OPETTAJA eteni pari lukua ja Lilithin tarinat tanskannettavana!

Hei!

Kello on jo paljon ja aamulla pitäisi herättää tytär kouluunkin, joten pidän tämän postauksen lyhyenä ja ihmettelen tosielämää tässä lähipäivinä enemmän.

Niille, jotka tykästyivät Opettajaan tiedoksi, että tarina jatkaa kulkuaan 6. ja 7. luvuissa! Minun piti alun perin kirjoittaa tästä aika kiltti ja romanttinen tarina, mutta sitten ajattelin, että kyllä Teresa kaiken kärsimänsä jälkeen oman osuutensa tuhmuutta ansaitsee. Sellaisilla teillä nämä luvut kiemurtelevatkin, kun Teresa lähtee treffeille.

Hänen opettajansa vain yllättää hänet – ja sitten taas uudestaan. Ja yllätyksiä on luvassa myöhemminkin, kun Teresan menneisyys nostaa odottamattomalla tavalla päätään. Siitä tosin kunnolla vasta myöhemmissä luvuissa.

Mutta siis…Luvut voi ostaa TÄÄLTÄ tuttuun, pikkuruiseen hintaan ja saman linkin takaa pääsee tutustumaan tarinan juoneenkin.

Ensimmäinen luku löytyy sivuiltani ja luvun lopussa ovat myös niistä kiinnostuneille linkit ostoksille.

Sitten vähän iloisia uutisia ihan vain kuriositeettina – tai sitten niille, joilla on tanskalaisia tuttuja!

Sain kustantajaltani tiedon, että kirjojani käännetään tällä hetkellä tanskaksi. Olin melko ällistynyt, sillä tiedän varsin hyvin, että käännösoikeuksien myynti tarkoittaa vain oikeuksien myyntiä – ei sitä, että käännöksiä aletaan heti kohta puuhata. Nyt näin kuitenkin on käymässä, samaa tahtia kuin äänikirjojani valmistellaan.

Olen tietysti paitsi ihmeissäni myös uskomattoman kiitollinen. Instassa jo avauduinkin siitä, että kun aikanaan aloitin blogini täällä Lilyssä, olin surkeammassa jamassa kuin koskaan elämässäni ja tyrmätty useammalla kuin yhdellä tavalla. Elämääni sotki ja sekoitti vaikea sairaus, työelämästä putoaminen, ero, kuolema, tuore yksinhuoltajuus, uusi kaupunki – siis miltei kaikki paha ja uusi tapahtui yhtä aikaa.

Olin paitsi väsynyt ja maassa, myös kipeästi arjen pakoilua vailla, ja siihen löysin lääkkeeksi omien täysin viihteellisten ja hävyttömän vaaleanpunaisten tarinoiden kirjoittamisen. Aloin kirjoittaa blogimuodossa, koska koin sen käteväksi tavaksi säilyttää tarinoiden luvut ja ajattelin, että ehkä joku muukin löytää tarinat.

En todellakaan kuvitellut joskus myyväni kertomuksia tai että saisin niille kustannussopimuksen – ja myytyä käännösoikeuksia. Niin kuitenkin kävi – ja samalla opin jälleen kerran, että valoisammat päivät piileskelevät surkeimmankin todellisuuden ovien takana. Kuten myös sen, että salaiset unelmat saattavat käydä toteen, kun vain menee niitä kohti. Vaikka sitten osin sokeastikin.

Eli jos joku tanskalainen kaveri pitää vähän toisenlaisesta ja – höm – rohkeammasta romantiikasta, antaa vinkin viuhua.

t. Lilith

Kommentit (0)