ISÄPUOLI 3

Yöllisen välikohtauksen jälkeen en nukkunut silmällistäkään. Makasin peiton alla käpristyneenä sikiöasentoon ja päässäni leijui irtonaisia ajatuksia. Miten minä olin saattanut? Miten Tamás oli saattanut? Oliko äiti kuullut jotain? Miten kehtaisin näyttää naamaani enää äidille? Miten pystyisin kohtaamaan Tamásin? Miten seksi saattoi tuntua niin jumalaisen hyvältä? 

Muistin, että emme olleet edes suudelleet. Olimme vain naineet kuin villieläimet. Muistin, kuinka olin purrut Tamásia olkapäähän, ja kuuma häpeän aalto vyöryi taas ylleni. Siitä oli taatusti jäänyt jälki. Huomaisiko äiti? Mitä hän siihen sanoisi? Tamás oli sanonut, että me puhuisimme asiasta. Mitä puhuttavaa tässä oli? 

Ajoittain minua suorastaan kuvotti.

Kaiken itseni ruoskimisen keskellä oli kuitenkin hetkiä, pitkiä hetkiä, kun mielikuvat minusta ja Tamásista kylpyhuoneessa valtasivat ajatukseni. Silloin kiihotuin uudestaan. Kiemurtelin peiton alla, kun lakanat liukuivat sähköisellä ihollani ja sivelin vartaloani petollisilla sormillani. Muistin, miltä hänen suuri kalunsa tuntui sisälläni ja miten räjähtävän orgasmin olin saanut. Miten hän oli sähissyt ja murissut matalasti, kun oli porannut sisääni kaikin voimin. 

Kymmenen aikaan aamulla luovutin ja nousin sängystä. Olin kuullut äidin lähtevän galleriaan ja nousin ylös. Minun piti päästä suihkuun ja saada jotain syötävää. Tamás oli talossa, mutta ennemmin tai myöhemmin minun olisi kohdattava hänet, ja ehkä oli parasta tehdä se ennemmin. Valitsisin itse ajan ja paikan. Puhuisin hänen kanssaan heti, kun olisin tullut suihkusta. Marssisin ateljeehen ja tekisin selväksi, että tällaista ei enää saisi tapahtua. Minä olin tunnettu järkevänä tyttönä. Nyt minun pitäisi vain näyttää itselleni, kuinka järkevä osasin olla.

———————————-

Kun tulin suihkusta, puin ylleni hihattoman ja lyhyen lempikesämekkoni. Se oli vihreä ja siinä oli pieniä kukkakuvioita ja mietin hetken, oliko se liian paljastava. Sitten puristin huuleni yhteen ja kovetin mieleni. En pukeutunut yleensäkään ylenmääräisen seksikkäästi, enkä alkaisi pelätä asuvalintojani yhden onnettoman virheen takia. 

Astelin paljain jaloin ateljeen ovelle ja kuulin, että Tamás puhui jonkun kanssa puhelimessa. Mies seisoi ikkunan ääressä, osin poispäin minusta ja ajatukset, joita olin vain hetkeä aikaisemmin luvannut olla ajattelematta valtasivat minut. Tamás oli niin syntisen kaunis. Hänen vartalonsa oli sopusuhtainen, lihaksikas ja jäntevä ja….sulavaliikkeinen. Hänen tukkansa kiilsi miltei mustana ikkunasta sisään lankeavassa auringonvalossa ja hänen äänensä pyöri ympärilläni kuin loitsu, vaikka hän puhui aivan toiselle ihmiselle.

Sitten tajusin, että en ollut tullut ehkä parhaaseen aikaan. Tamás kuulosti vihaiselta.

Haben Sie gedacht, daß ich es nicht herausfinden werde…? Ich scheiße darauf! Egal ob es ein Unfall war oder nicht! Ich muss es selbst reparieren…

Olin jo perääntymässä ovelta. Joku oli ilmeisesti rikkonut Tamásin taideteoksen Itävallassa tai Sveitsissä ja yrittänyt pimittää tietoa. Mies kuulosti niin pahantuuliselta, että en halunnut häiritä häntä siinä mielentilassa. Tamás kuitenkin ilmeisesti huomasi liikettä silmäkulmastaan, ja kun hänen ärtyneet, kolean harmaat silmänsä kiinnittyivät minuun, en pystynyt liikahtamaan. Mies lopetti puhelun nopeasti ja laski kännykän ikkunalaudalle.

