KAAOS NIMELTÄ YRITTÄMISEN ALOITTAMINEN

Hei!

Nyt ei tänään ole tarjolla kuumia tarinoita, mutta pian on. Onnenonkijaa on tullut kirjoitettua eteenpäin ja Piispa alkaa olla aika valmis. Minulla on aina ollut tapana käydä vähän oikomassa tekstejäni, joten voi hyvin olla, etten Doriksenkaan tarinaa julkaise ainakaan heti muualla kuin omassa kaupassani, jotta voin päivittää, jos siellä jotain kielivirheitä tms. esiintyy.

Sen sijaan, että viihdytän ihmisiä eroottisilla tarinoilla olen viime aikoina huitonut sinne sun tänne, soittanut, meilannut, perustanut tilin, jota en tarvitse ja opetellut WordPressin täysversion käyttämistä. Kirjoitinkin jo viikostani sivuilleni – se löytyy täältä:

ENSIMMÄINEN VIIKKO TAKANA

Siellä on käytännön neuvoja ja yleistä ihmettelyä, mutta myös asia, jonka haluan täällä puolellakin vielä mainita. Pettymyksekseni en ole löytänyt kuin yhden vaihtoehdon, jolla voisin tarjota jatkokertomuksia samalla tavalla kuin ennen. Transaktiokulut ynnä muut pitävät huolen siitä varsinkin, kun verottajakin sitten haluaa omansa, että minulle ei edes 1 eur/luku jäisi mitään käteen. Se yksi olemassa oleva vaihtoehto on sellainen, että joutuisin perustamaan erillisen yritystilin ja toisen verkkokaupan, jonka kautta operoisin sitten näitä pieniä maksuja luvuista.

Nyt olen kuitenkin niin tööt, etten jaksa enää kokeilla em. vaihtoehtoa ainakaan vielä. Piispa ilmestyy kirjana ja menee Ellibsiin ja Nextoryyn kuten muutkin. Voin sitten jonkin ajan kuluttua harkita, otanko jonkin tarinan jatkokertomukseksi ja katsoa, löytyykö ostajia.

Piispasta sen verran, että erään amerikkalaisen kirjailijan visioita en aio toistaa. Luin joskus vuosia sitten eroottisen tarinan katolisesta papista, joka rakastui, ja siinä sitten pantiin alttarilla ja voideltiin pyhiä öljyjä kirkossa ties minne. Minulle itselleni jäi arvoitukseksi, miksi aidosti uskossa oleva ihminen haluaisi tehdä mitään sellaista.

Mitään erityisen skandaalinkäryistä tai huomionhakuista en siis ole julkaisemassa. Enemmänkin kertomus keskittyy kahden erilaisen ihmisen – joita kuitenkin yhdistävät tietynlaiset kokemukset – kohtaamisiin ja siihen, miten näkyvä julkinen virka (etenkin kirkossa) luo aivan tietynlaisia paineita ihmisen seksuaalisuuden toteuttamiselle, oli yksilö sitten itse mitä mieltä hyvänsä.

En ole kaikkea päästäni keksinyt, vaan sain idean luettuani kerran nimettömänä esiintyneestä naispapista, joka sinkkuna etsi ammattinsa vuoksi treffiseuraa kauempaa kuin kotikaupungistaan, ja joka koki olevan helpompaa valehdella ammattinsa treffeillä. Hän oli saanut myös palautetta liian lyhyen hameen vuoksi. Tämän jälkeen tutkin asioita vähän enemmän, mutten nyt ala avaamaan kaikkea lukemaani. Kerrottakoon nyt kuitenkin sekin, että kuulun itse kirkkoon ja olen yrittänyt kirjoittaa, kuten itse kirkon näen: jakautuneena ja varovaisena, vaikka joukossa on paljonkin moderneja ja suvaitsevaisia pappeja – ja myös piispoja.

Mutta kaiken tämän pohdiskelevan höpötyksen jälkeen voin luvata, että kyllä Piispassakin päästään minun ydinjuttuihini eli siihen seksiin ja romantiikkaankin. :D

Sysäsin sitten Ystävän ja Hymytytönkin Nextoryyn, joten ko. sovelluksen käyttäjät voivat tutustua tarinoihin siellä, jos ne eivät ole entuudestaan tuttuja. Ellibsissäkin kirjat ovat, joten jos käytät ko. palvelua, hinta on käytännössä sama (4,55 Eur).

Ja lopuksi vähän kissanhännän nostoa, jota opin epäsuomalaisesti asuessani aikoinani ulkomailla.

Ihan pakko on iloita, kun Nextoryn arviot kirjoistani ovat ainakin toistaiseksi pysyneet näinkin upeina, kun ottaa huomioon, että kepeän viihteen puolella mennään ja reilusti. Arvioijia on monia – useimmiten kymmenen tai enemmän -, enkä minä ole mennyt mitään tähtiä itselleni antamaan. Olen ollut niin väsynyt ja jännittynyt kaikkien eri tahojen kanssa keskusteluista, kirjojen luomisesta tuotteiksi, dokumenttien laatimisista, sopimuksista ja herra yksin muistaa mistä kaikesta, että tippa tuli linssiin.

 

Seuraavaksi aion antaa aikaa vähän taas itselleni ja tyttärelleni, jonka palaute on viimeisen parin viikon ajan ollut, että ”Sä et ees kuule mitään, kun sä vaan teet tota sun juttua 24/7.” Joo. Minulla on aikonaan ollut taipumusta työnarkomaniaan, enkä siihen halua palata.

Mutta Piispaan palaan. Ja vieläpä varmaan tämän viikon aikana. Ehkä myös Onnenonkijaan.

Mukavaa loppuviikkoa toivotellen,

Lilith

tyo-ja-raha runot-novellit-ja-kirjoittaminen oma-elama ajattelin-tanaan