ISÄPUOLI 14

Kun pääsimme takaisin Teemun asunnolle, vaihdoin vaatteet kuin sumussa ja romahdin sängylle. Vaivuin levottomaan uneen, joka vilisi outoja miehiä ja hikisiä vartaloita kietoutuneina toisiinsa. Kun heräsin, räpyttelin silmiäni aamuauringossa ja todellisuus läimäisi minua kasvoihin ja kunnolla. Oloni tuntui inhottavalta. Todella inhottavalta. Käperryin peiton alle ja vedin sen ylleni. Teemu oli jo hereillä. Hän tuli istumaan sängynreunalle ja siveli hiuksiani ja niskaani.

– Huomenta, pieni seksikone. Onko paikat arkoina? Sä olit ihana Margareta. Jokaisen miehen märkä uni.

-Anna mun olla, kuiskasin hiljaa pahoinvointi velloen vatsassa.

Mietin olinko keskellä painajaista vai olinko todella aivan vastikään tarjonnut itseäni kuin kiimainen narttu ja vielä nauttinut kaikesta? Muistin, millä nimillä miehet olivat kutsuneet minua. Lutka. Narttu. Huora. Kiimapillu. Jakorasia. He olivat käyttäneet kaikkia muita nimityksiä paitsi Margaretaa.

-Sä asetit mulle ansan, sain sanottua Teemulle.

Teemu naurahti itsetyytyväisen kuuloisesti.

-Ei me väkisin sua olis otettu. Ihan itse sä tulit mukaan ja osallistuit kemuihin. Ja hei, sä kerjäsit mua panemaan sua Tamásin edessä ja sitten me pantiin sua Jacksonin kanssa koko yö. Mitä muuta mun pitäis siitä päätellä kuin että sä tykkäät kimpasta? Äläkä vaan sano, että sä et tykänny siitä, mitä me touhuttiin.

Mies kaivoi taskustaan kännykän ja näytti minulle kuvia minusta itsestäni suu turvoksissa, silmät raukeina, nännit kirkuvan punaisina ja…jalkoväli ja reidet märkinä.

Olin hiljaa, enkä kääntänyt katsettani Teemuun.

-Jos sulla on heikko olo, sä voit saada tätä, Teemu sanoi ja ojensi kätensä niin, että näin pienen pussin valkoista jauhetta hänen kämmenellään.

Aioin kieltäytyä, mutta henkinen krapulani oli sitä luokkaa, että päätin antaa itselleni vielä pienen unohduksen hetken. Nuuskasin ainetta ja oloni kirkastui välittömästi. Teemu otti myös ja rojahti viereeni.

-Mitäs me nyt tehdään?, mies kysyi kiusoittelevasti.

Siinä samassa ovelta kuului niin kova pauke, että en olisi ihmetellyt vaikka se olisi se olisi lentänyt saranoiltaan. Teemu hätkähti ja virnisti minulle.

– Jokohan siellä on jollakin ikävä sua?, hän kommentoi iskien silmäänsä.

Nousin sängynreunalle istumaan. Olin äkkiä taas pirteä kuin peipponen, häpeä oli kadonnut ja minun teki mieli tehdä jotain, lähteä uudelleen bailaamaan tai shoppailemaan. Jos joku halusi seksiä, niin hän saisi nyt odottaa vähän aikaa, mielessäni humisi.

Teemu avasi oven ja ennen kuin ehdin käsittää mitään muuta, Tamás seisoi edessäni mahtavan kokoisena ja upeana, kulmat kurtussa ja jokainen valkoiseksi kalvennut ihohuokonen raivoa tihkuen. Hänen harmaat silmänsä tuprusivat vihaista, tummaa savua. Jostain syystä minua alkoi naurattaa

– Täälläkö sä oot maannu koko tän ajan? Mikset sä vastaa sun puhelimeen! Mä sain Eveliinan mesen kautta kiinni ja sen jälkeen mä oon puhunu puolen Helsingin kanssa!

-En mä täällä oo vaan maannu, kikatin hänelle. – Me käytiin bailaamassa Teemun kaverin luona. Mä olin illan tähti!

Tamásin harmaat silmät terävöityivät ja kapenivat.

-Ootko sä jossain aineissa? Mitä te ootte touhunneet?

