SEURALAINEN 8

Loikoilin sängyllä ja katselin hirsikattoa. Olin juonut teeni ja odotin Aleksein ilmaantuvan vaatimaan minua seuraavaan koitokseen. Pöydällä oli myös manteliöljyä ja aloe veraa sisältävää voidetta ja olin hieronut sitä rintoihini ja yhä kihelmöivään jalkoväliini. Tunti oli kohta kulunut. Vaikka Aleksei oli sanonut tulevansa viimeistään kahden tunnin päästä, en ollut kauhean huolissani.

Vaikka hän panisi minua kolme tai neljä kertaa kahden tunnin välein, hänen kuntonsa loppuisi ennen kuin 24 tuntia olisi päättynyt. Hänen täytyi olla neljänkymmenen paremmalla puolella, eikä moni mies siinä iässä enää jaksanut loputtomiin, oli heillä millainen nainen hyvänsä käsiteltävänään.

Puhelin kilahti. Viesti. Nostin laitteen ja katsoin tekstiä, joka oli valaissut näytön. Axel oli vastannut. Viestissä luki vain yksi sana. EI. Isoilla kirjaimilla. Kylmät väreet lähtivät juoksemaan selkäpiitäni pitkin. Olin keskellä ei mitään, jossain maaseudulla, josta en osannut pois, ja Aleksei aikoi antaa minut Pjotrille ilman, että siitä oli sovittu Axelin kanssa. Tästä ei hyvä seuraisi.

Olikohan Axelilla aavistustakaan, missä me olimme? Todennäköisesti ei, sillä hän ei ollut näyttäytynyt sen jälkeen kun oli antanut yhteystiedot, ohjeet ja laukun, jossa oli ollut Aleksein antamat vaatteet. 

Heti kun viesti oli tullut, laitoin puhelimen äänettömälle. En ollut varma, tiesikö Aleksei, että minulla oli puhelin. Hengitin syvään ja aloin naputella viestiä Axelille. Yritin kertoa edes jotain olinpaikastani, sydän jyskyttäen kurkussani tukehduttavana. En ehtinyt lähettää viestiä, kun kuulin kolinaa oven takaa ja työnsin puhelimen laukkuun. 

Pjotr ilmestyi ovelle ja nyökkäsi minulle taas. Nousin seisomaan ja kiristin silkkisen sinikirjavan aamutakkini vyötä – aivan kuin se olisi minua mitenkään auttanut. Mies ohjasi minut takaisin mustaan huoneeseen, jossa Aleksei odotti punaisessa kylpytakissa, poltellen pientä sikaria ja lukien venäjänkielistä kirjaa.

Minulla ei ole hätää, minulla ei ole hätää, minulla ei ole hätää, hoin itselleni ja hymyilin pienesti Alekseille. Hän oli sanonut, että Pjotr saisi minut jälkeenpäin. Minulla olisi aikaa keksiä jotain. Jos ei muuta, niin alistua siihen, että jouduin ottamaan vastaan kaksi miestä yhden hinnalla. Ehkä Pjotr ei edes olisi niin paha. Helvetti, Alekseissa oli jo tarpeeksi haastetta.

Ja lopulta luotin kuitenkin siihen, että Axel ei antaisi minua jollekin väkivaltaiselle roistolle noin vain. Hän tunsi Aleksein. Tämä oli ostanut palveluja ennenkin.

– Riisu, Aleksei komensi niukkasanaiseen tapaansa ja minä pudotin aamutakin jalkoihini. Olin sentään saanut riisua epämukavat saappaat.

Miehen jääkylmät silmät mittailivat minua arvioivasti ja sitten hänen katseensa kiinnittyi rintoihini. 

– Vuoteelle. Kontillesi, Aleksei sanoi ja viittasi pieneen sänkyyn.

Minä menin. Olin varma, etten saisi kädenlämpöistä pientä panoa tältä mieheltä, joten odotin jännittyneenä, mitä tuleman piti. Mies kaivoi taas laatikoitaan ja otti esille nyöriä. Mustaa paksua nyöriä. Kun hän tuli minua kohti, tajusin, että olisin pian paketoitu kuin rullakinkku. Aleksein kädet alkoivat toimia kuin hän olisi tehnyt samat liikkeet kymmeniä, ehkä satoja kertoja aiemmin. Hän köytti minun rintani niin, että ne törröttivät paksuina ja punaisina mustan narun lomasta. Nyöri kiersi rintojani, ristesi rintakehälläni, kaartui kaulani ympäri ja mies vain jatkoi, köyttäen vyötäröni ja sitoen lopulta myös takapuoleni niin, että pakarat olivat erillään ja levällään. 

En sanonut sanaakaan. Minuun ei varsinaisesti sattunut, mutta veri pakkautui tiukasti sidottuihin rintoihini ja muihin puristuksissa oleviin ruumiinosiini. Vilkaisin rintojani ja ne näyttivät ydinkärjiltä törröttäessään luonnottoman turpeina eteenpäin. Yhtäkkiä Aleksei tarttui minuun uudelleen ja sitoi ranteeni sängyn metalliseen päätyyn. Muuta hänen ei juuri tarvinnutkaan tehdä, kun reiteni oli sidottu sääriini, enkä olisi pystynyt liikkuumaan, vaikka olisin halunnut.

– Japanilainen tekniikka, Aleksei valisti minua kun silmäni pyörivät villeinä miehestä sidottuun vartalooni. En sanonut mitään, mutta minua pelotti.

Kuulin vaatteen valahtavan lattialle ja tajusin, että mies oli alasti takanani. Tunsin hänen kovat kätensä rinnoillani ja muutaman kiihkeän, melkein vihaisen sanan venäjäksi. Sitten Aleksein kädet kulkivat köysien peitossa olevaa vartaloani pitkin jalkoväliini.

Kuulin hurinaa ja siinä samassa jonkinlainen vibraattori painui häpyäni vasten. Mies ei painanut sitä lujaa jalkoväliini eikä liikuttanut esinettä, piti sitä vain paikoillaan ja aiemmasta pelostani huolimatta aloin kiihottua. Asiaa auttoi melkoisesti se, että minun ei tarvinnut katsella kuolleisiin, vetisiin harmaisiin silmiin. Sain kuvitella mitä halusin, ja minä kuvittelin hieromasauvan Axelin käsiin. Axelin taakseni. Axelin leikkimässä sidontaleikkejä kanssani. 

Takapuoleni alkoi vapista paikoillaan, kun hurina vain jatkui, pieni painallus häpyhuulillani oli jo aivan liian vähän. Hieroin takapuoltani laitetta vasten sen verran kuin pystyin. 

Aleksei veti vibraattorin pois ja kokeili minua sormellaan. Olin liukas ja hän naurahti kylmään sävyyn.

– Herkullinen pikku perse, hän kommentoi ja hieroi sitten hetken häpyhuuliani ja klitoristani niin taitavasti, että aloin vuotaa hänen sormilleen. 

– Tsot tsot tsot, hän nauroi samaan sävyyn ja työnsi yhden sormen sisääni.  

Kunpa mies ei puhuisi ollenkaan. Kuvittelin itseni taas kauas, omaan makuuhuoneeseeni Ottomaanissa, pois tämän miehen käsistä. Kaipasin Axelia, vaikka tämäkin taisi olla jonkinlainen hirviö. Jalkovälini eli kuin omaa elämäänsä. Minä en ollut mukana.

Äkkiä havahduin siihen, että Aleksei alkoi työntää sauvaa sisääni. Se oli iso ja paksu ja hän painoi laitteen aivan pohjaan. Laite oli kytketty johonkin vyöhön, sillä hän kiinnitti sauvan kiinni niin, että se pysyi sisälläni ja käynnisti sen. Oli kuin olisin saanut sähköiskun. Laite alkoi väristä nopeasti tasatahtiin sisälläni ja siihen oli kiinnitetty pienempi vibraattori, joka hieroi klitoristani. Sain orgasmin melkein heti. Ulvaisin, kaarsin selkääni ja tärisin, kun äkillinen purkaus hajotti sisustaani. Aleksein metallinen nauru kaikui huoneessa.

– Sinulla on kuulemma neitsytperse, mies sitten totesi. Ei muuta. En pystynyt vastaamaan kliimaksin kouriessa minua vielä sisältä, eikä hän ilmeisesti odottanutkaan minun vastaavan.  Takamustani vedettiin hiukan taaksepäin ja siinä samassa tunsin kovan kullin painautuvan peräaukkoani vasten. Jännityin hetkeksi, mutta totesin, että Pjotrin voide oli ollut erittäin rasvaista ja Aleksei tuntui liukuvan ainakin ensimmäiset pari senttiä sisääni helposti. 

Hieromasauva jatkoi vatkaamistaan sisälläni, klitorikseni kirkui ylenmääräisten aistimusten keskellä ja kylmä, venäläinen rikollinen oli työntymässä peräaukkooni. Ajatus sekä yökötti että kiihotti minua. Yritin sulkea taas kaikki ajatukset pois päästäni. Minun oli kestettävä tätä vielä tunteja. Aleksei pyöritteli kalunsa päätä peräaukollani eikä hetkeen työntynyt syvemmälle. Sitten se alkoi. Sain todeta, että aiemmin saamani anustappi oli pientä verrattuna oikeaan kovaan kulliin. 

Aleksei kirosi englanniksi ja venäjäksi ja työnnälsi itseään sisään, aina vain syvemmälle, aina vain kovempana ja aina vain lujemmin. Olin alkanut voihkia sekä kivusta että himosta. En ajatellut mitään muuta, kuin mitä tapahtui jalkovälissäni. Tunsin Aleksein kalun hieromasauvaa vasten sisälläni ja vaikka hänen kalunsa teki kipeää, se teki myös hyvää. Mies alkoi vetäytyä ja sihisi samalla, kun teki niin. Kun hän sukelsi uudelleen sisään, hän ei ollut enää niin hellävarainen. Pikkuhiljaa aloin hieroa takamustani häntä vasten. Mietin, miltä Axelin jättimäinen elin tuntuisi anuksessani. Mahtuisiko se edes sinne? Kun kaarsin selkääni ja hiki alkoi valua niskastani, Aleksei nauroi taas.

– Hyvä tyttö, hän vain kommentoi ja alkoi lykkiä tosissaan, tarttuen toisella kädellään hiuksistani, samalla kun kouri toisella kivikovia rintojani ja kuiskasi jotain venäjäksi. Aloin uikuttaa ja uusi orgasmi alkoi paisua sisälläni, kun Aleksei ja sauva työstivät minua armotta.

– Pjotr!, mies sitten äkkiä huusi. Aleksei tarrasi minua molemmin käsin rinnoista. Huusin nautinnosta ja heittäydyin kalliolta alas, suoraan paheiden rotkoon ja kouristelin hieromasauvan ja Aleksein kullin ympärillä. Pjotr saapui huoneeseen. Kun hän näki mitä oli meneillään, hän otti esiin ison kalun housuistaan ja alkoi runkata.

Yhtäkkiä minua alkoi inhottaa. Inhosin kiimaista jalkoväliäni, joka nautti mistä sattui. Inhosin Pjotrin nautinnollista ilmettä hänen katsoessaan meitä. Inhosin koko tilannetta. Aleksei pumppasi minua vielä hetken, tarttui rintoihini vielä kovempaa ja ärjäisi sitten jotain käsittämätöntä venäjäksi. Tunsin, kuinka hänen kalunsa sykki ja syöksi siementä peräaukkooni ja hengitin raskaasti hankalassa asennossani. 

Samassa etuovi kuului paiskautuvan auki ja raskaat, nopeat askeleet kävelivät huoneesta toiseen, lähestyen Aleksein leikkihuonetta. Aleksei kysyi Pjotrilta jotain, joka puisti päätään. Mies irrotti ranteeni ja veti päälleen kylpytakkinsa. Minun päälleni hän heitti aamutakkini. 

Kaikki tapahtui sekunneissa, eikä kumpikaan mies ehtinyt tehdä mitään, ennen kuin huoneen ovi paiskautui rysähtäen auki. Axel käveli sisään ja jos olin ajatellut, että Aleksein silmät olivat kylmät, olivat Axelin silmät sillä hetkellä kuin napajäätikkö. Aleksei nosti kätensä pystyyn ja puhui jotain venäjäksi kysyvään sävyyn. Pjotr lähti Axelia kohti kuin juna. Tajusin, että hän aikoi lyödä Axelia ja huusin. 

Axel vilkaisi Pjotria, veti jostain tummansinisen puvuntakkinsa lomasta suuren pistoolin ja ampui melkein vilkaisematta miestä. Pjotr pysähtyi kuin seinään ja vajosi uikuttaen lattialle. Verta alkoi vuotaa lattialle ja tajusin, että Axel oli ampunut miestä jalkaan. 

Axel alkoi puhua nopeaa venäjää Alekseille matalalla, kumealla äänellä, ja hän piti asetta edelleen kädessään. Aleksei ei värähtänytkään aseen nähdessään, mutta hän vastasi yhtä nopeasti. Kun hän nauroi, näin kuinka Axelin silmät syttyivät palamaan raivosta ja hän löi venäläistä niin, että tämä kaatui. Aleksei nousi ylös ja karjui jotain, mistä minäkin erotin pari tuttua sanaa. Olin oppinut ne parilta venäläiseltä vaihto-oppilaalta. Putana. Kurva. Huora.

