Toiveikasta eloa

Terkkuja (valheellisesta?) onnelasta! Orifil on toiminut todella mainiosti so far Rosan kohtauksiin. Muistaakseni lääke aloitettiin kolmisen viikkoa sitten, ja yhtään kohtausta, kummitusoloa tai sekavuutta ei ole ollut. Olen niin riemuissani tästä! Samalla tiedän sen, että tila lienee väliaikainen, ja epilepsiapeikko vaanii koko ajan… mutta nautin nyt näistä hyvistä, kohtauksettomista ajoista niin kauan kuin niitä kestää. 🙂

Mä huomasin muutoksen Rosan olemuksessa jo pari päivää sen jälkeen, kun Orfirilia oli alkanut menemään. Rosa muuttui nauravaiseksi, hyppelee ilosta ja pursuaa positiivista energiaa. En edes muista, että milloin Rosan olemus muuttui negatiiviseen suuntaan, mutta siitä lienee useampi vuosi… vauvana ja taaperona Rosa oli hyvin iloinen lapsi, jonka nauroi suu auki kaiken aikaa. Ehkä aika kultaa muistot, mutta kaipa muistoissa jotain perääkin on? Epäilen siis, että epilepsia tai syy, joka Rosan epilepsian aiheuttaa, on vaikuttanut jo useamman vuoden ajan ja toiveikkaasti ajattelen, että tämä ihmelääke on nyt paitsi poistanut kohtaukset, myös tuonut mun iloisen lapseni takaisin.