Vedin henkeä ja nostin leukaani. Ennalta harjoittelemani puhe suli ja katosi mielestäni kuin kuumaan veteen pudonnut sokeripala. Tamás lähti tulemaan minua kohti ja hänestä huokui edelleen suuttumusta, joka ei kohdistunut minuun, mutta joka teki hänet entistä suuremman ja vaikuttavamman näköiseksi. Ristin vapisevat käsivarteni rinnalle. Kun hän pysähtyi puolen metrin päähän minusta, sydämeni hakkasi kuin hullu ja tunsin, kuinka häpeämätön vartaloni alkoi taas olla valmis kaikkeen, mitä mies vain keksisi minulle tehdä.

– Se ei voi toistua, päästin suustani sen enempää miettimättä.

– Eikö?, Tamás kysyi pehmeästi, pieni paheellinen hymynkare huulillaan. – Se oli helvetin upeaa.

– Ootko sä vittu järjiltäs?, henkäisin yhtä aikaa järkyttyneenä ja kiihottuneena. – Sä oot naimisissa mun äidin kanssa!

– Ja meillä on vapaa suhde. 

Se ei sinällään yllättänyt minua. Äiti oli harrastanut sellaista aikaisemminkin. Mutta minä olin hänen tyttärensä.

– Pitääkö sopimus sisällään myös sun tytärpuolen?, kysyin vapisevalla äänellä. – Mä ymmärrän, että sähän lyöt tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Nussit sekä äitiä että tytärtä saman katon alla.

Huomasin, että Tamás sävähti ja hento puna nousi hänen poskipäilleen. 

– Ei mun ollu tarkoitus…mä en koskaan oo tehny mitään tällaista, mies sanoi käheällä äänellään. Hänen ilmeensä oli vähän eksynyt ja silti yhtä aikaa periksiantamaton. Hän piti pienen tauon ja hänen katseensa terävöityi taas.

– Äläkä tuu jeesusteleen mulle Margareta. Sä halusit sitä. Mä en oo koskaan nähny niin kiimaista naista. Mutta sun ei tarvi sanoa kuin ei, ja ja mä lupaan, että mä en hyökkää sun kimppuun.

Punastuin ja napsautin suuni kiinni. Tamás oli oikeassa. Minä olin ollut kiimainen. Kiimainen, halukas ja täysin vailla itsehillintää. Mutta että kiimaisin koskaan? Tamásilla oli luultavasti ollut naisia enemmän kuin hän muisti. Havahduin, kun mies avasi taas suunsa.

– Pitääkö meidän olla huolissaan…mahdollisista seurauksista? Me ei käytetty kondomia.

– Ei. Mulla on pillerit. Mun kuukautiset oli tosi kipeät…ja onhan katumuspilleri olemassa, vaikka…

– Hyvä. Ja mulla ei oo tauteja. Mä yleensä aina käytän…

Tamás pudisti päätään ja kysyi sitten:

– Ootko sä harrastanu seksiä ilman kondomia?

Henkäisin ja punastuin lisää. Tämä oli varmaan oudoin ja kiusallisin keskusteluni ikinä.

– En mä oo harrastanu seksiä kuin pari kertaa aiemmin. Ihan nuorena. Poikaystävän kanssa. 

– Taivas. Sähän oot sitten luonnonlahjakkuus. 

Miehen silmät kapenivat ja hän astahti vielä hiukan lähemmäs. Liian lähelle. Päästin värisevän huokaisun, kun hän nosti kätensä hiuksilleni ja nykäisi pehmeästi yhden suortuvan sormiensa väliin. 

– Mulla on sulle ehdotus. Mä ajattelin ensin, että se ei olis sopivaa, mutta mä en keksi ketään parempaa. Ja mä haluun parhaan.

Minun pitäisi sanoa ei. Minun pitäisi perääntyä ja ottaa jalat alleni. Paeta kiljuen.

Tietenkään en tehnyt mitään niin järkevää. Seisoin vain paikallani ja tuijotin Tamásin silmiin, jotka näyttivät harmaan eri sävyjä täynnä olevilta kaleidoskoopeilta. 

