Maanantai

Parit viimepäivät oon ottanut vaan lepoa ja ollut ihan suhteellisen rauhassa. Luovuus on saanut kukkia ihan eri tavalla täällä, kun asuntolalla. Varmaan vaan johtuu siitä, että sitä ollaan tosiaan kotoisin maalta. Plus tietenkin kaikki mun taidetavarat on täällä, en jaksanut koskaan asuntolalle viedä… Lyhyesti siis, mitään erikoista ei ole tapahtunut, tai no huomenna olisi ajotunti taas kaupungissa, varmaan joutuu porukat viemään. Mutta olen nauttinut tästä ajasta kotona, ihanaa kun kesäloma alkoi ja voi olla ihan rennosti. Harmi vaan, että tää kuumuus meinaa tehdä ihmisestä ihan ameban ja velliä, ettei vaan jaksa tehdä niin paljoa, kuin esimerkiksi talvella. Olen talvi-ihminen

Mulla ois kamala luku-urakkakin, mutta jostain syystä ei nyt vaan oo napannu lukea kuten kuukausi takaperin. Tuppasi olemaan naama kiinni kirjassa joka ikisellä vapaalla sekunnilla. No, ehkä tää lähtee tästä vielä kun saa rentouduttua kunnolla ja ton autokoulun pois alta, se meinaa väkisinkin vähän aiheuttaa stressiä tässä taustalla. Meinaa joskus jopa ärsyttää, miten paljon mulla on eri harrastuksia, ei koskaan riitä aika kaikkien tekemiseen.

miksi yhden ihmisen pitää kiinnostua kaikesta, ja miks vuorokaudessa on vaan 24 tuntia?

Tiistai

Tiistai oli taas aika tyhjä päivä, kuten kaikki muutkin päivät tässä kesälomalla. Iltapäivällä oli se yks ajotunti kaupungissa, niin piti sitten porukoiden lähteä heittämään siellä. Melkein kolmen tunnin reissu sekin, matkat kestää ja pitihän siellä sitten ajellakin se vajaa tunti ympäriinsä. Aiheena oli parkkeeraus, lähinnä taskuparkkia ja ihan peruuttamista vain. Oli ihan kivaa, suhteellisen stressaavaa vaan, kun en meinaa millään hahmottaa sen auton rajoja, en osaa arvioida millon osuu jonnekin. Ois enää yks ajotunti jäljellä, vieläkään ei ole inssiä varattu, toimistopuoli ollut aina kiinni kun olisi ollut tarvetta. Noh, ensi kerralla pitää sitten varata, kuulemma sinne nyt vaan on ihan hirveet jonot, niin pitää toivoa ettei mene kauheen pitkälle se inssi…

Keskiviikko

Keskiviikko oli kotilöhö päivä, ylläri pylläri vaan. Jos jotain erilaista, niin löysin innon lukea taas, piti vaan vähän pakolla ottaa se kirja ja lukea ensimmäiset luvut. Kyllä sitä sitten hetken päästä taas muisti, että miksi sitä tulikaan luettua kuukausi takaperin. Tällä hetkellä on meneillään Narsistit ympärilläni sekä Antti Holman Kaikki elämästä(ni). Oon tykästynyt noihin Thomas Eriksonin kirjoihin, lähinnä tohon sarjaan ”x ympärilläni” Luin kuukausia takaperin sen Idiootit ympärilläni ja tykästyin siinä sit psykologiaan ja tämmöseen ihmisen käyttäytymiseen. En malta odottaa, et saan käsiini ne muut osat.

Tuli myös piirreltyä pitkästä aikaa katuliiduilla. Hirvee määrähän siellä oli hyttysiä, nilkatkin on sen näköset… Tuli sit kans ihan muuten vaan piirrettyä, oli ihan tosi rentouttavaa vaan töherrellä menemään. Silmä-käsi koordinaatio kyky (?) on parantunut jotenkin kauheesti viimeaikoina, tuntuu et voisin käytännössä printata vaan mitä nään, paperille

Torstai

Siivouspäivä, eikun imuri laulamaan ja pölyt veke. Tää oli tämmönen ärsyttävä pikku homma, mikä ois pitänyt jo aikoja sit tehdä, mut jostain syystä ei vaan millään meinannut jaksaa, vaikka siivoamisesta pidänkin. Eikä siinä lopulta kauaa edes mennyt, ihan turhaan piti sitäkin jäädä nysväämään ja välttelemään. Nyt on mukavampi ollakin, kun on siistiä ja villakoirat on husittu kauas pois. Loppu päivä olikin sit lukemista ja piirtelyä, lähinnä epämäärästä lusmuamista kuten aina. Mut pitää rentoutua nyt, kun koko vuosi lusittu siellä koulussa taas hermoja raastaessa, ansaittu loma.

Perjantai

Perjantailta en viitsi varmaan edes mitään mainita, koko päivän vaan pelasin

-Tesu

-Tiistai

Kuten aina, tiistai alkoi klassisella, ylös, ulos ja työmaalle. Jos jotain mainitsemisen arvoista, niin oli jälkiruokaa lounaalla. Ei ollut ihme, et tämmönen sokerisika meni kuono pitkällään ihailemaan ja maistelemaan. Päivä piristy huimasti, vaikka hyvin nopeasti sitä sokerihumala tahtoi tullakin, saatesanoilla, oli levoton meininki loppu koulupäivän… Mut pitäähän sitä välillä olla hauskaakin, ei tarvii kaiken olla aina niin vakavaa. Tää oli myös vika päivä työmaalla, haettiin tavarat pois ja arvioitiin näyttö, hyvinhän se meni. Tällä viikolla alkaa myös kesäloma, oon jo niin intona menossa kesänviettoon.

