SATAKIELI 5

Katariina istui pienen piirin illallisella valtavassa, ylellisessä yksityiskodissa. Levin ja Katariinan saapuessa vastassa oli vanhempi tumma mies, joka esiteltiin Grigoriksi ja nuori nainen, joka oli paljastunut tämän tyttäreksi Tanjaksi. Grigor oli ohjannut heidät suoraan ruokapöytään. Mukana oleva toinen mies oli pitkä, hoikka ja vaalea mies, jolla oli kovat kasvot. Niitä koristi ohimoa ja poskea pitkin kaulalle laskeutuva pelottava tatuointi. Hänen silmänsä olivat kylmät ja siniset ja hänet esiteltiin Gennadiksi. Hän mittaili Katariinaa pitkän tovin ja Katariina oli tyytyväinen, kun Lev sanoi jotain, mikä käänsi hänen huomionsa mieheen.

Grigor ei puhunut englantia, eikä Gennadi edes yrittänyt. Tanja sen sijaan yritti, vaikkei hänen englantinsa ollutkaan sujuvaa. Hänellä oli paksut vaaleanruskeat hiukset, suuret ruskeat silmät ja vartaloon liimautuva kullanvärinen puku, joka esitteli hänen erittäin runsasta rintavarustustaan anteliaasti.

Silikonit, Katariina ajatteli ilkeästi – ja nainen oli varmasti vasta 25-vuotias. Katariina huomasi, että Tanja loi kaihoisia katseita Levin suuntaan ja hämmentyi tiukasta vihaisesta solmusta, joka kiristyi hänen vatsassaan, kun hän huomasi Levin hymyilevän naiselle ja sanovan, jotain, joka sai Tanjan kasvot hehkumaan tyytyväisyydestä.

Katariina ei uskaltanut puhua paljon. Hän kertoi totuudenmukaisesti olevansa suomalainen ja Levin vieraana toistaiseksi. Hän tiesi, että paikkaa vartioitiin ja Gennadin tapaisten miesten näkeminen ei kannustanut häntä anomaan apua keneltäkään.

Ruoka oli erinomaista. Tarjolla oli venäläisiä suolakurkkuja ja tatteja Julienne, blinejä ja eri kalojen mätiä. Pääruokana tarjottiin sekä karhua että kanaa kiovalaisittain. Kun jälkiruoka tuotiin pöytään Katariina oli niin täynnä, että pystyi ottamaan vain pienen pikkuleivän kahvin kanssa. Hän oli juonut pari lasillista viiniä, mutta ruokailun aikana oli kohotettu ainakin kolme tai neljä snapsilasillista vodkaa ja hän tunsi olevansa hieman huppelissa.

Hän katsoi Tanjaa, joka istui Levin toisella puolella ja risti pitkät säärensä niin, että hänen toinen jalkansa kosketti kuin vahingossa Levin säärtä. Katariina puri hammasta ja kieltäytyi lähtemästä kisailemaan naista vastaan. Herranjumala, Lev oli siepannut hänet, hän muistutti itselleen ja nojautui kyynärpäidensä varaan ja hieroi ohimoitaan. Häntä väsytti ja hän oli selittämättömän vihainen.

Hän yskäisi hiljaa ja kohdisti katseensa Leviin aikomuksenaan sanoa, että haluaisi lähteä jos mahdollista. Grigor keskusteli Gennadin kanssa vakavasti ja vuolaasti, eikä Katariina jaksanut enää pitää yllä hymyä.

Kävi ilmi, että hänen ei tarvinnut yrittää saada Levin huomiota osakseen. Mies tuijotti häntä kuin lumoutuneena. Hänen mustat silmänsä lepäsivät juuri sillä hetkellä hänen huulillaan, mutta siirtyivät samassa jälleen hänen rinnoilleen, joiden Katariina tajusi vasta silloin pullottavan pyöreinä ja valkoisina kaikkien nähtävillä. Hän vilkaisi alaspäin ja punastui. Onneksi hän oli kääntynyt hieman Leviin päin, sillä pieni osa hänen nännipihoistaan oli tullut esiin röyhelön lomasta ja mies oli selvästikin huomannut sen.

Katariina ojensi selkänsä ja sanoi: ”Haluaisin poistua, jos sopii. Minua väsyttää.”

Jälkimmäinen lause oli valhe. Hänen väsymyksensä oli valunut kuin sadevesi rännistä, kun hän oli nähnyt, miten Lev katsoi häntä. Katariina tuskin nukkuisi silmällistäkään.

