Dieetittääkö?

Ajattelin vähän avata ajatuksiani siitä miksi sanasta ”dieetti” on tullut minulle punainen vaate.

Dieettejä on moneen lähtöön ja niiden aloittamiseen on aina olemassa syy. Syitä on monia: Syy voi olla lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön suositus, jolla tuetaan sairauden hoitoa tai ehkäsyä. Kilpaurheilijoilla on syitä jotka liittyvät esim vartalonmuokkaukseen,(esim fitness urheilijat), maksimisuoritusten tehostamiseen tai painoluokan saavuttamiseen. Edellämainitut ovat esimerkkejä Dieeteistä, joita EN tarkoita paasatessani aiheesta.

Dieetit, joita VASTAAN tulen varmasti lopun ikäni puhumaan ovat niitä, joita valtaosa painonsa kanssa kamppailevista kahlaa läpi vuosia tuntien vitutusta, nälkää, vitutusta, luopumista, pettymyksiä, vitutusta, retkahduksia, väsymystä, pahaa oloa, vitutusta… Eli ihmedieetit, joissa kalorit tiputetaan minimiin, ruoka ”nautitaan” litkuina, kaikesta hyvästä kieltäydytään ja jäädään sohvalle makaamaan. Makaamaan ehkä sen takia, että ajatellaan ettei tarvitse liikkua ollenkaan kun syö tarpeeksi vähän. Tai sitten sen takia ettei yksinkertaisesti jaksa kun ei ole energiaa. Tai muuten vaan masentaa. Ja vituttaa.                                                    Olen kyllä kuullut monta onnistumistarinaakin. MUTTA lähes 100% tarinat menevät kutakuinkin näin: ”Olin kaksi vuotta sitten 6 viikkoa hyperfatloss-sitruunavesi-ihmepilleri-dieetillä ja paino tippui monta kiloa… Sitten se pääs vähän retkahtamaan ja kilot tuli takaisin + vielä 10kg extraa päälle”.         

Eli hetkellisiä onnistumistarinoita löytyy kyllä varmasti yhtä paljon kuin läskinsulattajiakin, mutta harvassa on ne, jotka ovat saaneet pysyviä tuloksia aikaiseksi juomalla hyperjuomia.

weight_loss.jpg

Miksi sitten niin moni lähtee mukaan näihin ihmedieetteihin sen sijaan, että muuttaisi elämäntapojaan? No koska tuloksia pitää saada heti eikä huomenna! Terveellisemmät elämäntavat kun on se hitaampi tie pienentää puntarilukemaa. Sen sijaan hyperdieetillä tuloksiin voi päästä jo viikoissa!                                      Mutta jos ruvetaan laskemaan kuinka paljon aikaa vuosissa on saatu kulumaan erilaisia dieettejä kahlaten, niin voin kertoa että siinä ajassa olisi saanut aikaan valtavan muutoksen ilman nälkää, ilman kiukkuja, ilman vitutusta ja pettymyksiä joita menneet dieettivuodet ovat sisältäneet.

No sitten, sen lisäksi että DIEETTI sanana kuulostaa tehokkaammalta kuin E-L-Ä-M-Ä-N-T-A-P-A-M-U-U-T-O-S niin se kuulostaa myös helpommalta. Dieetti kuulostaa projektilta, joka kestää viikkoja tai muutaman kuukauden. Kyllä nyt pari kuukautta seisoo vaikka päällään jos tulosta syntyy!                      Elämäntapamuutos on sen sijaan sanahirviö, joka kuulostaa joltain mihin pitää sitoutua koko loppuelämäksi, ei nyt millään jaksais mitään muutoksia kun elämä on muutenkin niin hektistä! Mutta kumpi sitten tuo mukanaan suuremman muutoksen, dieetti vai elämäntapamuutos? Nyt seuraa pari esimerkkiä:

a)Dieetti: Ostat apteekista tai kaupasta laihdutusvalmisteita (yleensä aika nestepitoisia, makuina mansikka/suklaa/kana) ja ryystät sellaista pöydän ääressä kun muut syövät spagettia jauhelihakastikkeella. Annoskateus valtaa pään ja tekee mieli kumauttaa kaulimella sitä vastapäätä istuvaa puolisoa joka tyytyväisenä siinä istuu ja syö spagettia eikä yhtään tajua miltä sitä tuntuu katsella. Ärsyttävä tyyppi, alan kyllä murjottamaan sille! Jos pöydässä istuu lapsia niin varmasti saat jatkuvasti vastailla kysymyksiin; Mikset syö ruokaa? Miksi pitää laihduttaa? Oletko sinä lihava? Miksi? Olenko minä lihava? Anna siinä sitten mallia terveistä elintavoista. Onko vaikeaa? ON! Kyllä vituttaa.

b)Elämäntapamuutos: Valmistat spagetin täysjyväversiosta ja kastikkeen vähärasvaisemmasta jauhelihasta, syöt salaatin kera mahan täyteen ja kaikki on tyytyväisiä. Koko porukka syö samaa ruokaa ja rahaakin säästyy. Onko vaikeaa? Ei.