Teemu päätti puuttua puheeseen. Hän veti minut seisomaan ja tarttui takaapäin minua rinnoista. Heilautin kevytmielisesti hiuksiani ja katsoin uhmakkaasti Tamásia silmiin.

– Vähän kokaiinia vaan. Usko pois, Margareta nautti yöllä sydämensä pohjasta. Mä sanoin sille, että sä himoitset sitä ihan selvästi. Maista vaan säkin. Eiks niin kulta pieni?, Teemu hymisi korvaani.

-Sä saatanan mulkvisti, Tamás sähähti ja työnsi Teemun irti minusta. – Ootko sä pannu sen sun webcam-hommiin?

Teemu kohautti harteitaan.

-Se oli niinku harjoitus. Joka meni täydellises…

Ennen kuin Teemu sai lausettaan loppuun, Tamás oli heilauttanut suuren nyrkkinsä keskelle Teemun naamaa. Teemu päästi korahtavan äänen, horjahti ja hänen suustaan ja nenästään alkoi vuotaa verta. Tamásille se ei näyttänyt riittävän. Hän tarttui Teemun tukkaan, nosti miestä tämän kumarasta asennosta ja mäiskäisi uudestaan. Oloni oli oudon kevyt, vaikka tajusin, että näytelmä ei ollut mitenkään miellyttävä.

-Ja sä, Tamás käveli luokseni kun Teemu lysähti puolitajuttomana lattialle. -Pakkaa kamas. Me lähdetään nyt.

-Ei mulla oo mitään muuta paikkaa minne mennä. Se on se hinta, jonka maksaa kun makaa isäpuolen kans ja jää kiinni. Pojat lupas, että ne ehkä kustantaa mulle kämpän jos…

En päässyt lauseen loppuun asti, kun Tamás tempaisi minut seisomaan ja ärähti:

-Ai että kämpän hinnalla lähtee! Sun syöksykierre on sitte ollu nopea! Laskepa päivähinta sun palveluille. Useampaa miestä kohden.

Vaikka oloni oli kirkas ja huoleton, jopa siinä tilassa värähdin Tamásin ilmettä ja otetta käsivarrestani.

-En ainakaan oo sun leikkikalu. Mä menetin mun äidin sun takia!

Tamás huokaisi ja alkoi kerätä vaatteita ja esineitä, jotka tunnisti minun tavaroikseni.

-Mä oon hommannu sulle asunnon.

-Ai mä tuun sit sun palvelukseen samalla hinnalla. Mitä eroa siinä on?

-Mä en oo ikinä pakottanu sua mihinkään.

-No ei Teemukaan ja ne muut…

– Suu kiinni!, Tamás ärähti.

Hän penkoi kaappeja ja kun hän oli omasta mielestään ilmeisesti löytänyt kaikki tavarani, hän ohjasi minut ulos Teemun asunnosta. Tamásilla oli Volvonsa pysäköitynä kadunvarteen ja istuin etupenkille jaksamatta ajatella mitään muuta kuin että Tamás näytti hyvältä. Ja tuoksui hyvältä. Paljon paremmalta kuin kukaan muu mies.

Ajoimme Töölöntorin tienoille ja kiipesimme vanhan kerrostalon toiseen kerrokseen. Asunto oli kaksio. Suurehko valoisa olohuone ja melkein yhtä suuri makuuhuone. Uusi kylpyhuone ja oikea keittiö. Asunnossa oli läjittäin tavaroitani, kirjojani, esineitäni ja aivan uusi sänky ja sohva.

-Tää on ihana, suustani pääsi huolettoman iloiseen sävyyn.

– Mee jonnekin lepäämään. Mä en jaksa kuunnella tota sun huumehuuruista sirkutusta, Tamás murahti.

-Ei mua väsytä, murjotin ja aloin tutkia pinoa avaamattomia vuodevaatepakkauksia.

– Avaa sitten vaikka niitä, mies vastasi. -Äläkä puhu.

Kesti minuuttikaupalla, ennen kuin tajusin, mitä Tamás touhusi. Hän kokosi huonekalua. Tarkemmin sanottuna jonkinlaista hyllyä. Kun olin avannut vuodevaatepaketit, menin makuuhuoneeseen ja aloin järjestellä kuumeisesti vaatteita huoneessa valmiina olevaan vaatekaappiin.