-Keskiviikko

Vika koulupäivä, ja saatiin jäätelöt, mikä sisänsä on hauskaa, kun ajattelin, että niitä enää meidän ikäisille jaettasi. No iloiseksihan siitä tuli kuitenkin, pääs näkee kans pitkästä aikaa kavereita ja luokkalaisia, jotka on ollut pidempään muissa hommissa, jonka takia ei sitten oltu hetkeen nähty. Oli suhteellisen lyhyt päivä, muttei se haitannut. Eihän siellä oikeastaan muuta tehty kun juteltu tulevasta ja siitä, miten meidän kaikkien opinnot tulee jatkumaan sitten kolmosvuonna. Ajatella, miten kauan oon jo tota alaa käynyt, et oon menossa jo kolmoselle… justhan mä tuonne hain. Ilmanen lounaskin piti käydä sit kavereiden kanssa syömässä, tietenkin.

Päivemmällä oli vielä ajotunti, pääs pitkästä aikaa ajamaan taas ihan oikealla autolla liikenteeseen, eikä mulla montaa ajotuntia enää ole, kohta inssi… apua. Just sain positiivista kommenttiakin sieltä, viittas siihen suuntaan, ettei mulle välttämättä tarvitsekaan varata ihan niin paljon niitä lisätunteja, kun tovi sitten uhattiin. Että mulle tuli siitä kaikesta niin hyvä mieli, et ehkä mä sittenkin osaankin jopa ajaa jo sitä autoa. Oon maininnut sen, kuinka pienestä tulen iloseks, ja tää on yks niitä asioita joiden takia voisin oikeesti alkaa pomppimaan ympäri huonetta. Sain tänään myös kaverilta mun lempi limpparin, joka tietenkin lisäsi sitä huimaa halua vaan pomppia ympyrää. Ihana kun musta oikeesti välitetään ja et mun ympärillä on se pieni kourallinen ihmisiä, jotka musta välittää tosissaan <3

-Torstai

Aamu alkoi hyvin laiskoissa merkeissä, mitä nyt heräsin johonkin ihmeen työkoneeseen, joka päätti riehua kahdeksan aikaan täyttä häkää. Hetken hereillä oltuani, jatkoin unia. Torstaihin kuului lähinnä hillitöntä siivoamista, sekä tavaroiden pakkuuta. Oli tullut aika sanoa asuntola elämälle ikuiset heipat, pakata kimpsut ja kampsut ja niin sanotusti suksia kuuseen. Eikä yhtään liian aikaisin, kaksi vuotta asuntolalla oli lievästi sanottuna… rankkoja.

No, yks ajotunti piti käydä kuitenkin välissä ajelemassa, sain kehuja mäkilähdöistä, jotka on lähtenyt sujumaan omastakin mielestä hyvin. Päivä jatkui kunnon siivouksina, tossa helteessä oli aikamoinen työmaa se. Iltapäivästä mun kämppis suksia suhautti hiiteen, niin sain sitten ihanasti olla loppu ajan ihan ypöyksin, itselläni muutto oli vasta perjantai aamuna. Pää tyynyyn, silmät kiinni ja unille kohti huomista

-Perjantai

Perjantai aamun agenda oli heti siivota kaikki, mitä ei edellisenä päivänä jaksanut tai kerennyt. Yllättävän paljon kerennyt semmoseen pieneen tilaan kertyä puhdasta paskaa vuodessa. Lähinnä lattiat sai kyytiä, sekä keittiön taso, jolla on tapana kerätä kaiken maailman murusia itseensä. Kauaakaan ei mennyt, että tultiin hakemaan ja noutamaan kotia kohti. Tavarat auton perään, kyytiin, Pepsi Max auki ja kohti keskustaa. Piti käydä tekemässä pieni noutoreissu, sain toimia kartturina kun haettiin täti mukaan.

Matka kohti Prismaa alkoi, pyörittiin sielläkin kuin mitkäkin turistit, vaikkei todellakaan ollut ensimmäinen kerta siinä puljussa. Prismasta matka jatkui kohti kotia, pitkä ja uuvuttava matka, joka hyvässä seurassa meni kyllä suhteellisen mukavasti, ikävät olosuhteet huomioon ottaen. Kotona lähti sitten tavaroiden purku, sekä vaatekaapin läpi käynti, hirveä pyykkisavotta, ja päätettiin me sekopäät vielä grillatakin. Sade kävi suhteellisen lähellä, mutta säilyttiin kaikki kuivina kaikesta huolimatta, hiki pois luettuna. Illalla saunaan rentoutumaan, sai vihdoin istua ihan itsekseen alas ja miettiä päivää läpi, rentoutua vaan ilman stressiä huomisesta. Tuntu hyvältä palata taas kotiin asumaan mulle rakkaiden ihmisten kanssa <3

-Tesu