Otimme viime viikonloppuna suunnan kohti Hankoniemeä ja kävimme merenrannalla. Ranta on yksi niistä, joissa minä ja mies ollaan usein käyty kahdestaan aiemmin. Tällä kertaa matkassa oli mukana myös pikkupoikamme, joka pääsi ensimmäistä kertaa elämässään rannalle ja meren äärelle.

Päivä oli ihanan aurinkoinen ja lämmin. Tuuli puhalsi sopivasti, joten rannalla oli oikein mukava viettää aikaa. Saimme olla täysin rauhassa kolmistaan, kukaan ulkopuolinen ei sattunut eksymään paikalle.

Poika oli aluksi ihmeissään, että mihin hän oli oikein päässyt. Valtavaan hiekkalaatikkoon ja suuren suureen kylpyammeeseen, tietty! 🙂 Hiekalla oli kiva istuskella ja sitä oli yhtä kiva myös maistella, mutta äiti ja pappa jostain syystä kielsivät tämän leikin. Mokomat! Merivesi oli vilpoista, mutta voi kun se tuntui kuitenkin mukavalta, kun vesi kasteli pienet jalat aina aallon iskiessä rantaviivaan. Iloa ja hihkumista siis riitti.

Retkellä päästiin testaamaan myös Manduca-kantoreppua, jota ei liiemmin ole käytetty. Poikaa on totutettu reppuun jo pitemmän aikaa säännöllisen epäsäännöllisesti kotioloissa. Hyvin hän siinä viihtyy tovin jos toisenkin, mutta sitten alkaa kitinä ja vääntelehtiminen. Tällä kertaa käyttö sujui yllättävän hyvin, poika jopa nukahti reppuun poislähtiessämme.

Rannalle lähdetään aivan varmasti uudestaan lähitulevaisuudessa, jos sää vain sallii. Ensi viikolla mun vanhempainvapaat on vietetty, ja lyhyt vuosiloma alkaa. Mies aloittaa tuolloin puolestaan yhdistetyn isäkuukauden ja kesäloman. Päästään viettämään pitkästä aikaa kunnolla perhe-elämää yhdessä.

🙂