Mies ilmestyi jonkin ajan kuluttua makuuhuoneen ovelle.

-Mä meen kauppaan ja haen ruokaa. Sä jäät tänne ja pysyt täällä. Ja Teemuun et ota enää yhteyttä.

-Mä en ole mikään alaikäinen enkä sun käskyläinen.

-Odotas kun toi nousukiito laskee sun päässä, niin voit miettiä, oliko sulla ihan aidosti kivaa Teemun ja ties kenen kans.

-Parempi sekin kuin naida äitinsä miestä!, älähdin.

Tamás mulkaisi minua, kääntyi kannoillaan ja huikkasi ovelta:

– Mee lepäämään ja selvitä pääs!

Tein niin kuin Tamás kehotti. Mitä tahansa Tamásille olin sanonutkin, olin onnellinen siitä, että sain olla hänen kanssaan. Minulla ei ollut ikävä Teemua. Yritin lukea ja katsoa televisiota, joka oli asennettu makuuhuoneeseen, mutta en saanut itseäni keskittymään. Kun Tamás tuli takaisin ja purki ruokatavaroita jääkaappiin, hän ilmoitti makuuhuoneen ovelta:

– Mä oon sitten yötä täällä kans.

-Etkö säkään oo enää tervetullu äidin luo?, kysyin ivallisesti.

-Sun äiti rakastaa sua. Kyllä se antaa anteeksi, Tamás sanoi värittömällä äänellä.

En osannut sanoa siihen mitään ja yhtäkkiä tunsin itseni kauhean väsyneeksi sekä henkisesti että fyysisesti. Huono olo alkoi kaihertaa taas sisälläni ja vetäydyin nukkumaan. Yllättäen uni tuli nopeasti ja armahti minut piinaavilta ajatuksilta.

_______________________

Kahden päivän kuluttua olin hermoraunio. Tamás ei yrittänytkään koskea minuun, mutta hänen läsnäolonsa sai kehoni kihelmöimään kaikkialta itsesyytöksistäni huolimatta ja kun hän oli poissa, odotin häntä kaiken aikaa saapuvaksi.

Mies oli päiväsaikaan jossain, mutta palasi aina illaksi ja nukkui sohvalla. Hän pakotti minut syömään milloin hedelmiä, milloin voileipiä, mutta ei kysellyt mitään. Olisin halunnut seurata häntä kuin koiranpentu ja kiivetä hänen syliinsä, mutta jaksoin muistuttaa itseäni siitä, miksi se ei ollut oikein. Lisäksi pelkäsin, että hän työntäisi minut inhoten pois saatuaan tietää, mitä Teemun kanssa oli tapahtunut.

Kun kokaiini oli lakannut vaikuttamasta, en ollut heti pystynyt poistumaan makuuhuoneesta. Olin potenut hirveää henkistä krapulaa bileillasta Teemun ja muiden miesten kanssa. Mietin, minne kaikkialle miesten ottamat kuvat olivat päätyneet, mitä he puhuivat minusta ja nieleskelin kuumia kyyneleitä ja häpeän tunteita kaikesta, mitä olin mennyt tekemään.

Kolmantena päivänä päätin, että halusin tietää, mitä kotona oli meneillään. Hipsin olohuoneen ovelle ja huomasin, että se oli alkanut muistuttaa asuttavaa huonetta. Tamásin kokoama Lundian kirjahylly oli pisimmällä seinällä ja hän oli tuonut jostain sohvan eteen pienen pöydän. Kirjoituspöytäni oli ikkunan edessä. Olin kyllä kuullut kolinaa ja ääniä, kun ihmisiä oli tullut ja mennyt iltapäivisin, mutta olin ollut sen verran syvissä vesissä, etten paljon ajatellut mitä asunnossa oli ollut meneillään.

Kun astuin olohuoneeseen, Tamás loikoili sohvalla ja luki kirjaa. Hän suoristautui istumaan, kun huomasi minut ja viittoi minut sohvalle.

-Joko sä oot päässy pahimman yli?, hän kysyi niin lempeällä äänellä, että purskahdin saman tien itkemään ja tein niin kuin olin halunnut tehdä koko ajan. Kömmin miehen syliin ja nyyhkytin hänen olkapäätään vasten. Tamás ei sanonut mitään. Hän puristi minua itseään vasten ja silitti selkääni niskasta aina ristiselälle saakka.

