Saanko esitellä uudet tuttuni, mangoldi ja kähäräendiivi

Täällä maalla (ja varmaan toki muuallakin) toimii kätevä lähiruokapiiri. Facebookissa ensin tuottajat huutelevat että mitä on tarjolla ja siihen perään sitten kuitataan että mitä ottaa ja paljonko. Hauskan (niin, mulla on aika pieni elämä just nyt ja pienet ilotkin sitä kautta) tästä hommasta tekee sen että joka viikko voi valita kasviksen josta ei ole ikinä edes kuullut. Niinkon mangoldin tai kähäräendiivin.

Hassunnimisten kavereiden lisäksi ostin kurkkua, perunaa, kennon kananmunia ja saaristolaisleipää. Kuvasta puuttuu perunarieska, koska se syötiin jo eilen (oli niin tosi hyvää että kaikki meni heti). 

Ei sillä että kiroaisin ketjukauppoja tai massatuotettuja juttuja, mutta jotain symppistä tässä on että kerran viikossa jonotetaan vihanneskasseja ja munakennoja ja vaihdetaan pari sanaa ihan tuntemattomien kanssa. Eiköhän kohta ala ne tuottajatkin käymään tutuksi, eikä tarvi enää lunttilappua että mitä tuli tilattua keneltäkin.

Kähäräendiiviä tuli tuupattua salaattiin (hyvää oli, joskin aika tymäkän makuista), samoin kurkkua (aivan törkeän hyviä). Mangoldista teen kaalikääryleitä (oli pakko googlettaa kun en tiennyt yhtään mihin sitä voi käyttää) ja kananmunia kuluu liuta teennäisterveellisessä keittiössä (siitä lisää huomenna). Mutta hauska ja kiva tuo lähiruokapiiri. Tulee tuettua lähiseutujen tiloja ja ehkä jopa opittua itsekin jotain uusia asioita. Ja kokeiltua uusia ruokia.