Poika on taas kipeenä. Nuhaa ja yskää, kuumeelta ollaan vältytty. Taitaa olla jo kolmas kerta tänä vuonna, kun tauti iski. En pysy enää laskuissa mukana. Tuntuu kuin poika olisi ollut jatkuvasti sairas, vaikka on niitä terveitä viikkojakin ollut. Mutta kun tauti on aina kestänyt sen noin pari viikkoa, niin pakostakin tulee olo, että taapero olisi lähes alituiseen flunssan kourissa.

Mutta tämä olkoot hyvää ennakkoharjoittelua. Pojan päivähoito alkaa nimittäin ensi syksynä, ja silloin pitää olla varautunut ja valmistautunut ihan kaikkeen sekä kaikenmaailman sairauksiin ja sairauskierteisiin. Eli ei varmaan vielä kannattaisi juurikaan valittaa. Sillä suhteellisen kevyesti ollaan toistaiseksi päästy.

Tänään meillä tapahtunutta:

Leikki-into ei ole vähentynyt taudista huolimatta. Vaihteeksi oltiin yläkerrassa touhuamassa, pojan tulevassa huoneessa. Sitä on tarkoitus vähitellen alkaa laittaa lastenhuoneen näköiseksi.

Pojan leikkiessä oli aikaa selailla ja lukea loppuun keskenjääneitä lehtiä. Uudemmat numerot nimittäin odottavat jo omaa vuoroaan.

Kun ei kerta pääse ulos ottamaan raitista ilmaa ja aistimaan kevään tuntua, on se tuotava sisälle. Vuoden ensimmäiset ruukkunarsissit hankittu viime viikolla. Ulos en uskaltanut niitä laittaa, mutta viileä ja lämmittämätön veranta ajaa saman asian.

Vaikka sisällä oleilu harmittaakin ajoittain, aika helppoa on kuitenkin ollut. Ja myös hauskaa. Taudista huolimatta poika on jaksanut leikkiä, kasata palapelejä ja lukea kirjoja. Ruokahalu häneltä on ollut kateissa, mutta maitoa ja vettä menee reippaasti. Yö- ja päiväunet ovat sujuneet ihan ok, kun on annettu tarvittaessa pikkasen lääkettä. Tarve päästä syliin on tietenkin valtava, mutta mielellään sitä pojan kaappaakin syliin ja lohduttaa. Kun ei pikkuisella ole helppoa tukkoisen ja valuvan nenän sekä kovan yskän kanssa.

Me vanhemmat ollaan toistaiseksi oltu terveitä. Ja toivottavasi pysytäänkin. Toivon mukaan myös poika on tällä erää viimeistä kertaa kipeenä.

🙂