Itku tuntui kestävän ikuisuuksia, mutta lopulta aloin rauhoittua ja tunsin Tamásin huulet korvallani.

-Mä olin niin huolissaan, kun sä katosit.

-Se…se oli vaan niin kauheaa, vastasin nikotellen nostamatta päätäni hänen olkapäältään.

Tamás ei puhunut mitään, joten niiskaisin ja kysyin sitten, mitä olin halunnut kysyä heti kun olin selvittänyt pääni.

-Mitä sä nyt teet? Mitä äiti on sanonu?

-Anna on tietysti ihan helvetin vihainen ja mä pyysin anteeksi. Tosin mun täytyy sanoa, että mä en kauheesti kadu. Mä en olis pystyny pitään näppejäni irti susta vaikka mikä olis. Mutta olishan se voinu tapahtua vähän tyylikkäämminkin.

-Heittikö se sut ulos?

-Ei. Se haluais edelleen rahansa. Mutta mä sanoin, että mä en jatka.

-Miksi?, minä kysyin yllättyneenä ja nostin vihdoin pääni Tamásin olkapäältä.

– Siksi, että mua ei enää huvita teeskennellä, että mä innostun kenestäkään naisesta niin paljon kuin susta.

Rintaani alkoi puristaa pakahduttava tunne, jota en tahtonut uskoa todeksi.

– Ei sun tartte teeskennellä, että sä alat yhtäkkiä uskolliseksi mun takia, sanoin alahuuli väpättäen.

Tamás otti minua niskasta kiinni ja varmisti, että katsoin häntä suoraan silmiin.

– Mä puhuin silloin aiemmin totta. Mä menin naimisiin, koska mä en ollu tavannu ketään, jota mä haluaisin ja jonka seurassa mä viihtyisin. Mä kuitenki haluan sua ja viihdyn sun kans. Ehkä jopa rakastan sua. Mutta alotetaan yksinkertaisesti. Sä oot nuori. Katotaan, tuleeko tästä mitään.

Hyvän olon aalto pyyhkäisi ylitseni. Tamás näytti rentoutuneelta ja vilpittömältä ja minä uskoin mitä hän sanoi.

– Tamás, mä tiedän, että mä haluan olla sun kans, mutta mun pitäis saada myös välit äitiin kuntoon.

– Ne tulee kyllä kuntoon ajan kans. Mun suhde sun äitiin ei koskaan ollu lähelläkään sitä, mitä mä tunnen sun kanssa. Eikä sun äiti ole sen rakastuneempi muhun. Sen ylpeyttä on loukattu, mutta antaa sulle vielä anteeksi.

– Musta tuntuu silti pahalta, miten tää kaikki…tapahtu, sanoin ja heilautin käsiäni ilmassa.

-Sit me pohditaan, miten me saadaan korjattua se mikä on korjattavissa. Mä tiedän, että Anna rakastaa sua. Ja mä tiedän, että mun taidenäyttelystä tulee niin loistava, että se saattaa päästä jenkkeihin ihan ilman Annan suhteitakin.

– Mutta…

-Mutta ei tehdä sitä nyt. Mä oon halunnu riisua sut ja rankaista sua siitä asti, kun mä löysin sut Teemun luota.

Ruumiini oli jo lämmennyt Tamásin sylissä, mutta ajatus Tamásista rankaisemassa minua huonosta käytöksestä sai mielikuvitukseni ylikierroksille ja vatsanpohjani pulppuamaan polttavaa himoa aina hiuksiini, sormenpäihin ja varpaisiin asti.

-Sähän oot mun isäpuoli, henkäisin Tamásille niin viattomasti kuin osasin. – Totta kai sun pitää mua kurittaa, jos mä oon ollu tuhma.

-Just niin mä aion tehdä, mies lupasi ja huomasin hänen silmiensä muuttuvan tummiksi ja tunsin kuinka hänen kätensä tarttuivat t-paitani helmaan.

Tamás kiskoi paidan pois. Minulla ei ollut sen alla rintaliivejä ja hän puristi rintani kouriinsa kipeän kovaa. Minä en välittänyt. Mies kiskaisi minut lähemmäksi ja puraisi alahuuleni niin lujasti hampaidensa väliin, että inahdin, mutta en vastalauseeksi.