a)Dieetti: Menet ystävien juhliin, jossa tarjolla on herkkuja laidasta laitaan. Kun muut aloittavat aterioinnin niin kaivat kassista hyperdieettineste-tetran ja ryystät sitä muiden nauttiessa talon tarjonnasta..Hävettää. No ehkä vähän voin tota salaattia närkkästä, ihan mieliks vaan. Niin ja kun Dieetti on päällä niin alkoholiin ei kosketa, ei edes alkumaljaan, joten kuskin nakki napsahtaa niskaan ja puoliso voi riipaista kännit hyvillä mielin. No tappeluhan siitä syntyy viimeistään kun autoon päästään. Humalaista puolisoa ei sitten todellakaan käytetä nakkikiskalla kun on itellä niin helvetin nälkä. Onko vaikeaa? ON! Kyllä vituttaa.

b)Elämäntapamuutos: Menet ystävien juhliin, syöt, juot, pidät hauskaa ja pyrhällät taksilla nakkikiskan kautta kotiin ja nukahdat eteisen lattialle kebabit rinnuksilla. Kaikilla hyvä mieli 🙂 Onko vaikeaa? Ei todellakaan!

KOSKA:Huonoja elintapoja ei korjata yhdellä terveellisellä hetkellä, sensijaan yksi epäterveellinen hetki ei kaada hyviä elintapoja. Se on tosi.

Huh, ehkä laitan seuraavaksi jonkun ruokaohjeen ja jatkan paasausta taas tuonnempana. Mukavaa tiistaita, toivottavasti ei vituta 😉

Ata

Hyvinvointi Liikunta Mieli

Kevyempi pitsa

Lauantai-ilta…vois vaikka vuokrata leffan ja tilata pitsan… Miten hyvältä kuulostaa ovelle kannettu höyryävä lätty kaikilla täytteillä ja vielä tuplajuustolla..?!        Ja jos huomenna on krapulapäivä niin silloin se vasta hyvälle kuulostaakin!

Tilauspitsa on varmasti paras vaihtoehto siinä tilanteessa kun kroppa jaksaa hädintuskin täristä avaamaan pitsakuskille oven… Ja varsinkin jos sen pitsan syömisen jälkeen sanot; ”Voi miten hyvä olo tuli, ei ole yhtään ähky olo, eikä ainakaan morkkis niistä 1500kilokalorista jotka tuli just upotettua kyljyksiin höttöhiilareiden ja kovien rasvojen muodossa. Jos näin todella ajattelet, niin silloin teit oikean valinnan kun tilasit pitsan!

fp pitsa.gif

                                                                                                                                                                                                                                            Jos kuitenkin eletään nyt tätä hetkeä ilman mahdollisia huomisia krapuloita ja haluat kokeilla vähän kevyempää versiota tavan pitsasta, niin tässäpä yhdenlainen ohje:

Pohja (kahteen vähän pienempään pitsaan): 250g rasvatonta maitorahkaa, 1,5dl täysjyvävehnäjauhoja, 1 kananmuna, 1tl leivinjauhetta, 1tl suolaa.                                                                                                                                                                                                                                         Täyte(per 1 pitsa): 4kpl artisokan sydämiä (suolaliemessä), 4 siivua ilmakuivattua kinkkua, 5kpl herkkusieniä, puoli pakettia (60g) 20%mozzarellajuustoa, pari luumutomaattia. Täytteiden alle levitin kastikkeen johon sekoitin: 1kpl tomaatti murskattuna, 1rkl tomaattijauhetta ja mausteita mielen mukaan. (ja jos kaapista olisi löytynyt niin olisin laittanut päälle vielä reilusti (puna)sipulia.

Pohjan ainekset sekoitetaan keskenään, levitetään yhdeksi tai kahdeksi pitsaksi pellille, lisätään täytteet ja paistetaan n220 asteessa 20-30min. Päälle reilusti valkosipulia tms yrttejä mielen mukaan ja kylkeen vihreää salaattia jos maistuu.

Kilokaloreita äkkiseltään laskettuna koko pitsassa on n533 (miinus pellille uunissa valunut rasva jos nyt oikeen pilkkua viilataan :D) Pohja 208kcal/täyte325kcal). Protskuja n.35g, hiilareita n.55g, rasvaa n.21g

Onko hyvää? Juu. Lähteekö nälkä? Juu. Olisiko tilattu pitsa ollut sittenkin parempi? No ei todellakaan! :)) Takaan ja vannon, että tällä hieman kevyemmällä ja terveellisemmällä versiolla saavutetaan ihan sama mielihyvän tunne kuin tilatulla, triplasti rasvaisemmalla versiolla. Ilman läskiähkyä ja morkkista! WINWIN! 😉

p9060243.jpg

P9060248.JPG

P9060249.JPG

P9060251.JPG

Ja jos ei vaan millään jaksa niin ainakin kotipizzan valikoimmissa näkyy olevan myös niitä vähän terveellisempiäkin versioita 🙂

Mukavaa lauantaita!

Ata

Hyvinvointi Liikunta Mieli