ISÄPUOLI 4

Koekuvausta seuraavana aamuna hiivin keittiöön, ennen kuin äiti tai Tamás tapasivat nousta. 

Olin tarkoituksellisesti pysynyt taas poissa näkyviltä koko eilisen illan, enkä ollut hakenut edes ruokaa, vaikka mahani oli murissut. Tamás ei ollut pannut minua toista kertaa. Sen sijaan hän oli kuvannut takapuoltani ja jalkoväliäni ja pannut minut esittelemään niitä eri asennoissa. Sitten hän oli käskenyt minun mennä peseytymään aivan kuin olisi tiennyt, että äiti tulisi puolen tunnin sisään. Olin melkein hypännyt ilmaan, kun äiti oli tullut minua vastaan. 

Äiti oli lörpötellyt iloisesti jostain rikkaasta asiakkaasta ja minä olin myönnellyt ja nyökytellyt ja teeskennellyt hymyileväni. En ollut koskaan tehnyt sellaista roolisuoritusta. Mieleni oli tehnyt tunnustaa kaikki ja itkeä katumuksesta ja häpeästä, mutta kulissini oli pysynyt yllä. Tiesin kyllä miksi. En katunut enkä hävennyt tarpeeksi. Se hävetti minua entistä enemmän.

Kun olin päässyt yksinäisyyteen, olin yrittänyt sättiä itseäni ja Tamásia. Olisin halunnut panna kaiken Tamásin piikkiin, mutta kun muistin, miten olin levittänyt reiteni ja puristanut rintani yhteen hänen edessään, nieleskelin nöyryytyksen sappea suustani. En vain pystynyt vastustamaan Tamásia. Minusta kuoriutui täysiverinen viettelijätär, kun jouduin samaan tilaan miehen kanssa. Viettelijätär, jonka en tiennyt sisälläni asuvankaan ennen Tamásia.

Katsoin keittiösaarekkeen yläpuolella olevaa kelloa, kun avasin jääkaapin oven. Puoli kahdeksan. Tamás tai äiti eivät kumpikaan nousseet koskaan ennen yhdeksää, joten minulla oli hyvin aikaa. Lapoin pöydälle jogurttia, mysliä, leipää, kinkkua ja mehua ja tein itselleni aamupalan. Olin niin nälkäinen, että suorastaan hotkin ateriani. Juuri kun olin kaatamaisillani itselleni lisää mehua, kuulin äidin ja Tamásin makuuhuoneesta ääniä. 

Jäykistyin valmiina pakenemaan, mutta sitten tajusin, että äänet eivät vaikuttaneet siltä, että kukaan olisi tulossa huoneesta pois. Pehmeä voihkaisu, tömähdys, äidin kikatusta. Koko vartaloni tuntui jäätyvän ja jäykistyvän paikoilleen. Aivoni tyhjenivät kaikesta muusta paitsi noiden äänien analysointiin tarvittavasta kuuloaistista. Kun kuulin miehen ähkäisyn, minun oli pakko lähteä liikkeelle. Jäseneni tuntuivat raskailta ja kömpelöiltä, mutta minun oli kuultava enemmän. Nähtävä enemmän. 

Hiivin äidin makuuhuoneen ovelle, kurkistin ovenraosta ja siellä he olivat. Sängynpääty oli vastapäisellä seinällä ja ovi peitti suoran näköyhteyden siihen suurimmalta osalta, mutta näin kaiken suuren antiikkipeilin kautta. Se oli asetettu vinosti sängyn toiselle laidalle. Äidin pää oli painautunut tyynyyn. Hänen pitkä solakka vartalonsa oli täysin alaston, käsivarret ja rintakehä lepäsivät vasten patjaa, alavartalo oli kontillaan. Takapuoli ilmassa, reidet levällään ja selvästi jännittyneinä.

En halunnut katsoa tällaista. En halunnut katsoa äitiäni tällaisena. Silti pysyin paikallani.

Näin, kuinka miehen käsivarsi siirtyi äidin pohkeelta reidelle ja siitä takapuolelle ja vatsalle. Tamásin käsivarsi. Mieleni teki oksentaa ja samaan aikaan järkevä minäni karjui päässäni kuurouttavan kovaa: Mitä sinä oikein odotit! Etkö muka tiennyt!

Halusin juosta pois ja kääntää pääni, mutta masokisti minussa pysyi tiukasti paikoillaan. Näin, kuinka Tamásin käsi alkoi hieroa äitini jalkoväliä.