Lev nyökkäsi Gennadille ja sanoi jotain venäjäksi. Hän nousi pöydästä, tarttui Katariinan käteen ja ulko-ovelle. Pakollisten hyvästelyjen jälkeen he olivat pian lämpimässä autossa ja matkalla asunnolle. Kun he tulivat kotiin, mies ei vienytkään häntä Katariinan huoneeseen, vaan huoneeseen, joka oli Katariinan käsityksen mukaan Levin makuuhuone.

Sisällä oli hämärää, mutta Lev napsautti pari yölamppua päälle ja lämmin keltainen valo tulvahti huoneeseen. Huoneessa oli valtava tummanruskea vuode ja samansävyiset huonekalut. Lattialla oli punavoittoinen itämainen matto.

Muuta Katariina ei ehtinyt havaita, kun Lev tarttui hänen pitkän tukkansa latvoihin ja kiersi sen nyrkkinsä ympärille niin, että se teki melkein kipeää. Hän katsoi Katariinaa päästä jalkoihin ja mutisi jotain itsekseen. Katariina tunsi jäsentensä herpaantuvan veltoiksi ja kun mies painoi suunsa hänen suulleen, hän päästi vain hiljaisen voihkaisun ja antoi Levin kielen tunkeutua sisään. Mies tutki hänen suutaan huolellisesti, hampaita, huulten sisäpuolta ja kieltä, joka petti Katariinan heti, kun heidän suunsa olivat painautuneet toisiaan vasten.

Hän yritti painautua Leviä vasten, mutta tämä piti häntä paikoillaan vyötäröstä toisella kädellä ja veti Katariinaa tukasta niin, että hänen päänsä painui taaksepäin. Katariina ojensi kätensä ja veti Levin päätä lujemmin itseään vasten ja antoi kielensä upota miehen suuhun ja leikkiä hänen kielensä kanssa.

Lev nosti suunsa hänen suultaan ja nuolaisi hänen paljasta kaulaansa kohdasta, jossa hänen pulssinsa sykki vauhkona ja villiintyneenä. Sitten hän tunsi miehen hampaat. Ne liukuivat alaspäin ja kun ne löysivät niskan pehmeän kohdan, jossa se yhtyi olkapäähän, Lev nuolaisi kohtaa ennen kuin puri niin kovaa, että Katariina kirkaisi ja menetti tasapainonsa.

Mies puristi hänet viimein itseään vasten ja murahti hänen korvaansa: ”Rangaistus siitä, että olet kiduttanut minua koko illan.”

Katariinan päässä ei liikkunut juuri mitään, mutta hän yritti saada muodostettua edes yhden järkevän lauseen. ”Itsehän…ne vaatteet..halusit…”

”Jopa Grigor tuijotti sinua kuin lumottu käärme, kun et itse huomannut”, Lev jatkoi. Katariinaa pyörrytti, miehen kädet puristivat hänen vyötäisiään ja hänen suunsa oli painunut vasten hänen paljasta ihoaan kaula-aukon yläpuolella.

”Ei kai se ole ihme, kun tulet paikalle rinnat paljaina”, hän jatkoi ja nyki hampaillaan vihreää röyhelöä niin että hän sai esille vaaleanpunaisen tiukaksi nupuksi puristuneen nännin. Lev imaisi sen suuhunsa ja hänen kielensä nuoli ja kierteli kireän pään ympärillä.

Katariina puristi reitensä tiukasti yhteen. Hänen mitättömät alushousunsa tuntuivat läpimäriltä ja hänen häpyhuulensa tuntuivat niin turvonneilta, että ne upottaisivat pian pienen vaatekappaleen hänen märkään rakoonsa. Kun Lev siirtyi toiseen rinnanpäähän ja nipisti toista, Katariinan vartalo kiristyi kaikki alta kuin äärimmilleen viritetty jousi ja hän laukesi.

Hänen käsivartensa puristivat miehen niskaa ja hänen vartalonsa työntyi tiukkana kaarena miestä vasten kerta toisensa jälkeen samalla, kun hänen pehmeät kurkusta nousevat voihkaisunsa täyttivät huoneen.

”Voi helvetti”, hän kuuli Levin huohottavan. ”Minä arvasin heti ensinäkemältä, että tiesit vaikeuksia, enkä silti pystynyt vastustamaan.”

Lev nykäisi mekon kaula-aukon Katariinan olkapäiltä ja kiskoi rintaliivien pitsin kokonaan pois hänen rintojensa ympäriltä. ”Jumalauta minä nussin sinulta aivot pihalle nainen”, hän sanoi ja lisäsi jotain venäjäksi, joka saattoi olla liuta kirosanoja.

Hän kantoi Katariinan, joka yhä toipui hämmentyneenä orgasmistaan, sänkyyn ja riisui tämän puvun. Kun Lev näki hänen alushousunsa hän siveli kuumeisin silmin ohutta kosteaa kangasta. ”Moja dushka, sinä tuoksut…niin valmiilta. Valmiilta naiselta.” Mies istui sängyn reunalla ja hieroi Katariinan toista rintaa ja toisella hän seurasi pikkupöksyjen saumaa, joka Katariinan nolostukseksi oli tosiaan uponnut osin hänen vakoonsa.

”Minulla on ollut monta naista, mutta ei ehkä koskaan ketään näin kiimaista”, hän sanoi ja työnsi vaivatta sormensa Katariinan märkään koloon. Katariina alkoi huohottaa, kun Lev koukisti sormeaan ja hieroi peukaloaan kankaan lävitse hänen klitoristaan vasten.

”Juuri noin…”, hän sanoi ja repäisi sitten pikkuhousut tiehensä. Hän työnsi toisen sormensa Katariinan sisään ja siveli peukalollaan herkkää lihaa häpyhuulten välissä kunnes painoi peukalonsa lujaa klitorikselle.

Katariina huusi ääneen. Hän laukesi uudestaan ja kouristeli Levin sormia vasten ja painautui tiukasti tämän peukaloa vasten. Mies lypsi hänestä viimeisenkin orgasmin rippeen. Katariina ei pystynyt sanomaan sanaakaan. Hän tuijotti vain miehen suuta ja ajatteli epäselvästi, ettei tämä voinut olla totta. Ei voinut. Hän heräisi aivan tuota pikaa. Hän ei saanut kahta orgasmia pelkästä koskettelusta. Koskaan.

Lev painoi suunsa Katariinan korvalle ja kuiskasi: ”Jekaterina?”

”Mmmm..?”, Katariina mutisi.

”Jäätkö tänne kanssani?”, Lev mutisi ja näykkäisi Katariinan korvaa.

Hän nosti päätään ja pyöritteli Katariinan rinnanpäätä sormissaan.

”Minä lupaan, että siitä tulee todella hyvää”, Lev sanoi.

Katariinan kyky ajatella järkevästi oli kadonnut. Hän katsoi Levin raskasluomisiin tummiin silmiiin, tämän upeaa suuta ja huokaisi sitten: ”Niin.”

”Niin mitä?”, mies tarkisti.

”Nai minua”, Katariina kuuli sanovansa.

Lev huokaisi kuin helpotuksesta ja siveli hetken tämän tämän vartaloa, kunnes käänsi Katariinan kontilleen. Hän ohjasi Katariinan käsivarret yhteen vuoteen päätypylväistä ja sitoi tämän ranteet tiukasti pylvääseen yöpöytänsä laatikosta ottamallaan nauhalla. Mies hieroi Katariinan rintoja, kunnes Katariina kuuli taas uikuttavansa ja antoi käsiensä kulkea hänen kylkiään pitkin, kunnes ne saavuttivat Katariinan lantion ja pyöreät pakarat.

”Täydellistä”, Lev kuului sanovan ja vihdoin Katariinan sumuiset aivot olivat kuulevinaan, että miehen itsehillintä alkoi rakoilla.

Lev kuului riisuutuvan. Katariina kuuli vyönsoljen kilahtavan puulattialle ja pehmeän materiaalin valahtavan lattialle eikä osannut edelleenkään sanoa mitään. Hän odotti ranteet sidottuina polvillaan miehen vuoteessa ja ainoa, mitä hän rukoili mielessään oli, että mies toteuttaisi uhkauksensa ja käyttäisi ja panisi häntä niin, ettei hän heräisi enää koskaan.

Lev kiipesi vuoteeseen hänen taakseen ja veti häntä hieman taaksepäin, niin että hänen takapuolensa nousi pystyyn kuin tarjolle. Hänen kätensä liukuivat hetkeksi Katariinan rinnoille ja Katariina huomasi, ettei hän ollut riisunut mustaa silkkipaitaansa, vain avannut sen niin että paidan liepeet hipoivat hänen kylkiään.