Axelin silmät osuivat ensimmäisen kerran minuun. Hän vetäisi aamutakin pois päältäni ja näki sidokset ja kirosi:

– Perkeleen kusipää. 

Hän kaivoi jostain esiin puukon. Aleksei ei edelleenkään näyttänyt erityisen järkyttyneeltä. Hän vain soitti jonnekin ja vilkuili vaikertavaa Pjotria. Ilmeisesti hän hankki apua miehelle. Axel veti hieromasauvan sisältäni, leikkasi nyörit ympäriltäni ja pystyin taas hengittämään. Hän puki aamutakin päälleni uudestaan, nosti minut syliinsä ja lähti. Aleksei ei yrittänyt estellä, huusi vain jotain perään, mikä sai Axelin kiristelemään hampaitaan.

Axel oli jättänyt autonsa talolle johtavan tien varteen, minkä takia emme olleet kuulleet häntä. Hän ei puhunut minulle sanaakaan, mutta työnsi minut epätavallisen hellästi takapenkille.

– Lepää ajomatkan ajan. En ole varma, mitä Aleksei ehti sulle tehdä, mutta jos mä yhtään sitä tunnen, sun takamus on kipeä. 

En ollut koskaan kuullut Axelin puhuvan niin hellästi minulle ja itku alkoi kuristaa kurkkuani. Vasta nyt tajusin, kuinka kovasti olin yrittänyt pysyä kovana ja irrottaa mieleni siitä, mitä ruumiilleni tapahtui. Eikä se ollut jäänyt yrittämiseksi. Minä olin todella taitava siinä ja juuri se tekisi minusta  hyvän escortin. Alekseista oli tehnyt vaikean se, että hänen kanssaan en ollut tuntenut itseäni seuralaiseksi ja jotenkin kunnioitetuksi. Olin ollut pelkkä huora. Kiinnostava, vähän käytetty esine. 

Kun pääsimme Helsinkiin, Axel parkkeerasi autonsa laittomasti jalkakäytävälle ja nosti minut taas syliinsä ja kantoi Ottomaaniin. Hän jatkoi työhuoneeseensa ja siitä ovelle, joka johti suureen makuuhuoneeseen ja edelleen kylpyhuoneeseen. Ruumistani ja mieltäni särki, mutta minun oli silti lämmin olla ja painoin kasvojani Axelin olkaa vasten. Mies riisui aamutakkini, laski minut kylpyammeeseen, pani lämpimän veden valumaan ja antoi minulle pullon kylpyvaahtoa. 

– Puhutaan, kun tulet kylvystä. Viivy täällä niin pitkään kuin haluat. Sattuuko johonkin erityisesti? Mä voin pyytää jonkun tytöistä hakemaan apteekista Bepanthenia tai jotain muuta?

Miehen ääni oli pehmeämpi kuin milloinkaan ja silloin minun itsehillintäni petti ja aloin itkeä. Raskaat nyyhkytykset puistelivat koko vartaloani ja peitin kasvot käsilläni. Kaikki pelko, jännitys ja häpeä syöksyivät minusta ulos ja tärisin ammeessa, jossa ei vielä ollut tarpeeksi vettä. 

– Ellen, Axel henkäisi ja hieroi niskaani ja takaraivoani hiusten läpi. – Ellen, hän toisti, mutta minulla ei ollut voimaa nostaa edes päätäni käsistäni. Kyyneleet valuivat pitkin kasvojani ja minun oli raskas hengittää.

– Puhutaan vähän ajan päästä, mutta…Tuli pieni tauko ja kuulosti siltä, että mies nielaiasi. – Anteeksi. Mun ei olis pitäny laittaa sua Alekseille. Se oli virhe. Anteeksi.

Anteeksipyyntö sai minut vapisemaan vain pahemmin. Kuulin veden kohinan ja omat nikotteluni ja sen, että Axel lähti kylpyhuoneesta.

————————————-

Viivyin kylvyssä melkein tunnin. Itku vaimeni pieniksi nyyhkäyksiksi alkaakseen taas uudestaan, mutta vähitellen sain kaiken ulos. Oloni ei ollut enää likainen, vaikka kehoni olikin Aleksein leikkien jäljiltä arka. Pesin joka sentin itsessäni. Erityisesti rintani tuntuivat kipeiltä ja henkäisin joka kerta, kun sieni kosketti jompaakumpaa nänniäni. Kun suihkutin itseni ja kietouduin naulakossa olevaan tummansiniseen miesten jättimäiseen kylpytakkiin, oloni oli jo huomattavasti parempi. 

Astuin ulos ja huomasin, että Axel oli odottanut minua. Nyt kun katsoin ympärilleni, tajusin, että mies luultavasti asui täällä. Kun hän oli kantanut minut tänne, olin luullut, että olin tullut makuuhuoneen kautta kylpyhuoneeseen, mutta nyt näin, että sänky oli vain lähinnä kylpyhuonetta. Olin suuressa loft-asunnossa. Taustalla oli valtava avara tila, jossa oli tummanharmaa sohvaryhmä, televisio, nojatuoleja ja sitten toisessa päässä ruokapöytä ja keittiösaareke. Vain sänky oli eristetty tilasta liikuteltavalla tummanpunaisella sermillä ja epäilin, että varsinainen sisäänkäynti asuntoon oli toisella puolen asuntoa. 

Axel tuli minua vastaan, painoi minut valtavaa kehoaan vasten ja kysyi: 

– Haluatko sä levähtää sängyllä vai mennäänkö sohvalle?

– Onko sulla jotain syötävää? Mulla on hirveä nälkä, minä kysyin.

Mies nyökkäsi ja kävi hakemassa minulle Picnicin paahtopaistipatongin ja pienen pussin sipsejä sekä Jaffa lightia. En tiennyt, mistä hän saattoi tietää, millaisesta patongista pidin, mutta iskin kiinni. Minulla todella oli nälkä. Axel ei puhunut sanaakaan sinä aikana, kun söin, mutta tunsin hänen tarkkailevan minua. En katsonut mieheen. Vedin toisen sääreni takamukseni alle, kuten minulla oli tapana ja pidin katseeni alhaalla. Kun siemaisin viimeisen kulauksen limsaa, Axel tarttui minua olkapäistä ja käänsi minut itseensä päin. 

– Mitä se teki sulle?

Minun ei tarvinnut kysyä, ketä Axel tarkoitti.

– Ei mitään liian kauheaa. Sitoi mut penkkiin, kiinnitti nipistimiä ja pani mua sitte siinä. Ennen kuin sä tulit, se sitoi mut niinku näit ja nai mua hieromasauvalla ja pani perseeseen. Pahinta oli kai vaan se, että se ei puhunu mulle. Aivan kuin en olis ollu oikea ihminen. Ja sit se sanoi, että Pjotr saa mut jälkeenpäin. 

– Saatanan ryssä, Axel sähisi. 

– Mitä sä sitä kiroat?, kysyin vähän katkeran kuuloisesti. – Sähän mut sille lähetit. Ja tiesit, mistä se tykkää. Se tykkäs, että mua ei oltu naitu perseeseen. Se tieto ei oo voinu tulla muilta kuin sulta.

Katsoin Axeliin ja olisin voinut vannoa, että vihreissä silmissä välähti jotain, mikä muistutti häpeää.

Axel nosti minut poikittain syliinsä ja painoi pääni hänen kaulaansa vasten. 

– Siksi mä pyysinkin anteeksi. Mun ei olis pitäny antaa sua sille. Ja tää oli vasta sun toka keikka. Mä olin suunniltani raivosta, kun mä buukkasin sut sille kusipäälle, mutta kyllä mä tiedän, ettei se mitään oikeuta. Normaalisti Emma ja Laila saa hoitaa Aleksein. Ne tykkää s/m-meiningistä ja Aleksei maksaa aina paljon. Varmaan just siksi, että se haluaa seuralaisensa kauniina, pirteänä, selvinpäin ja laitettuna, mutta silti vain huorana. Mä en tiedä, onko sitä tapahtunut ennen, mutta sen kans ei oo koskaan sovittu edelleen parittamisesta alaisilleen. Se mitä se maksaa, koskee vain häntä itseään.

– Mitä nyt tapahtuu? Alkaako se jahtaan sua, kun ammuit sen miestä?

– Paskan marjat. Mulla on omat aseeni tommosia tyyppejä vastaan. Mä sanoin, että se lentää ulos klubilta, jos se vielä yrittää samaa temppua ja laittaa tyttöjä eteenpäin miehilleen. Ei sitä Pjotrin jalka kiinnosta. Ärhenteli vaan, että oon ylisuojelevainen pelkkien huorien suhteen. Huusi vielä perään, että sai niin hyvät orkut, että kannatti maksaa 10000 euroa pelkästään kahdesta kierroksesta. Vitun mulkku. Mä taidan erottaa sen joka tapauksessa. Täällä on pari sen pomoakin asiakkaana, joten mulle mitään käy.

– Miten sä löysit meidät?

– Mun kännykkä jäljittää sun kännykkää. Mä teen aina niin. Tai varmistan muuten, että tiedän, missä tytöt menee. Jos mä en seuraa, joku muu seuraa. Mä ajoin varmuuden vuoksi lähistölle jo aiemmin. Mä olin…aika epävarma siitä, olinko mä tehny viisaasti. Aleksei kerjäsi sua, kun oli kuullut susta Pietrolta.

Tuli hiljaisuus. Sitten Axel lisäsi jokaista sanaa painottaen:

Ja mä olin vihainen. Kun sä et vastannu mulle puhelimeen. Ja kun sä menit sänkyyn Laurin kans. 

Nostin päätäni ja katsoin Axelia hämmästyneenä, ja jokin ilon tapainen viivähti sisälläni.

– Laurin? Eihän sua se häirinny…eikä Panukaan, aiemmin.

– Lauri löysi sut, mutta sen jälkeen se ei oo koskenu suhun. Ja Panu…no, en mä tykänny siitä. Yritin olla, niin kuin sillä ei olis väliä. 

– Mutta mun työ seuralaisena…

– Mä tiedän, Axel sihahti. – Sä hoidat työs, mutta mä en halua, että sä panet vapaa-ajallas mun partnereita. 

– Minkä takia?, huudahdin äkkiä vihaisena. – Sä panit mut katsoon, kun nussit Ayshaa!

– Mä tein sen samasta syystä!, Axel ärähti. – Mä olin…vihainen.

– Mutta enhän mä ollu sillon ollu Laurin kans…

Ääneni haipui ja muistin, kuinka Axel oli pessyt minut hotellin suihkussa Pietron jälkeen. Mies lähetti todella sekavia viestejä käytöksellään ja sanoillaan. Mulkaisin Axelia. 

– Ja säkö lupaat olla panematta kaikkia näitä tyttöjä täällä tai joitain muita, jos mä lupaan olla panematta Panua ja Lauria?, kysyin ivallisesti.

– En. 

Vastaus oli kuin läimäys vasten kasvoja. 

– Niinpä. Sä et voi määrätä, ketä mä panen, kun mulla on vapaata.

Axelin kasvot olivat kiristyneet koviksi ja jähmeiksi, mutta silmissä paloi jotain outoa. 

– No älä hiero sitä ainakaan vasten mun kasvoja, hän lopulta totesi jäykästi.

– Ootko sä mustasukkainen?, kysyin äkkiä mielijohteesta.

Axel nykäisi päätään ylöspäin ja katsoi minuun silmät kristallinkovina ja hehkuvan kuumina yhtä aikaa. 

– En tietenkään ole. Omistava ehkä. Sä oot niin käsittämättömän upea, että mä voisin naida sua yksin vuosikausia. 

Mikset sitten tee niin?, mieleni kirkui.

Mutta Axelin sanat riittivät minulle toistaiseksi. Katsoin ulos ja tajusin, että alkoi olla ilta.

Kiehnäsin Axelia vasten hänen sylissään ja päätin yrittää pelata itselleni vähän aikaa:

– Saanko mä nukkua sun kans seuraavan yön? Mulla on vähän…yksinäinen olo ja haluisin päästä vaan kainaloon. Axel silitti poskeani ja kaulaani ja sanomatta sanaakaan, hän nosti minut sohvalta ja kantoi sänkyyn. 

Hän ymmärsi, mitä olin tarkoittanut. Hän ei yrittänytkään harrastaa seksiä kanssani vaan riisuutui, riisui aamutakkini ja kun menimme sängylle, hän painoi alastoman vartaloni omaansa vasten ja veti peiton päällemme. Hänellä seisoi ja kovaa, mutta silti hän ei tehnyt muuta kuin puristi minua itseään vasten. Kului varmasti vain varttitunti ja olin unessa. Mikään ei sillä hetkellä tuntunut paremmalta kuin Axelin ihon tuoksu nenääni vasten ja hänen suuri lämmin kehonsa minuun painautuneena. 

Ja sillä tavalla, kaikesta huolimatta, annoin Axelille anteeksi.