– Nyt kun sä oot ajellu ittes paljaaks, mä voin maistaa tätä herkkua kunnolla, kulta, Tamás kehräsi pehmeästi äidilleni.

Äiti voihki ja paineli itseään Tamásin kättä vasten. Näin kuinka mies siirtyi äidin taakse, nosti häntä ylöspäin ja upotti suunsa äidin jalkoväliin. Äidin voihkinta muuttui äänekkäämmäksi ja hän huohotti Tamásille:

– Mä haluun sut sisään.

Kurkkuni oli kuroutunut umpeen, sisälläni tuntui särkyvän miljoonia saippuakuplia yhtä aikaa ja tuntui siltä, etten enää koskaan pystyisi kävelemään. Lähde pois, yritin komentaa itseäni, mutta en vain päässyt liikkeelle. Katsoin, kuinka Tamás upotti komeasti seisovan kullinsa äitiin ja painoi tätä lujemmin patjaa vasten toisella kädellään, kun toinen nykäisi lanteita parempaan asentoon. Äitini kiemurteli kuin riivattuna, ja minä tiesin, miltä hänestä tuntui.

Tamás ähkäisi tyytyväisen kuuloisena. Hänen pakaransa jännittyivät ja ihana lihaksikas selkä notkahti taaksepäin, kun hän alkoi työstää äitiä. 

Tuo mieshän on paholainen. Hän on itse Saatana ja asettunut taloksi meidän kotiimme, mieleeni juolahti. Ilmeisesti pahaenteiset ajatukset saivat minut viimein liikahtamaan. Ja ilmeisesti Tamás huomasi liikkeen sivusilmällään, koska hänen silmänsä siristyivät ja ampaisivat peiliin. Peräännyin nopeasti pois, mutta ehdin nähdä hänen ilmeensä. Hänen huulilleen kohosi tyytyväinen hymy ja hänen silmänsä loistivat kiihkosta.

Juoksin ovelta nopeasti huoneeseeni, mutta en voinut olla kuulematta äitini huohotusta ja Tamásin kovaäänistä ärähdystä. Oliko hän lauennut, kun oli nähnyt minut samaan aikaan, kun hän pani vaimoaan? Lysähdin maahan ovea vasten. Minusta tuntui kuin koko sisustani olisi kaivettu tyhjäksi ja ontoksi, ja kaikki mitä oli jäljellä oli tylppä kipu, kaikkialla. 

————————————

Heti kun pääsin lattialta ylös, kävelin reppu selässä Eveliinan luo. Hän oli yksi opiskelijakavereistani, joka asui lähellä pienessä yksiössä. En ehkä pääsisi karkuun pitkäksi aikaa, mutta tänään en pystyisi olemaan kotona saatikka mallina. Valehtelin Eveliinalle, että kotona oli kauhea meteli pienen remontin vuoksi ja että minun pitäisi lukea. Äidille laitoin viestin, että olisin kaverin luona bileissä ja jäisin todennäköisesti yöksi. Se riitti äidille mainiosti.

Eveliina päästi minut sisään, juttelimme vähän aikaa ja sitten hän lähti kesätöihinsä Linnanmäelle. Makasin hänen sohvallaan koko päivän. Puolenpäivän aikaan Tamás yritti soittaa minulle, mutta minulla ei ollut aikomustakaan vastata. Että hän kehtasi. Ilmeisesti hän odotti saavansa annoksen minua, vaikka tiesi, mitä oli tapahtunut.

En tiennyt, miksi olin niin järkyttynyt. Olin kuullut äidin makuuhuoneesta jos vaikka mitä monta kertaa aiemminkin. En ollut koskaan nähnyt mitään, koska minulla ei todellakaan ollut ollut halua nähdä äitini harrastavan seksiä kenenkään kanssa. Enkä ollut halunnut katsoa nytkään. Olin vain…ajautunut. Oli kuin jokin olisi pakottanut minut liikkeelle ja katsomaan. Varmistamaan, että tämä painajainen oli totta. 

Kun Eveliina palasi illempana, valitin päänsärkyä ja menin aikaisin sohvalle nukkumaan. Tamás oli yrittänyt soittaa uudelleen, mutten edelleenkään vastannut.

