Kuvamuistoja Hampurista

Toivottavasti olette nauttineet viime päivien helteistä! Itselläni aurinkoiset päivät saivat mielen ylikierroksille ja oli haastavaa pysyä paikoillaan. Kesän ensimmäiset helteet saavat aikaan aina saman efektin – maailman alkaa näkemään eri perspektiivistä, mieli kirkastuu ja energiatasot kohoavat harmaiden aikojen jälkeen potenssiin sata. Tosin nyt näyttää siltä, että aurinkoiset päivät väistyvät hetkeksi ja ilmatila viilenee, mikä on varsin mukava juttu asunnon sisälämpötilan kannalta. Sanotaanko näin, että on mahtavaa kun ulkona vallitsee helle, mutta sisätiloissa ei niinkään. Jos ensi vuonna saisi viimein hankittua ilmastointilaitteen ajoissa, terveisin eilen jo +27 astetta neljän seinän sisällä.

Koska ainakin täällä Turun suunnalla päivä on ollut pilvinen ja harmaa, niin on hyvä karata hetkeksi Hampurin maisemiin. Nyt siis luvassa (vihdoin) juttua Hampurista pääosin kuvien muodossa. Ota siis mukava asento ja hyppää kuvien syövereihin!


Haluan tunnustaa: Rakastuin Hampuriin. Kyllä minä, kuka ajattelin kaupungin olevan yksi iso betonilaatikko niin kuin varmaan kaikki Saksan kaupungit muutenkin.

Kaupunki ei todellakaan ollut ankea betoniviidakko, vaan upeaa arkkitehtuuria täynnä oleva suurkaupunki. Tuntui kuin jokainen yksityiskohta olisi mietitty viimeistä piirtoa myöten aina katulampuista rakennuksiin. Herra aviomieskin naureskeli negatiivisten ennakkoasenteideni muuttumista täysin vastakkaiseen suuntaan. Tulipa taas opittua, että ei kannata antaa ennakkoluuloilleen turhaa valtaa – ne kun lopulta harvoin osuvat oikeaan.  Lisäksi reissuista olen oppinut, että mitä alhaisemmat odotukset ovat sitä parempi reissu. Usein jos odotukset ovat todella korkealla, niin todellisuus todella harvoin saavuttaa näiden asettamia ”korkeuksia”.


Hampurin reissun suurin syy oli Panic At The Disco!:n konsertti. Ja oli muuten aivan tajuttoman hyvä, todella taitava yhtye ja tarjosivat kyllä show:n koko rahan edestä. Jo lukioaikoina tanssahtelin heidän biisiensä tahtiin – ja ihmettelin erikoisia musavideoita, taisivat jotkut olla jopa liian pelottavia kaltaiselleni arkajalalle. Muistan miten esimerkiksi The Ballad Of Mona Lisa:n video pyöri lukioaikoinani television musiikkikanavilla jatkuvalla syötöllä. Kuten myös Britney Spearsin Toxic 😀

Vitsit, miksei noita kanavia muuten enää ole – olivat ehdottomia suosikkejani! Muistaako joku muu nuo musiikkikanavat? Olivat täyttä kultaa.


Osuimme Hampuriin tietämättämme juuri Hamburg Dom:n aikaan. Etkö ole kuullut kyseisestä? Ei huolta emme mekään ennen tätä reissua! Päädyimme alueelle täysin sattumalta suunnatessamme toisena iltana kohti Hard Rock Cafe:ta. Yhtäkkiä huomasimme horisontissa oudot, vilkkuvat valot ja iloista naurua (+ sellaista vuoristorata kiljuntaa). Uteliaina lähdimme suunnistamaan valoja kohti ja kun näimme maailmanpyörän edessämme, pompin henkisesti ylös alas riemusta.  Lopulta olimmekin Hard Rock Cafe:n sijasta keskellä värikästä tivoli-aluetta, joka rakennetaan kaupunkiin kolmesti vuodessa.

Se on muuten jännä miten sitä aina ajattelee tivoleista, että ”jos sitä nyt nopeasti käyn pyörähtämässä”. Niin ajattelimme tälläkin kertaa vatsojen jo kurniessa. Kaiken järjen mukaan meidän olisi kannattanut jatkaa matkaamme vain kohti Hard Rock Cafe:ta ja illallista, terveisin nälkäkiukusta kärsivät. Noh, tunti myöhemmin olimme yhä seikkailemassa keskellä vuoristoratoja, makkarakojuja ja pelipaikkoja. Yritimme myös noin 10 kertaa pyydystää Pikachua sellaisesta kourakoneesta. Eipä jäänyt kiinni – jos jollain on joku taktiikka noihin koneisiin, niin let us know! Aina se pehmolelu tippuu kun koura nousee ilmaan. 😀

Tässä linkki Hamburg Dom:n sivuille, jos joku innostui yhtä paljon kuin me –> https://www.hamburg.com/dom/


Hotellimme sijaitsi aivan kasvitieteellisen puutarhan vieressä ja siellä tepastelimme viimeisenä päivänä ennen kotiinpaluuta. Puutarha oli kuin  ”mini-versio” New Yorkin Central Parkista. Ja mikä yllättävintä – näimme kilpikonnia! Eläviä! Siellä ne lekottelivat keskellä jokea kiven päällä. Aluksi konnat näyttivät aivan patsailta, mutta kun tajusimme niiden liikkuvan suumme loksahtivat auki – emme todellakaan olettaneet näkevämme kyseisiä Saksassa. 😀

Kuten tekstistä on nähtävissä, yllätti Hampuri monella tavalla – kauniilla arkkitehtuurilla, kilpikonnilla ja tivoleilla. Lämmin suositus siis kohteelle pitkää viikonloppua ajatellen – tekemistä riittää ja jos on pidempikin aika niin lähde seikkailemaan junalla viereisiin kaupunkeihin.

Nyt kone kiinni ja pesulle – kävin tänään salilla ja istun yhä treenivaatteet päällä. Perus meininki siis, voisiko sitä vain taikoa itsensä puhtaaksi?

Huippua loppu viikkoa ja pian alkavaa viikonloppua!

kulttuuri matkat oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *