JUHLAT jatkavat kulkuaan & keski-ikäisen seksi-/rakkauselämästä

Hei!

Mennään ensin asiaan niiden osalta, jotka ovat odotelleet Juhlien jatkuvan. Nyt ne niin tekevät ja tarjolla on pari uutta lukua. Tällä kertaa lukuja on tavalliset kaksi, sillä ne ovat pituudeltaan myös tavanomaisten lukujeni mittaa – eli pidempiä. Jos siis pröystäilevät juhlat ja huonotapaisen miljönäärin vastustusprojekti kiinnostavat, pääse tarinaa seuraamaan 10. ja 11. luvun verran TÄÄLTÄ. Luvassa on tällä kertaa pomppulinnan testausta ja paheellisia naamiaisia, jotka molemmat yllättävät Violan.:) Ja joka ei tarinaa ennestään tunne, pääsee tutustumaan siihen ilmaiseksi kahden luvun verran TÄÄLTÄ.

Omista kuulumisistani sen verran, että muutimme Lahteen. Lähinnä siksi, että olisimme molemmat vanhemmat samassa kaupungissa. Olen ollut kuusi vuotta tyttäreni lähivanhempi, ja vaikka rakastan lastani enemmän kuin mitään muuta, on ollut ajoittain raskasta, kun aikuiselämälle ja naisena olemiselle on ollut aikaa vain joka toinen viikonloppu.

Kun ei ole ollut miestä, olen hankkinut – kuten olen kertonut täälläkin – monenmoista lelua, mutta niistäkin osa on päätynyt lapsen syyniin, kun tyttö kaikista yrityksistäni huolimatta on osunut kätköilleni. Siinä oli naurussa pitelemistä, kun selitin Satisfyerin olevan kasvojenhierontalaite. Neiti siitä innostui aivan valtavasti ja halusi heti testata tuotetta. Minä siihen, että ”Ei ei, sitä ei voi lapsi käyttää – se on tarkoitettu tällaiselle vanhalle iholle”.

Jossain vaiheessa näinä vuosina yritin käydä treffeilläkin. Varsinkin kesäisin aikaa olisi ollut enemmänkin, mutta jotenkin koko prosessi tuntui hankalammalta kuin ennen.

Avioeroni aikoihin olin virtaa täynnä ja deittailin jos jonkinlaista kaksilahkeista. Suurin osa heistä päätyi myös lakanoihini ja hauskaa oli. Nimenomaan hauskaa – mitään vakavampaa en etsinytkään.

Nyt taas jokin aika sitten päätin kokeilla siipiäni ja nimenomaan kinkymmän puoleni huomioon ottaen.

Kirjoitinkin jo tapaamisestani ”herrani” kanssa. Se oli hauskaa. Piiska tuntui hyvältä, sitominen tuntui hyvältä, orgasmit tuntuivat hyvältä. Jotain kuitenkin jäi puuttumaan, enkä aivan ymmärrä mitä.

Seuralaiseni on fiksu, hauska ja omalla metsäläismäisellä tavallaan hauskannäköinenkin. Hän on myös selvästi kiinnostunut minusta, koska viestittelee joka päivä. Minä viestittelen uskollisesti takaisin, mutta jokin ei vain liikahda sillä oikealla tavalla. Jotenkin jonkinlainen moottori minussa ei hyrähdä kunnolla käyntiin.

Sillä, että mies on varattu (ja omien puheidensa mukaan luvan kanssa liikkeellä), ei ole merkitystä. Eron aikoihin tapailin useita miehiä, jotka olivat varattuja ja liikkeellä kuka mistäkin syystä. Minusta tuntuu vain siltä, ettei huvita.

En jaksaisi panostaa, repiä aikaa, matkustaa puoliväliin vastaan junalla, laittaa tiukkoja farkkuja ja korkeaa nutturaa. Kun kaiken kirjoittaa näin auki, miehen vaatimukset suhteeltamme eivät ole kovin suuret. Ja kun minulla nyt on viikko-viikko-järjestelmän myötä aikaakin, ei matkustaminenkaan ole ongelma.

Kun muistelen itseäni eron aikoihin tai sinkkukauttani, olin valmis paljon enempään kuin nyt. Eikä miehen todellakaan tarvinnut olla mikään elämän rakkaus tai ihastus. Pelkästään ajatus flirttailusta ja seksistä sai minut kuumaksi ja kärsimättömäksi. Nykyisin olen toki kuuma ja kärsimätön, mutta asioiden pitäisi tapahtua helposti. Luonnostaan. Ei siten, että matkustamme puoli maata kohdataksemme muutaman tunnin verran. Sellainen saattoi toimia 20 vuotta sitten mutta ei näköjään nyt enää. Nyt otan kaapista mieluummin sen lelun ja surruuttelen itseni orgasmiin.

Olen pohtinut sitäkin, voisiko kyse olla siitä, että kaipaan viimein taas jo enemmän. Olen miettinyt, olisiko aika yrittää löytää seurustelukumppania. Jotakuta, joka sietäisi tarvettani olla yksin, sitä, että olen ajoittain hyvinkin ailahtelevaisen esiteinin äiti ja hyväksyisi myös sen, että satun kirjoittamaan ajoittain hyvinkin roiseja eroottisia tarinoita. 😀

En tiedä. Minua ahdistaa ajatus siitä, että joku muuttaisi kanssani saman katon alle ja kortteeraisi täällä erinäisten odotustensa kanssa, mutta jos ihan seurustelua suunnittelisi, ei oikein voi ilmoittaa miehelle, että ”nähdään kun minua huvittaa”. Toisaalta seksi miehen kanssa, jota todella haluan, kuulostaa ihanalta.

Ehkä minun pitäisi tehdä yksi niistä naurettavista uudenvuodenlupauksista, jotka kaikki aina rikkovat. Mitä jos lupaisin viimein kirjautua vakavammalla mielellä deittisivustoille ja uskoisin siihen, että kulahtaneelle, ylipainoiselle ja liian monissa suhteissa itsensä keittäneelle keski-ikäiselle naisellekin voisi löytyä seuraa? Ehkä pelkkä ponnistus saisi minut muistamaan naamarasvan ja couperosa-seerumin helpommin.

Saapa nähdä. Ja jos mitään ei tapahdu, aina ovat tarinat. Mielikuvitus ei petä koskaan.

Onnekasta uutta vuotta toivottaen

Lilith

Lilith Instassa

www.eroottisiatarinoita.fi

suhteet hopsoa runot-novellit-ja-kirjoittaminen seksi
Kommentit (0)