Katariinan järkytykseksi Lev asensi hänen molempiin nänninnipukkoihinsa nipistimet. Katariina oli kyllä kuullut tällaisista välineistä, muttei ollut koskaan unelmoinutkaan käyttävänsä sellaisia. Hänen rintansa olivat kuin tulessa. Kovat ja piinaavan kireät ja hänen rakonsa tuntui sykkivän itsekseen.

Lev nosti hänen lantiotaan vielä vähän korkeammalle niin, että Katariinan selkä painui notkolle ja rinnat työntyivät esiin.

”Katso itseäsi senkin pieni narttu”, Lev sanoi karhealla äänellä ja samassa Katariina huomasi, että seinällä oli suuri peili. Hänen silmänsä näyttivät kuumeisilta, suunsa turvonneelta ja kasvonsa melkein vierailta – niin valtava paljas himo niistä paistoi. Hänen vartalonsa näytti yhtä kireältä kuin miltä se tuntuikin ja hän kiihottui entisestään siitä, kuinka innokkaalta ja yhtä aikaa avuttomalta hänen asentonsa näytti.

Lev ohjasi itsensä vasten Katariinan märkää vakoa ja hän alkoi keinuttaa lanteitaan epätoivoisesti miehen kalua vasten. Mies liu’utti elintään Katariinan raossa ja Katariina näki, kuinka hän häpeilemättä työnsi takapuoltaan tarjolle. Mies piteli hänen lantiotaan paikoillaan ja antoi kalunsa painua hetkeksi Katariinan ydintä vasten. Sitten hän survaisi itsensä sisään sellaisella voimalla, että Katariinasta tuntui, että hän halkeaisi. Lev tuntui valtavan suurelta ja pitkältä. Hän oli litimärkä, mutta mies venytti häntä niin, että se tuntui puolittain tuskalliselta ja hänen kalunsa tuntui ulottuvan kohdunsuulle saakka.

Katariina kuuli nyyhkytystä ja tajusi sitten olevansa itse sen lähde.

”Voi jumalauta, mikä suloinen tiukka pillu sinulla on. Niin pieni ja märkä…eikä se halua päästää minua pois”, Lev murisi hänen yllään.

Katariina tunsi itsekin, miten hänen pillunsa lypsi miestä sisään.

Lev vetäytyi hänestä pois melkein kokonaan ja työnsi itsensä uudestaan sisälle pohjalle asti. Hän pysähtyi hetkeksi ja ujutti sormensa Katariinan etupuolelta hänen klitorikselleen ja piti häntä paikallaan toisella kädellään vyötäröstä.

Kun hän sitten alkoi liikkua, Katariina olisi voinut itkeä kiitollisuudesta. Viimeinkin Lev näytti menettävän kaiken itsehillintänsä ja runnoi itseään Katariinan sisään hurjaa vauhtia, täysin armotta. Katariina oli niin täynnä hänelle tähän asti tuntemattomia aistimuksia, ettei hän osannut tehdä muuta kuin toimia vaistojensa varassa. Hän otti miehen rajut työnnöt vastaan, löi lanteitaan miestä vasten samassa rytmissä ja kiemurteli samalla kun kyyneleet valuivat hänen poskiaan pitkin.

Kun orgasmi iski hänen lävitseen, se tuntui siltä kuin hän olisi törmännyt tiiliseinään sadan kilometrin tuntivauhtia. Hän itki ja kirkui, ja tuntui kuin hänen pillunsa olisi kouristellut tulimeressä samoin kuin hänen koko vartalonsa.

Vain hetkeä myöhemmin Lev seurasi perässä ja päästi kovan karjaisun ja sitten epäselvän litanian suomen- ja venäjänkielisiä sanoja. Hän puristi Katariinan lantioita ja piti itseään hänen sisällään ikuisuudelta tuntuvan ajan. Katariina tunsi perinaisellista tyydytystä, kun hänen kouristelunsa sai miehen puristamaan häntä aina vain tiukemmin ja pysymään hänen sisällään.

Nopealla liikkeellä Lev aukaisi nauhan, jolla oli sitonut Katariinan kädet, käänsi tämän itseään vasten ja työnsi reitensä naisen säärten väliin. He tuijottivat toisiaan silmiin ihmettyneina ja ajatukset tyhjentyneinä, kunnes Lev poisti Katariinan jo unohtamat nipistimet ja veti peiton heidän päälleen. ”Nyt sinä todella kuulut minulle.”, hän kuuli miehen sanovan. ”Saat levätä hetken, mutta tämä ei ollut tässä, Jekaterina.”