-Nyt sä otat noi söpöt sortsit ja kaiken muunkin pois.

Nousin seisomaan ja tein työtä käskettyä. Jalkovälini oli hulvahtanut täyteen kosteutta heti, kun Tamás oli ilmoittanut rankaisevansa minua. Seisoin hetken alastomana Tamásin tarkasteltavana, kunnes hän tempaisi minut käsivarresta poikittain polvilleen niin, että lepäsin vatsallani ja takapuoli kohti kattoa. Nojasin ylävartaloni ja sääreni sohvaa vasten ja odotin jännittyneenä.

Tamás hiveli yhdellä sormenpäällään takapuoltani ja kuljetti sitten sormeaan pakaroiden välisessä vaossa, kunnes saavutti sisäreiteni ja märän pilluni. Reiteni vapisivat ja avasin niitä, jotta mies pääsisi koskettamaan minua paremmin.

-Tuhma Margareta, Tamás murisi. – Kerro mulle, mitä sä annoit niiden miesten tehdä.

Voihkaisin, kun Tamásin sormi hieraisi häpyhuuliani.

– Mä en haluu…, aloitin vapisevalla äänellä, mutta Tamás keskeytti minut.

-Mistä mä tiedän, miten mä rankaisen sua, jos mä en tiedä tarkalleen, mitä sä oot tehny?

Hän hieroi häpyhuuliani kahdella sormellaan ja naksautti kieltään.

– Taas noin märkänä. Olitko sä märkänä niille miehillekin?

Päässäni alkoi pyöriä ja ynähdin myöntävästi.

-Ääneen!, Tamás komensi.

-Olin mä märkänä! Mutta mä halusin rankaista itteeni ja olin humalassa ja huumeissa…

-Selityksiä!, Tamás totesi uhkaavalla äänellä ja yhtäkkiä hän läväytti kovan iskun pakaroilleni niin että kiljaisin.

Hän siveli polttelevaa takamustani heti kun oli antanut iskun ja hivutti sitten taas sormensa jalkoväliini. Tunsin, kuinka Tamás työnsi yhden sormen pilluuni, joka oli jo tuskallisen märkä.

– Tännekö ne nussi sua?, Tamás kysyi pehmeästi.

-Joo, minä henkäisin ja sain uuden läimäytyksen takamukseeni.

-Annoitko sä paljaalla?, Tamás kysyi yhtä pehmeästi, sormi taas pillussani.

Purin hammasta ja pyöritin lantiotani miehen sormea vasten.

-Annoin, voihkaisin, kun mies työnsi toisenkin sormen sisääni. -Jotku käytti kortsua, mutta ei kaikki, lisäsin.

Sain kaksi kovaa läimäytystä pakaroilleni ja kyyneleet kihosivat silmiini silkasta polttavasta kivun ja nautinnon sekaisesta tunteesta.

-Totta kai sä annoit, Tamás sihisi ja työnsi sormensa peräaukkooni.

-Naiko ne sua tänne kans?, hän kysyi.

-Nai…ja suuhun kans, vastasin ja ansaitsin taas kaksi iskua.

-Montako niitä oli?

-Viisi.

-Viisi! Mun tytön pikku aukkoja on levittäny viis miestä samana iltana. Oliko ne tyytyväisiä?

-O-o-oli…

Tamás löi niin kovaa, että päässäni pyöri. Hän alkoi avata housujaan ja pelkäsin, että hän ottaisi kätensä sijasta nahkavyönsä rankaisuvälineeksi.

– Mitä muuta ne teki?

– Ne…levitti suklaakastiketta…hunajaa ja kaikkea mun päälle ja imi ja nuoli ne pois…puri mun rintoja…sano mua lutkaksi ja huoraksi ja…ja jakorasiaksi…ja otti kuvia…

Tamás nosti minua lanteista ja iski vielä kerran tuskallisen kovaa.

-Tamás älä, ei enää…, aloin rukoilla.

-Otiksä rahaa niiltä?, Tamás ärisi yläpuolellani.

-En!, henkäisin ällistyneenä.

Mies nosti minut sylistään ja asetti minut sitten polvilleni sohvalle niin, että nojasin vatsani selkänojaan ja käsivarsiani selkänojan päälle.

