Ennen oli telkkarin katselu helpompaa
Kuulkaa ihan monestakin syystä oli. Pentuna katsottiin telkkaria yhdessä äidin kanssa. Ja käytännössä sitä mitä äiti halusi katsoa. (No usein se halusi katsoa sitä mitä minä halusin.)
Ja minä halusin katsoa Alffia, Blossomia, McGyveriä, Dallasia, Dynastiaa ja Napakymppiä. Ja Taotaon katsoin, ja sellaista piirrettyä karhusarjaa jossa sen toisen karhun nimi oli Nuka. Sitten katottiin Derrickiä ja Bergeracia. Sitä muisti ulkoa että koska mikäkin tuli. Nimittäin ennen oli ensinnäkin vähemmän kanavia. Oli ykkönen, kakkonen ja kolmonen. Vähemmän kanavia, vähemmän muistettavaa. Ala-asteella piti muistaa että milloin Beverly Hills 90210 tuli, ja yläasteella että koska tuli Kummeli. Mutta helpolla vielä pääsikin.
No mutta sitten tuli lisää kanavia. Ja vähemmän aikaa olla kotona. Onneksi oli videot, ja sai nauhotettua ohjelmia. Mutta oli kyllä paha kun menit kouluun etkä ollutkaan katsonut viimeisintä jaksoa Melrose Placesta. Sitä oli ihan pihalla että mitä oli tapahtunut. Ja jos videoiden ajastus meni pieleen niin siinähän sitten jäi vaan näkemättä.
Mutta sitten tuli taas lisää kanavia, eikä enää oikeen pysynyt kärryillä että mikä sarja tuli milloinkin ja miltä kanavalta. Vaikeaa oli se. (Tosin nyt jos joku Frendien jakso on jäänyt välistä niin yhä pyörittävät kyseistä sarjaa. Ja yhä se on yhtä hyvä!.)
Nykyään televisio on enemmän taustameteliä. Enää ei varsinaisesti juosta kauhealla kiireellä kaupasta kotiin että ehtii katsomaan jonkun sarjan. Kun se sarja menee boksille. Tai vielä parempaa, sarjan voi katsoa jo netistä.
Mutta se mikä on oikeasti parasta nykyään televisiossa on se, että sieltä tulee ihan järjettömiä tv-ohjelmia. Mä olin telkkariton noin viisi vuotta ja voi pojat sinä aikana on tapahtunut kehitystä. Ihan vain muutaman huippusarjan mainitakseni niin, Rakas sinusta on tullut pullukka, Suurin pudottaja, Alaskan poliisit, Poliisit, Viidakon tähtöset, Gordon Ramseyn kaikki ohjelmat, Anthony Bourdain ylipäätään, Hurja remontti, Hurja mikätahansa ja kaikki 4D ja 5D ja muut D-dokumentit.
Siinä missä ennen katsoin oikeasti tv-sarjoja ja jännitin viikon että pussaakohan Brenda nyt sitten jo sitä Dylania vai mitä, nyt tuijotan vain kaikkea typerää ja turhanpäivästä. Ja jos rehellisiä ollaan, niin sitähän varten se telkkari on. Että voi maata sohvalla ja katsoa jotain ihan tyhjänpäiväistä.