– Mitä?, kuiskasin ja tiesin, että olin kääntymässä todella vaarallisille vesille.

– Mä tarvin naisen mun projektiin. Mallin. Sua ei tunnista lopputuloksesta, jos niin sovitaan. Jos sä haluut vaan poseerata ilman mun erikoistoiveita, se on ok. Mutta mä toivoisin enemmän, että photoshoppaus pysyis minimissä.

– Enhän mä oo ollu mallina. En mä osaa…

– Sun vartalo on jokaisen miehen märkä uni. Sä olisit kuvissa todellinen pin-up-pupu, Tamás sanoi käheästi ja hipaisi paljasta olkapäätäni ja sitten rintaani.

Vereni kuohahti välittömästi ja huojahdin miestä kohti. 

– Mitä se poseeraaminen tarkottaa?

– Poseeraamista. Vaatteissa ja ilman. Kameralle ja videolle, maalausta varten. Joidenkin välineiden kanssa. Ehkä…miehen kanssa. Ja mä tietenkin maksan siitä. Se on työtä.

– Sä puhuit jotain pornosta. 

Se ei ollut kysymys vaan toteamus. Miksi minä ylipäänsä keskustelin tästä aiheesta? Mitä äitini ajattelisi, jos ryhtyisin Tamásin alastonmalliksi ja tekisin herra ties mitä miehen niin kutsutun taiteen eteen.

– Niin puhuin. Mä kuvaan naista ihmisenä ja objektina. Tavallisissa arkisissa tilanteissa ja sitten…tavoilla, jotka voi ymmärtää esineellistäviksi. Mä voin näyttää mun aiempia töitä ja mun tyyliä, jos haluut.

– Äiti…

– Etkö sä oo täysi-ikäinen?

Puristin suuni viivaksi ja mulkaisin miestä.

– Tässä on kyse myös moraalista!

Tamás kohautti olkapäitään.

– Se näyttely tulee kiertään ympäri maailmaa ja sä olisit sen päätähti. Vaikka eihän me sitä kerrota, jos sä et haluu. Ehkä säkin saisit siitä jotain. Se saattais saada sut vähän vapautuun.

– Mä vapauduin viime yönä vähän liikaakin, ärähdin, mutta en voinut olla kysymättä:

– Tietäiskö äiti?

Tamás ei kääntänyt katsettaan ja hänen silmänsä hehkuivat. Olin järkyttynyt ja peloissani, mutta ainakin yhtä utelias ja kiihottunut. Mielessäni pyöri mylläkkänä kuvia minusta alastomana kameran edessä ja Tamásin silmien alla. Ja siitä, mitä voisi tapahtua. 

– Ei. Mä luulen, että se ei kuitenkaan ehkä tykkäis siitä. Mutta mun taide on tärkeämpää kuin luutuneet moraalikäsitykset.

Vannon, että olin kääntymässä pois ja sanomassa painavan EIn, mutta aivojeni aistillinen osa ja vartalossani kytevä kuumuus nousivat kapinaan ja pääsivät aukaisemaan suuni ennen kuin järki ehti paikalle.

– Voidaanko me kokeilla kerran? Jotta mä tiedän, mistä on kyse?, kysyin ja ääneni kaikui oudon karheana korvissani.

Tamásin kasvoilla välähti yllätys. Hän oli olettanut, että sanoisin ei. Se tarkoitti, että hän ei tiennyt, kuinka perusteellisesti hän oli minut jo orjuuttanut. Onneksi. 

– Joo. Totta kai. Loistavaa, mies sanoi nopeasti ja hän siveli poskeani sormellaan.

Katsoin, kuinka hopea välähti hänen tukassaan ja mieleni teki tukistaa ja suudella häntä yhtä aikaa. Samaan aikaan kunniallinen minäni yritti epätoivoisesti saada äänensä kuuluville.

Tämä on väärin! Tästä ei hyvä seuraa! Tämän ei pitänyt mennä näin! Sinä voit vielä perääntyä!