Aamulla minun oli hyväksyttävä se, etten voisi vallata Eveliinan pientä kotia pitemmäksi aikaa. Hänen poikakaverinsa oli joka tapauksessa tulossa Jyväskylästä illalla ja vaikka kiertäisin kaikki opiskelukaverieni kämpät, ei minulla ollut paikkaa, jossa voisin viipyä pitempään.Varmistin, että kello oli niin paljon, että äiti olisi poissa. Sanoisin Tamásille suorat sanat. 

Heti, kun avasin kotioven, kuulin määrätietoiset askeleet ja Tamás ilmaantui halliin kuluneessa, mustassa tiukassa t-paidassa ja vaaleansinisissä farkuissa, paljain jaloin. Purin hampaani yhteen ja tuijotin hänen korvaansa, etteivät petolliset silmäni olisi lähteneet harhailemaan. 

– Missä sä olet ollut?, Tamás melkein ärisi minulle.

– Mitä helvettiä se sulle kuuluu?, sinkautin vihaisesti. – Vai aiotko sä nyt alkaa leikkiä kunnon isäpuolta?

– Mulla on aikataulu ja sä lupauduit malliksi.

– Se oli ennen kuin…

– Ennen kuin mitä! Luulitko sä, että mun suhde sun äitiin on platoninen?, mies kysyi sanat ivaa tihkuen.

Nielaisin vaikeasti. Olin toivonut, että suhde olisi ollut platoninen. Se oli vaikuttanut niin erilaiselta kuin äidin edelliset liitot ja suhteet. Niin…etäiseltä. 

– Sä pidit siitä, että sä näit mut!, sihahdin Tamásille vihaisesti. – Sä NAUTIT siitä, että mä katsoin!

Tamásin kasvoille levisi hymy ja silmäni siirtyivät automaattisesti hänen korvaltaan hänen silmiinsä. Hänen harmaat silmänsä kimalsivat pahanilkisesti. Hän ojensi kätensä ja tarttui minua niskasta. 

– Niin nautinkin. Mielettömästi. 

Yritin temmata itseäni irti, mutta miehen ote piti ja hän kuiskasi korvaani. 

– Ja mä laukesin sulle. Vain sulle. Mä ajattelin sua, kun mä panin sun äitiis ja sain valtavat orkut kun mä näin sut ovenraossa. Melkein yhtä hyvät kuin silloin, kun mä panen sua oikeesti.

Henkäisin ja peräännyin, mutta takanani oli ulko-ovi ja Tamás seurasi perässäni. Tuo mies oli paholainen.

– Miten sä kehtaat?, kysyin värisevällä äänellä, vaikka minulla tuskin oli varaa esittää hyveellistä. 

– Mähän sanoin, että meillä on vapaa suhde. Ja olis aika outoa, jos mä en hoitais aviollisia velvollisuuksiani, kun mun vaimo pyytää. Vaikka mun mielessä pyöriskin herkullinen nuori blondi. Ja kuka käski sun tulla vakoileen?

– Mä en vakoillu!

Tamás nykäisi tukkaani ja kohotti kasvojani ja minä aloin hengittää kiivaammin. Miehen huulet painautuivat korvaani vasten, kun hän puhui. 

– Nyt. Kuuntele. Mä tarvin mallin ja jos sä et aio jatkaa, niin mun pitää tietää heti. Mulla oli tyttö varattuna sua ennen ja mä saan sen tänne kyllä järkevällä aikataululla. Mä maksan sulle kolmenkympin tuntiliksaa, jos sä jatkat, mikä on ihan helvetin paljon. Mutta mun pitää tietää tänään. 

Vartaloni oli jo täydessä hälytystilassa ja korvissani soivat Tamásin sanat. Aviolliset velvollisuudet. Kun mun vaimo pyytää. Tamás ei yrittänyt esittää mitään, mutta minun aivoni yrittivät totta vieköön keksiä kaikenlaisia tekosyitä, jotka tekisivät kaiken helpommaksi hyväksyä. Niin kuin, että seksi äidin kanssa oli Tamásille velvollisuus. Mikä vitsi. Minä olin nähnyt ja kuullut heidät.

Tiesin, ettei hän raiskaisi tai pakottaisi minua mihinkään. Minun tarvitsi sanoa vain yksi ainoa sana. Ei. Vaikka hän oli kieltänyt minua sanomasta ei. Nyt kun olin taas hänen lähellään, minua ei huvittanut sanoa ei. En edes oikein muistanut, miksi olin ollut niin järkyttynyt.