-Ethän sä sitten huora ole, kulta, Tamás sanoi takaani.

Hän survaisi taivaallisen ison kullinsa sisääni ja huokaisi sitten korvaani:

-Sä oot vaan niin saatanan kiimainen pieni herkkupillu, että sä tarttet kyrpää sisääs ihan koko ajan.

-Joo, minä myöntelin ja pyöritin lantiotani miehen kalua vasten.

Takamukseni polttelu oli hiukan laimentunut ja kipu itse asiassa kiihotti minua taas. Tamás alkoi naida minua ja tarttui toisella kädellä rintaani ja upotti toisen sormet hieromaan klitoristani. Ähkin ja voihkin onnesta, kun Tamás antoi minulle isän kädestä – hän nussi minua rankaisevalla raivolla ja sähisi minulle samalla omistavia ruokottomuuksia.

-Sä et saatana enää jaa pilluas etkä muutakaan reikääs kellekään muulle, onko selvä? Ellen mä anna lupaa. Tää kyltymätön tiukka vittu on mun. Tää pikku persereikä on mun. Sun mutrusuu on mun. Onko selvä?

– On. On. On!, minä läähätin.

Päässäni kumisi ja soi ja hiki helmeili kaikkialla vartalollani, kun Tamás jyskytti sisääni. Vartaloni alkoi valmistautua huikaisevaan orgasmiin, joka sai voimansa kovakouraisista käsistä ja kivikovasta elimestä sisälläni, omistavista, raa’oista sanoista ja polttelevasta takapuolestani. Yhtäkkiä Tamás kuitenkin otti kalunsa pois sisältäni ja minä ulvahdin onnettoman ein.

Tamás kantoi minut makuuhuoneeseen. Hän asettui makaamaan selälleen ja veti minut päälleen.

-Näytä mulle nyt, miten mun tyttö nauttii, hän komensi.

Katsoin kuumeisin silmin harmaisiin, himosta kiiltäviin silmiin ja laskeuduin Tamásin kullin päälle. Voi luoja, että se tuntui ihanalta. Aloin ratsastaa ja Tamás tarttui minua vyötäröstä. Hänen silmänsä vaelsivat pomppivilla rinnoillani, joiden nipukoita puristelin ja nipistelin samalla, kun iskin lantiotani kiinni Tamásin lantioon. Mies työntyi minua vasten ja hetken päästä en tiennyt, nainko minä vai olinko naitavana. Heittelehdin hänen päällään kuin räsynukke ja orgasmini alkoi kehittyä ja kiertyä minussa uudelleen.

-Voi vittu mä tuun hulluksi sun kans!, Tamás karjaisi ja alkoi kiihdyttää tahtia allani.

Minä vastasin liikkeisiin minkä pystyin, mutta hänen huutonsa toistui mielessäni uudestaan ja uudestaan ja räjähdin sekunneissa pirstaleiksi ja nyyhkyttäväksi, tiedottomaksi massaksi. Tajuntani sumentui ja koko vartaloni kirkui onnesta. Tamásin kova kulli souti sisälläni ja lypsi minusta tiukan, räjähtävän kouristuksen toisensa jälkeen. Kun Tamás ärjäisi ja laukesi, laukesin uudestaan, aistillisesti ja raukeasti pelkästään siksi, miltä hän näytti lauetessaan ja miltä hän tuntui nytkähdellessään sisälläni.

Lysähdin lopulta Tamásin päälle ja hengitin onnellisena hänen tuoksuaan ja näpelöin tyytyväisenä hänen tumman karvan peittämiä kovia rintalihaksia.

-Sattuiko suhun?, Tamás kysyi.

-Sattui. Mutta mä nautin siitä kans, huokaisin hänelle.

-Loistavaa. Mä joudun ehkä rankaiseen sua toisellakin kertaa. Jokaisesta viidestä äijästä erikseen. Ja kaikista tulevista tuhmuuksista mitä sä teet.

-Mä en tee enää tuhmuuksia muiden kuin sun kanssa.

-Mä saatan rankaista niistä silti.

-Sit mun pitää keksiä jotain oikein tuhmaa, että se on sen arvoista, mutisin ja Tamás kieräytti minut alleen.