Kuinka opin seisomaan käsilläni?

Harjoittelemalla, uskoisin. 

Käsiä vaan lähemmäs seinää…

Mun tämän hetken lempparibloggari Lotta Katariina kirjoitteli blogissaan omista urheilullisista tavoitteistaan ja heitti ilmoille kysymyksen, mitkä lukijoiden tavoitteet tälle syksylle ovat. Suvi K.  heitti ilmoille käsillä seisomisen, joka on ollut pitkään myös oma haaveeni. Siitä se ajatus sitten lähti. Vielä kun Lotta Katariina vinkkasi aivan kreisitörkeenhyvän oppaan käsilläseisontaan (katso täältä, varoitus linkin takaa avautuu maailma, jossa kuluu vähintään pari tuntia käkätellen, eikä sieltä tahdo löytää pois), ei mulla ollut enää syytä jarrutella. 

Nyt kun leuanvetokin sujuu (edelleen yksi kappale ilman kumpparia), niin uudet haasteet ovat tervetulleita 😉 

Ps. Vähänkö pisti masentamaan, kun ehkä maailman yksi vähiten urheilua harrastava Mieheni vaan nauroi tälle mun yritykselle ja ponkaisi itsensä käsilleen….. Taitolaji näemmä.