Kuulin kyllä, mutta päätin olla kuuntelematta. Tamás käveli huoneen toiselle puolelle, jolla oli valokuvaukseen liittyviä varusteita ja otti käteensä kameran. Sitten hän poimi suuresta sivellinastiasta pitkän ja paksun siveltimen ja nyökkäsi ateljeessa olevalle sammalenvihreälle sohvalle. 

– Istu ensin tohon sohvalle ihan normaalisti. Tai meneki lepäämään siihen. Kyljelles.

Asettauduin sohvalle kömpelösti sivuttain ja Tamás tuli asettelemaan käsiäni ja sääriäni parempaan asentoon. Sähköiskut singahtelivat sisälläni, kun hänen kätensä liukuivat paljaalla ihollani. Olin tuhon tiellä yhtä varmasti kuin maa kiersi aurinkoa. Olin niin keskittynyt olemaan huokailematta ja esittämään edes joten kuten normaalia, etten edes huomannut, kun kamera naksahti ensimmäisen kerran. 

Tamás pyysi minua vaihtamaan välillä asentoa ja aloin tuntea oloni vähän luottavaisemmaksi. Ei olisi kannattanut. Mies laski kameran hetken päästä ja sanoi:

– Nyt mä haluisin, että sä riisuudut. Kokonaan.

En sanonut mitään. Olin tiennyt, että tätä odotettaisiin ja jos tämä oli koekuvaus, niin totta kai minä myös riisuutuisin. Nousin sohvalta epävarmasti ja riisuin mekkoni. Minulla oli alla malvanväriset pitsirintaliivit ja niihin sopivat stringit. Huomasin, että Tamás jäykistyi.

– Käänny ympäri, mies komensi.

Minä käännyin selin Tamásiin ja katsoin epäröivästi olkani yli. Juuri silloin kamera naksahti taas.

– Pysy tossa asennossa. 

Naks. Naks. Naks.

– Käänny vähän eteenpäin.

Naks. Naks. 

– Mene sohvalle istumaan ja riisu rintaliivit.

Tottelin ja katsoin kameraan samalla, kun riisuin rintaliivini pois. 

– Sä näytät jumalaiselta, Tamás sanoi kameransa takaa ja kuvasi koko ajan.

Minulla oli vaivaantunut olo kameran alla, mutta tein parhaani. Halusin miellyttää Tamásia ja näyttää vielä jumalaisemmalta. Kun pääsin sohvalle kyljelleni, Tamás tuli taas luokseni. Hän siveli vatsaani ja katsoi minua tiiviisti silmiin. Aloin huohottaa pienin henkäyksin ja kun hän nipisti nänniäni, selkäni nytkähti kaarelle. 

– Nyt sä riisut noi pikkarit, kulta ja yritä pysyä lepoasennossa, Tamás sanoi.

Katsoin kameran linssiin himosta sumein silmin ja hivutin stringejäni pois, yli lanteideni. Koska en saanut nousta istumaan, jouduin kohottamaan takapuoltani sohvalta ja nostamaan sääriäni koukkuun, jotta sain alushousut lattialle. Kuulin, että Tamásin hengitys oli alkanut kulkea myös raskaampana ja sain jostain rohkeutta kiusata häntä hiukan. Nostin käteni rinnoilleni ja puristin ne yhteen samalla kun avasin reisiäni.

Mies käveli välittömästi luokseni. Hänen silmänsä olivat täynnä kuumaa, vaarallista savua.

– Sä sanoit, että se ei voi toistua. Kato nyt, kuinka sä tarjoot ittees mulle, Tamás murisi minulle matalasti, silmät siristyneinä ja vartalo hiukan kumartuneena ylleni. 

En sanonut mitään. Avasin vain reisiäni vähän lisää ja huokaisin, kun pyöritin rintojani käsissäni. Tällainen minusta on tullut, halusin sanoa Tamásille. Tällaisen sinä olet minusta tehnyt. 

– Katsotaan, mitä sä tästä tykkäät, mies sanoi ja näin, että hänen kädessään oli sivellin, jonka hän aiemmin oli valinnut purkistaan. 

