jenkkireissulta, jolta kannoin kotiin ainakin 5kg ylimääräistä Saaraa.. Jännä, että vain niinkin vähän :D Seuraavalla kerralla ihmeellisiin Yhdysvaltoihin matkustaessani itsekurini joutuu todelliselle koetukselle… Portugali on vain lämmittelyä!