Valentina ja varastetut taulut – mikä tauluista on arvokkain?

Olen Valentinan tarinaa kirjoittaessa huomannut, että kertomus alkaa kääntyä aika paljon romanttisemmaksi kuin ajattelinkaan. Mutta miten kovia kokenut ja kovapintaisena bisnesladyna pidetty Valentina vakuuttaa paheksuvan Fransinsa siitä, että hänkin osaa rakastaa?

Tässä tarinassa puhutaan yhdestä lempiaiheestani taiteesta. Sekä Valentinalla että Fransilla on kytköksiä taidemaailmaan, ja se on minusta ihanaa!

Olen tietoisesti pyrkinyt välttämään liialta hienostelulta tuntuvaa taiteen viljelyä teksteissäni, mutta tosiasia on, että olen ollut aika pienestä asti kiinnostunut taiteesta, taiteen historiasta ja maalaan itsekin. En missään tapauksessa ole mikään alan suuri tuntija, mutta olen käynyt tämän viiden, kuuden vuoden aikana jokaikisessä Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyssä ja siinä välissä nuohonnut myös Helsingin näyttelyitä ja raahannut niihin armotta myös tyttäreni. Suureksi ilokseni olen tällä propagandaohjelmalla saanut itselleni myös innokkaan kaverin taidemuseoihin.

Postasin omille sivuilleni pienen arvoituksen. Kotonani on vähän taidetta, jota olen ostanut Suomesta ja maailmalta, mutta suurin osa on halpoja kopioita tai julisteita. Lisäksi meillä saa ihailla tietysti ihan Lilithin ja hänen tyttärensä tuotantoa. Linkin takaa näkee kuvakollaasin ja kysymykseni kuuluu:

Mikä tauluista on arvokkain?

Jos olet tarpeeksi utelias, vastauksen voi urkkia Instasta @lilithorlov -nimisen tyypin profiilista. 😀

Ihanaa viikonloppua! Ja skål – tänä perjantaina avaan pullon hyvää Sauvignon Blancia ja kirjoitan menemään.

t. Lilith