Tamás pyöritti siveltimen kärkeä ensin ilmassa ylläni ja laski pehmeäharjaksisen pään sitten kaulalleni. Hän piirsi pienempiä ja suurempia ympyröitä ja kiekuroita iholleni ja kun hän pääsi rinnoilleni, minulta pääsi pehmeä, matala valitus. Sivellin tuntui pyörivän rinnoillani ikuisuuden. Se kovetti niitä liikkeellään, leikki kireillä kärjillä ja silitti rintavakoani, mutta sitten se liikkui alemmas vatsalleni. Tamás räpsi samalla kuvia kamera toisessa kädessään, eikä hän katsonut edes linssin läpi. Hänen silmänsä kiiluivat petollisen tummina ja arvaamattomina. Kun mies liikutti sivellintä alavatsalleni ja lanteilleni, aloin huokailla ja liikahdella malttamattomasti.

– Ei vielä kulta pieni. Ihan rauhassa, Tamás mutisi minulle. 

Hän liikutti siveltimen tarjolla olevaan jalkoväliini ja antoi sen lipua pitkin häpyhuuliani ja vakoani. Painauduin innokkaasti harjaksia vasten ja tuijotin Tamásia rävähtämättä. Äkkiä hän lopetti ja näin paholaismaisen hymyn hiipivän hänen huulilleen. Tamás käänsi sivellintä kädessään ja yhtäkkiä tunsin, kuinka puinen varsi painui ensin häpyhuulieni väliin ja sitten pilluuni. Parahdin yllätyksestä ja katsoin Tamásia silmät selälläni, kun hän irrotti otteensa ja kuvasi minua. Minä olin kiimasta sekaisin, nännini sojottivat jäykkinä kohti kameraa, selkäni oli tiukasti kaarella ja reiteni olivat auki, pillu levällään. Ja pilluuni oli tungettu paksuvartinen pensseli. 

Jos joku olisi kertonut minulle, että löytäisin itseni joskus tällaisesta tilanteesta olisin nauranut tai loukkaantunut. Nyt en tehnyt kumpaakaan. Annoin kaiken tapahtua. Tunsin, kuinka sivellin liikahti aika ajoin, kun himokas pilluni puristi sitä kiihottuneena. Tamás otti kuvaa uudesta kulmasta, siten, että jalkovälini tulisi varmasti kokonaan näkyviin. Kun hän lopetti, hän tarttui siveltimeen ja pyöräytti sitä sisälläni. Lantioni nytkähti ja tartuin vaistomaisesti miehen käsivarteen ja vedin hänet ylleni. 

– Suutele mua, läähätin Tamásille, kun tämä asetti toisen polvensa reisieni väliin ja nojautui minua kohti. Miehen silmät paloivat taas eläimellisestä himosta ja tunsin, kuinka hän liikutti siveltimen vartta sisälläni edes takaisin. 

Se ei ollut romanttista eikä hellää. Tamás imaisi ensin alahuuleni huultensa väliin ja sitten hän puri sitä. Minä voihkaisin nautinnosta. Kun hän irrotti hampaansa, hän ruhjoi huuliani, näykki, imi ja hieroi niitä omalla suullaan, niin kauan, että huuleni olivat turvoksissa ja suuni oli kutsuvasti ja ammollaan auki. Sivellin liikkui rytmikkäästi sisälläni ja Tamásin kieli liukui päättäväisesti suuhuni – kieltäni vasten,  hampaitani vasten. Se tutki jokaisen kostean sopukan ja notkelman. Kurkustani purkautui pieniä nyyhkytyksiä. 

Mies kiskaisi pensselin pois sisältäni.

– Ei!, minä vaikersin.

– Mitä ei?, Tamás kysyi pehmeän uhkaavalla äänellä ja nosti päätään.

Tuijotin miestä silmiin tajuamatta mitään. Minun oli saatava jotain sisääni. Minun oli pakko. Tamás piteli minua kiinni olkapäistä ja kysyi toistamiseen:

– Mitä ei? Eikö sua saa panna toistamiseen? Etkö sä haluu tätä? Etkö sä nauti tästä? Mä kerron sulle, mikä on ei, Margareta. Se, että sä sanot mulle ei. Sä et enää sano mulle ei.

Miehen ääni oli melkein raaka ja niin karhea, että se tuntui riipivän ihoani rikki.

– Onko selvä?, Tamás kysyi kovaan sävyyn ja puristi kouransa tiukasti rintojeni ympärille ja työnsi polvensa lujasti jalkoväliäni vasten.

