Kolmekymppiä oli ehkä itsellä sellainen alitajuinen rajapyykki, jonka jälkeen alkaisin muuttaa elämäntapoja sellaiseen suuntaan, että se parhaiten tukisi terveyttäni. Yksi minua eniten huolestuttava sairaus, jonka haluaisin omilla elämäntavoillani ehkäistä on 2-tyypin diabetes, koska melkein kaikki iäkkäät lähisukulaiseni kärsivät siitä. Näin sivusta seuranneena voin sanoa, ettei se neuropatioineen ja ääreisverenkierron heikkenemisineen ole mikään mukava sairaus.

Tein vuosia sitten netissä testin, jonka avulla pystyi arvioimaan omaa sairastumisriskiään. Muun muassa sukurasituksen perusteella riskini sairastua 2-tyypin diabetekseen jossakin elämäni vaiheessa oli muistaakseni noin 70 %. Aika hurjalta kuulosti. Testin tulos ei silloin kuitenkaan mitenkään vaikuttanut elämäntapoihini. Ehkä vannoin vähentäväni sokeria, ja niin varmaan teinkin. Viikon tai kaksi. Kunnes makeanhimo taas iski ja aloin syödä päivittäin herkkuja sillä ajatuksella, että olenhan vielä nuori, ja voin vielä muutaman vuoden syödä ihan mitä hyvänsä ilman näkyviä terveysvaikutuksia. Minulla ei myöskään ollut tietoa siitä, mikä itseasiassa vaikuttaa ihmisen riskiin sairastua 2-tyypin diabetekseen. Luulin pitkään sen olevan vain fruktoosin ja yksinkertaisten hiilareiden määrä ruokavaliossa.

On kuitenkin saatu enemmän ja enemmän tutkimustietoa siitä, että riskiä kohottaa myös tyydyttyneen eläinperäisen rasvan syöminen.

How not to die -kirjassa kerrotaan, että lihasten insuliiniresistenssiä, joka on yksi 2-tyypin diabeteksen tyyppipiirteistä, aiheuttaa rasvan kertyminen lihassoluihin, joka ehkäisee glukoosin normaalia imeytymistä insuliinin avulla. Tämän seurauksena veren glukoosipitoisuus nousee, mikä voi pitkän ajan kuluessa alkaa vaurioittaa elimiä. Vaikka 90 % ihmisistä, joilla diagnosoidaan 2-tyypin diabetes, ovat ylipainoisia, insuliiniresistenssi voi kehittyä myös hoikalle ihmiselle, joka noudattaa matalahiilihydraattista ja runsasrasvaista ruokavaliota, koska tällöin verenkierrossa on paljon ruoansulatusjärjestelmästä imeytynyttä vapaata rasvaa.

Kaikki rasvat eivät ole tässäkään tasa-arvoisia. Tyydyttynyt eläinrasva, kuten palmitiini, aiheuttaa insuliiniresistenssiä, mutta oleiini, monotyydyttymätön rasva, jota löytyy esim. pähkinöistä ja avokadoista, voi suojata siltä. Ehkä tämän vuoksi kasviperäistä ruokavaliota noudattavilla tavataan vähemmän 2-tyypin diabetesta kuin lihansyöjillä.

Eivät fruktoosi ja yksinkertaiset hiilarit kaiken lukemani perusteella täysin pannasta pääse, mutta vaikuttaisi siltä, että ne varsinkin yhdistettynä runsaaseen tyydyttyneen eläinrasvan syöntiin voivat kasvattaa ihmisen riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen. Ja useinhan ne kulkevatkin käsi kädessä nykyisessä länsimaisessa ruokavaliossa.