ENKELI lehahti kauppaan – tietokone- ja terveyskriisistä huolimatta
Hei kaikki!
Tässä Velkaa ja Kartanoa kirjoitellessani, päätin julkaista tähän väliin mustan hevosen – Enkelin, jonka oikoluin jo joskus aikaisemmin.
Tässä tarinassa taitaa olla tähän mennessä vanhin sankaritar – 40-vuotias Birgitta, joka toimii perheyhtiönsä toimitusjohtajana. Elämä toimitusjohtajana ei vain ole kovin loistokasta, kun isä on investoinut ennen eläköitymistään valtavasti rahaa laajentumiseen, joka ei näytä tuottavan ja rakas makeisyritys on pian konkurssin partaalla.
Birgitta on tehnyt töitä ympäripyöreitä päiviä, hän alkaa olla jatkuvasti huonotuulinen ja menettää yhden luotetuista työntekijöistään keskellä pahinta kriisiä, jonka Linnan Makea on kokenut. Kotioloissaan hänen huonovointisuutensa yltyy kohtaukseksi, joka ei ole sydämestä johtuvaa, kuten hän ensin epäilee vaan häpeällistä kyllä, paniikkikohtaus. Birgitan pelastaa hänen oman kotinsa lattialta ensihoitajamies, joka näyttää kauniilta kuin enkeli.
Enkelimies pyörii Birgitan päässä turhankin usein ja kun hän ilmestyy markkinointi-ihmistä haettaessa haastatteluun, Birgitta ei voi uskoa ensin silmiään ja tyrmää sitten mielessään välittömästi Leon, joka hakee paikkaa elämäntilanteensa vuoksi. Leolla vain on aivan uudenlainen idea yrityksen pelastamiseksi ja Birgitta nielee ylpeytensä.
Hänen on käytettävä järkeään, otettava paras ehdokas ja unohdettava, että Leo tietää hänen nöyryyttävästä kohtauksestaan. Hän päättää myös lujasti unohtaa vetovoiman, jota hän tuntee kahdeksan vuotta nuorempaan, seksikkääseen alaiseensa.
Siinäpä vähän kehystä ja juonikuvauksesta kaupan puolelta löytyy vähän lisääkin tietoa. Tämä on myös tarinoita, jotka mielestäni ovat jääneet turhan vähälle huomiolle – en tiedä vaikuttaako tässä sankarittaren ikä tai se, että mies on tässä (muka) alisteisessa asemassa, mutta toivon, että ainakin joku teistä antaa mahdollisuuden Enkelille.
Se ei tarjoile häpeämättömiä, roiseja orgioita tai ehkä aivan samanlaisia sanasotia, kuin jotkut tarinoista, mutta se on silti omanlaisensa kokonaisuus osin yllättävinekin käänteineen. :)
Katsotaan, saanko Kartanon eteenpäin viikonlopuksi, sillä tämä viikko ei ole kohdellut minua oikein hyvin. Jouduin viemään tietokoneen huoltoon, kun se alkoi sammutella itse itseään milloin huvitti huolimatta siitä, että akun piti olla täysi ja kaiken kunnossa. It-alan pojat sitten totesivat, että kahden vuoden vanhassa MacBookissani on – yllätys yllätys – akkuvika, ja että akku nyt sitten pitää vaihtaa. En suuremmin riemuinnut kustannuksista, kun juuri nyt isohkoja laskuja on muutoinkin kertynyt juuri tälle ajanjaksolle. Mutta niinhän se on, että Murphyn laki on voimassa ja ei kahta ilman kolmatta.
Lisäksi olen kärsinyt yhä pahemmiksi yltyvistä oudoista oireista ja painelen huomenna verikokeisiin. Oksettaa, pyörryttää, närästää ja lämpöäkin on jostain syystä jatkuvasti. Mistään koronasta tässä ei siis ole kyse, joten saan nyt sitten jännittää sitä, mitä huomiset verikokeet sanovat seksikirjailijan kunnosta.
Olo ei ole siten ihan seksikkäin mahdollinen näin sairaana, mutta olen kyllä saanut kirjoitettuakin. Itse asiassa viimeiset pari päivää on mennyt aikamoisessa flow-tilassa ja konetta on tullut hakattua huonovointisuudesta huolimatta. Mitäs muuta tässä oikeastaan tekisi, kun vaaka-asennossa tulee vietettyä miltei koko päivä?
No – joka tapauksessa Enkeli on palannut keskuuteemme ja sen verran voin todeta, että vaikka tekstiä on oikoluettu, mitään sen kummempia muutoksia tarina ei ole kokenut.
Enkelin ensimmäiseen lukuun pääsee tutustumaan tietysti kotisivujeni Tarinat-välilehdeltä ja suora linkki löytyy tästä:
Ja kauppaan ja juonikuvaukseen pääsee tästä:
Jos tämä tarina ei tunnu omalta, muistathan että kaupassani alkaa olla jo monta pienen (ja suuremmankin) romaanin mittaista tarinaa kevyemmästä rankempaan. Niihin pääset tutustumaan alla olevaa kotisivujeni linkkiä klikkaamalla. Mukavaa loppuviikkoa!
t. Lilith