– ON!, minä kiljaisin.

– Helvetin hyvä, Tamás sanoi äreällä pedon äänellään ja tajusin hänen avaavan housujaan. – Sillä nyt sä saatana saat kyrpää, halusit tai et.

Tamás ei vaivautunut riisumaan t-paitaansa tai farkkujaan, otti vain esiin kovan kullinsa ja survaisi sen sisään yhdellä rajulla työnnöllä. 

– Oiiiiiiiihhhhh, minä kiljaisin ja tartuin hänen hiuksiinsa. Puristin sormeni täyteen mustia ja harmaita hiuksia, lukitsin sääreni miehen lanteiden ympärille ja otin vastaan Tamásin rankaisevan suudelman samalla, kun hän runnoi kaluaan sisääni. Kuulin märän litinän ja maiskautukset, jotkä pääsivät kiimaisesta pillustani ja huutoni alkoi kulkea Tamásin työntöjen tahdissa. 

– Näin mä oon halunnu…tehdä sulle heti…kun mä näin sut, mies murahteli katkonaisesti korvaani ja puristi molemmat rinnankärjet kipeää tekevän tiukasti peukaloidensa ja etusormiensa väliin ja tunkeutui kovaa sisääni, niin syvälle ja niin suurena, että selkäni nousi entistä enemmän kaarelle Tamásia vasten. Ulisin kivusta ja kaiken alleen ajavasta nautinnosta ja aloin huohottaa miehen korvaan:

– Multa tulee. Tamás, multa tulee. Ihan kohta. Ihan kohta. Ihan…Aaaaahhh…!

Orgasmi rysähti ylleni kuin olisin paiskautunut läpi kolminkertaisen ikkunan ja siitä parvekkeelta alas, ainakin viisitoista kerrosta. Sirpaleita, putoamista, pyörimisen tunnetta ja painetta. Ja niin suurta nautintoa, että se oli melkein kipua. Pelkäsin menettäväni tajuntani, kun riuhdoin Tamásin kovan vartalon alla ja huusin suoraa huutoa. 

– Sulla on…Margareta…naitavin pieni perse, mitä mä oon…koskaan tavannu, Tamás ähki ja minä sain lisäkierroksia hänen rivoudestaan. Vääntelehdin ja raavin miehen niskaa, pilluni supisteli supistelemistaan ja kun se kouristui erityisen voimakkaasti miehen kullin ympärille, Tamás ärjäisi ja naulitsi minut vartalollaan sohvaan kiinni niin, että olin kuin kokovartalokahleissa. Tunsin, kuinka kuuma neste täytti minut. Tamás huohotti ja puristi reisiäni. Hänenkin laukeamisensa tuntui kestävän ja kestävän. 

Kun hän viimein retkahti päälleni voimattomana ja tyydytettynä, hän huokaisi pitkään. Sitten hän siveli kylkeäni ja kysyi:

– Mitä sä sanot?

– Mitä?, minä kysyin hajamielisesti, sillä olini palaamassa hitaasti maan pinnalle. Syyllisyys ja nautinto läikehtivät tietoisuudessani yhtä voimakkaina ja mietin, miten olin ajautunut tällaiseen tilanteeseen.

– Koekuvauksesta. Alatko sä malliksi?

Nielaisin. Olin työntänyt järjen pois päästäni ja nyt se hakkasi kalloani uhkaavan raivokkaasti. Tämä oli väärin. Tämä oli väärin, kieroutunutta, inhottavaa, petollista…adjektiiveja oli loputtomiin. Aistillinen puoleni puolusti minua. Se kertoi järjelle, että tämä oli tuhminta ja nautinnollisinta, mitä ikinä olin tehnyt. Suljin silmäni. Tiesin, etten malttaisi olla tekemättä tätä uudestaan. 

– Okei. Alan. 

– Sanotko sä mulle vielä ei?

– Sähän kielsit, minä vastasin käheästi ja Tamás puraisi kaulaani. 

– Mun tottelevainen pikku lutka, mies kehräsi ja alkoi levittää spermaansa ja nesteitäni reisilleni ja vatsalleni. 

Hän valmistautui uuteen kuvaussessioon. Tai seksiin. Tai molempiin. Enkä minä sanoisi ei.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *