Haavemaa // #trendihaastaa

Haavemaa // #trendihaastaa

Silloin, kun lapset varttuu ja kasvavat pois kotoa, silloin kun jäämme kaksin.         Haluaisin jokaisen aamun alkavan pienellä kiireettömällä suudelmalla ja yhteisellä aamiaisella, suunnittelisimme ruuhkavuosien aikana mieleenjuolahtanutta matkaa – sellaisiin kolkkiin joissa kello olisi seisahtanut, voisi kävellä käsi kädessä ihastellen maailmaa ja sen ihmeellisyyttä.  Näkisimme ja kokisimme asioita, joita voisimme yhdessä muistella lastenlapsille leppoisilla eläkepäivillämme.   […]

Kosketus vuokrattuun seinään

Kosketus vuokrattuun seinään

Vuokra-asunnoissa on yleensä aika samaa kaavaa menevä värimaailma. Joka nurkka ja kolo on maalattu ronskisti vaan maalarinvalkoisella, tämäkin pitkään vuokrattavissa ollut kolmio oli myös nähnyt lapsiperheellisten elämää, joten saimme sponsoroinnin remonttisettiin. Pikkuhiljaa kolme kuukautta muuton jälkeen jokainen maalia vaativa seinä ja nurkka on kuin onkin saatu maalattua. Maalarinvalkoisella. Käydessäni tuossa muuan päivä sitten ihan vain […]

Ennakoivaa valohoitoa kaamokseen

Ennakoivaa valohoitoa kaamokseen

Sunnuntain talviaikaan siirtyminen on hyvä syy alkaa tonkimaan vaatehuoneen ylähyllyiltä ja peränurkista sisälle piristysvaloja. Eilen illalla sain jo vähän miehisiä kommentteja kuinka jouluvalot kuuluu asentaa vasta lähempänä joulukuuta eikä kahta kuukautta ennen. Miehet, ei ne ymmärrä, että ensiksikään nämä ei ole jouluvaloja ja toiseksi tämähän on vain ennakoitua valohoitoa alkavaan kaamokseen. Mitä aikaisemmin ja nopeammin […]

Ei päivääkään ilman sitä

Ei päivääkään ilman sitä

Mietin monesti voisinko elää päivän ilman sitä? Sen tekemistä, sen miettimistä, sen kellottamista, sen haaveilemista, sen ehkäisyä. Pohdin myös onnistuisiko ihan vain hypätä tunteella mukaan, antaa hetken viedä mennessään. Kykenisikö siitä edes saamaan pysyvämpää nautintoa kuin hetken humahtavan huuman…  Viikolla, töiden ja arjen pyörittämisen jälkeen se tuntuu kuin pakonomaiselta suorittamiselta, ilman sen suurempaa tunnelatausta ja antautumista. […]

Fiksarin muija

Pala rauhaa, hetki taikaa

Tiedättekö sen vanhan tarinan ketusta, joka tuntureita pitkin juostessaan sai aikaan hännällään kipunoita taivaankannelle? Eilen vaaroilla ja tuntureilla kipitteli aikamoinen ketunretale, sillä ne revontulet olivat aivan upeita. Valot tanssi ja säkenöi eri värein pohjoisen kaupungin yllä. Iloiten ja kiirehtimättä, luoden taianomaisella tavallaan kahden ihmisen välille keskusteluyhteyden.  Siinä hetkessä tuntui kuinka arjen hektisyyteen laskeutui pieni pala […]

Fiksarin muija

Syyslomaillaan

Lapissa syysloma on NYT.   Asuinympäristön kulmat on hiljentyneet, ei näy polkupyörällä hiki päässä polkevia lapsia eikä hiekkalaatikoille jääneet lelut ole paikkaansa muuttaneet, siinä ne on olleet perjantaista saakka levällään kuin jokisen eväät. Aamulla ei ole kukaan korttelin tenavista ennen sianpieremää hakannut pikkurystysillään ulko-oven ikkunaa tuhannenkappaleiksi ja ujolla kimakalla äänellään kiekunut räkä poskella ovenraossa ”voiks […]

Esittely

Esittely

Uuden blogin esittely on yhtä nihkeää kuin istuisit lapsen vanhempainillassa tai missä tahansa jossa katseet kohdistuu aina puhujaan, siihen naapurin vesselin äitiin, kädet hikoaa, sanat takkuilee ja kuulostat ehkä typerimmältä ikinä. Naurahdat tyhmästi kuin anteeksipyytäen käyttämääsi puheenvuoroa ja painat kasvosi kohti lattiaa kiljuvanpunaisena.  Olen kahden lapsen ylityöllistetty äiti, joka hankkii työstään vapautusta tiskeistä, erotuomaruudesta, kotisairaanhoidosta […]