– Me ei voida enää…tää ei voi jatkua, minä yritin kuitenkin kähistä Tamásin rintaa vasten.

– Sä päätät siitä, Tamás kuiskasi ja suuteli niskaani. En tehnyt elettäkään väistääkseni.

– Mutta ehkä mä…voin jatkaa mallina.

Tunsin sydämeni hakkaavan sormenpäissäni asti ja tiesin valehtelevani sekä Tamásille että itselleni. 

– Hyvä juttu, mies mutisi. Hän näykki huuliani ja painoi minut tiukasti ulko-ovea vasten. 

Voihkaisin, kun tunsin kovan kohouman painuvan vatsaani vasten. Tamás irrottautui minusta vastahakoisen oloisesti ja otti kädestäni kiinni.

– Tuu katsoon, mitä me tehdään tänään. Tää piti tehdä miesmallin kanssa, mutta se peruutti tältä päivää. Se on sairaana. Todennäköisemmin krapulassa. 

Olin astunut taas unimaailmaani, eikä minulla ollut aikomustakaan vastustella. Kun tulin ateljeen ovelle, huomasin, että sinne oli kannettu suuri parivuode. Vuoteella oli kaunis sini-harmaa päiväpeitto ja siinä oli korkea pääty. 

– Otetaan ensin kuvaa susta yksin. Luet tai viestittelet kännykällä tai mitä vaan arkista. 

– Pitääkö mun riisuutua? 

– Ei, Tamás vastasi silmät välähtäen ja alkoi valmistella kuvausta. 

Istuin ja makasin taas kuvattavana. Hetken kuluttua Tamás käveli luokseni. 

– Nyt me ollaan sängyllä yhdessä. Niin kuin pariskunta. Loikoillaan. Rupatellaan. Suudellaan. 

Mies kiipesi sänkyyn kanssani ja asetti minut ensin lusikka-asentoon kanssaan. Minulla oli täysi työ pysytellä paikoillani, kun hänen käsivartensa kiertyivät ympärilleni ja kun hän asetti meidät vastakkain kun palapelin palaset. Kamera naksui ja Tamásin hengitys leyhyi hiuksillani.

– Miten susta tuli taiteilija?, kysyin, jotta saisin jotain muutakin ajateltavaa kuin hänen vartalonsa minua vasten. 

– Mä halusin aina taiteilijaksi. Aluksi mä pelkästään maalasin. Nyt mä teen kaikkea muutakin. Arvaa vaan kiusattiinko  mua, kun mä vietin teini-iässä enemmän aikaa siveltimien kanssa kuin moottoripyörien. 

– No tytöt ainaki pyöri sun ympärilläs, vastasin kuivasti ja kiehnäsin itseäni parempaan asentoon.

Tamás pyöräytti minut selälleni ja nojasi kyynärvarteensa ja asetti toisen kätensä vyötärölleni. Kamera naksahteli taustalla. Hän katsoi minua harmaat silmät huvittuneina.

– Eipä oikeastaan. Mä olin tosi lyhyt, aina luokan lyhimmästä päästä ja vielä hintelä. Monet tytötki oli mua pitempiä. Naiset on kauheita pituusrasisteja. Kaikille oli järkytys, kun mä aloin kasvaa 18-vuotiaana pituutta, eikä siitä tahtonu tulla loppua.

Tirskahdin ääneen. Minun oli vaikea kuvitella Tamásia lyhyenläntänä, laihana taidenörttinä. Miehen käsi vaelsi toppini alle ja siveli vatsaani. Lämpö muuttui roihuksi ja huokaisin syvään. Tamás painoi päätään ja suuteli kaulaani.

– Ootko sä ennen ollu naimisissa? Onko sulla lapsia?, suustani livahti ja kuljetin samalla käsiäni miehen hiuksissa.

– En ja ei. Mikä kuulustelu tää oikein on?, Tamás mutisi.

– Meidänhän piti rupatella.

– Ai niin, mies vastasi poissaolevasti ja painoi vihdoin suunsa suutani vasten. 

Hän ei ollut vielä kertaakaan suudellut minua sillä tavalla. Hitaasti, hellästi, viettelevästi. Kehoni alkoi soida kuin hyvinviritetty viulu, kun hän raotti huuliani tunnustelevasti. Tulin häntä vastaan, kun hänen kielensä liukui suuhuni. Käteni lähtivät vaeltamaan Tamásin selällä ja kyljillä ja pujotin ne hänen paitansa alle. Tamás mutisi jotain huuliani vasten ja irrottautui sitten otteestani. Olin jo kärsimätön, mutta hän nousi istumaan ja asetti minut eteensä niin, että nojasin häntä vasten. Kiemurtelin kärsimättömänä. Halusin hänen kätensä ja suunsa kaikkialle vartalolleni, halusin hänen kalunsa sisääni, halusin mieltäjärisyttävän orgasmin.

Tamás siirsi vaalean hiuspehkoni toiselle olalle ja suuteli kaulaani ja sitten olkapäätäni. Pääni vaipui hänen olkaansa vasten ja suljin silmäni. Hänen toinen käsivartensa piti minua kiinni vyötäröstä ja toinen hieroi hellästi toista rintaani. Tunsin alaselkääni vasten, kuinka kova ja valmis hän oli. Ojensin kättäni taaksepäin hieroakseni Tamásia housujen etumuksen läpi, mutta mies nappasi kädestäni kiinni ja käänsi minut itseään vasten.

Odotin uutta kosketusta, uutta asentoa, mutta mitään ei kuulunut. Silmäni rävähtivät muutaman sekunnin päästä auki. Tamás katseli minua silmät tummina ja täynnä halua, mutta hän ei koskettanut minua. 

– Mitä..? Miksi sä lopetit?, sopersin hänelle epävarmalla äänellä.

– En mä halua lopettaa, Tamás vastasi matalalla, kireällä äänellä. – Mä haluan naida sulta aivot pihalle. 

– Mikset sä sitten tee sitä?

– Mä en haluu, että sä jahkaat. Päätä mitä sä haluut. Tietoisesti. Jos sä sanot kyllä, mä saan nussia sua, vaikka mä harrastan seksiä sun äidin kanssa. Vaikka mulla on kaksi rakastajatarta, joita mä panen silloin kun huvittaa. Vaikka mulla on tapana harrastaa yhden tai kahden illan juttuja reissuillani ja erityisesti ulkomailla ollessani. Mulla on voimakas libido ja mä rakastan seksiä. Mutta mä en rakasta ketään erityisesti. Joten älä saa pieneen päähäs mitään romanttisia kuvitelmia.

Jäykistyin paikalleni ja katsoin ympärilleni silmiäni räpytellen. Tamás oli repinyt minut unimaailmastani väkivalloin ja vatsaani tuntui syntyneen tehokas jääpalakone. Ainakin hän oli herättänyt minut kertarysäyksellä ja kipeän varmasti. Tuijotin Tamásia silmiin suu raollaan ja näin, kuinka hänen silmänsä siirtyivät palavina suuhuni. Tietoisesti. Ei oikeutta paeta unimaailmaan. Olisin yksi nainen pitkässä rivissä ja yksi kolmesta hänen tämänhetkisistä rakastajattaristaan. Jos äitini luettiin yhtälöstä pois. 

– Usko pois Margareta, mä en haluis himoita tota sun ihanaa vartaloa tällä tavalla. Se ei oo fiksua eikä reilua. Mutta jos sä sanot kyllä, niin mä en pysty vastustaan kiusausta. Mä panen sua aina kun on tilaisuus. Aina. 

Nielaisin ja nousin vuoteelta.

– Mä voin jatkaa mallina. Jos se on sulle ok, sain puristettua huulieni välistä. – Oliko tää tässä tältä päivää?, kysyin sitten katsomatta Tamásia.

– On ok. Ja joo, tää oli tässä tältä päivää, Tamás sanoi asiallisen kuuloisella äänellä. 

Käännähdin pois ja kävelin huoneeseeni. En tajunnut, minkä ihmeen takia minua itketti. Tämähän oli vain parasta. Kaikille. Ja varsinkin minulle. Onneksi Tamás oli saanut minut hereille, yritin järkeillä. Järkeilyni ei estänyt kyynelkarpaloita tippumasta poskilleni ja nyyhkytyksiä tulemasta, kun istahdin nojatuoliini ja painoin pääni käsiini.

Olin kusessa korviani myöten. Kumpikaan vastaus ei ollut hyvä. Ei aiheuttaisi sietämätöntä fyysistä tuskaa ja kyllä yhtä sietämätöntä henkistä kipua. Kumman kanssa olisi helpompi elää?