San Francisco

Oiskohan tässä nyt mennyt semmonen neljä päivää, kun näitä kuvia olen yrittänyt tänne ladata! On meinannut läppäri ja puhelin lentää seinään muutaman kerran, mutta näköjään kärsivällisyys palkitaan.

6D57F03B-1651-4CB7-9B1A-16FEFA1E86EE.jpeg

Käydäänpä siis vähän maailmalla välillä. Olin reilu kaksi viikkoa sitten ensimmäistä kertaa San Franciscossa, Kaliforniassa. Työmatka kyseessä, mutta hyvin oli aikaa tutustua muutamaan turisitikohteeseen. Hieno kaupunki upeilla maisemilla. Jotenkin ihan eri maailmasta kuin esimerkiksi NYC, vaikka samassa maassa sijaitsevatkin. Suurkaupungin piirteissä on toki samaa, mutta Friscon mäkiset ja värikkäät kadut tekevät kaupungista aivan omanlaisensa. Pieni ”ilmastoshokki” tuli myös koettua välimerenilmastossa – Suomen helteet oli nimittäin hellineet jo niin pitkään, että se +16-20 astetta tuntui jo melkein kylmältä. Burr! Oli ihan fiksu veto heittää myös farkut matkalaukkuun juuri ennen lähtöä, sillä pelkässä kesämekossa olisi ollut aika viileä olla.

Kauniina perjantaipäivänä suunnattiin kaupungille. Hakusessa oli cable car ja pyörävuokraamo. Mitä olisikaan visiitti San Franciscossa ilman kuuluisaa cable car kyytiä, (jota muuten jonotettiin varmaan puolitoista tuntia) ja retki Golden Gate Bridge:lle. Turistikuvat saavatkin kertoa lisää!

F216D949-B497-40B1-B302-285F1FB1C089.jpegB906817A-0CFA-4767-A451-E3B760C04003.jpegF641CE06-CAFB-4302-938D-AB7B2D1AEA9F.jpeg3DFA2210-9348-4AF7-A4B4-E347C89623F7.jpeg7DBA989A-F521-4870-B0EF-65D2F2C83FDA.jpeg318EFB0B-AEED-4896-A4B3-25FA2753588E.jpeg1261B7A8-709E-4064-8B79-E9061C88B63F.jpeg

Siellä se on. Maailman kuuluisin silta. Ja keltainen jakku ei ollut yhtään huono valinta. Sopi hyvin sillan punaiseen sävyyn ja minut oli myös helppo bongata turistimassoista. Turisteja oli paikalla muutama muukin ja pyöräily sillalla oli tämän ja tuulen vuoksi aika haastavaa, jopa vaarallista aika ajoin (ja kuvaaminen samaan aikaan kun ajat pyörällä ei tietenkään liittynyt tähän seikkaan mitenkään…).

0A2D5EF8-EDE2-4D3A-9EC6-FE6F67689BD5.jpeg78E938AC-7714-4516-82E7-1F88421A26B2.jpeg1ECA634B-D7C5-4415-82A0-298984539D71.jpegC76DACF2-BB7B-40AD-B409-A4D2177955F1.jpeg915AC860-8C36-448E-B00C-3A084FA21B27.jpeg49928359-927F-487E-881A-3F2F1E3F9874.jpegA013D875-9A71-4DFA-ADC1-827BC66EB49E.jpeg33B4622C-1C05-445C-9FF9-CF3EDEDECA59.jpeg65A70E17-EDB7-4687-8901-304A399A91DB.jpeg04141CAE-C2A2-4B91-8A1D-8407D43815B0.jpeg

Fisherman’s Wharf on myös kuuluisa nähtävyys. Siellä käytiin lounaalla, missä söin kanaa, hahaha! Tässä kaupunginosassa sijaitsee kuuluisa Pier 39, missä ruskeat labradorinnoutajat makoilevat ja nauttivat auringosta. Vai oliko ne merileijonia?! Laiturilta näkyi hyvin mm. Alcatraz.

72F13D9F-5EC6-4E1D-9234-BFADA0DD5B44.jpeg35EF9606-8CDF-4689-A487-0025E8D06215.jpegFB7A2243-7B7A-454B-AA22-BA669B5CC7BD.jpegE2315FA3-472F-4FA4-AE99-BA84E4C1FA08.jpeg

Pitkän päivän päätteeksi muistettiin, että Lombard Street:lla on pakko vielä käydä. Muutama kilometri oltiin jo poljettu, niin kyllä me muutama mäki jaksetaan vielä polkea ylös. Ja voin muuten kertoa, että poljin joka ikisen mäen ylös mikä tuli vastaan päivän aikana! Viimeinen mäki olikin jo niin jyrkkä, että oli pakko polkea aikamoisessa etukenossa, ettei pyörä olisi keulinut. Oli ilmeisesti melkoinen näky muiden turistien ilmeiden perusteella, kun keltaiseen pukeutunut nuori nainen saapuu pyörän selässä Lombard Street:lle. Onneksi ei jaloissa hapottanut yhtään eikä pulssikaan ollut korkealla kun saavuin huipulle. Tyylillä loppuun asti.

E05F23B2-E9AB-4C3A-8F83-9A7ADB3AC27A.jpeg5096D414-3448-4DD9-BAFC-8143811AB9C9.jpeg6A2B4425-CAF1-4E1F-B439-615698C7CA23.jpeg6B763D23-2849-4E51-A1DD-C0D6C7C98CE7.jpeg3A713772-6876-4D4E-A193-D415BD853BD0.jpeg54597F3A-57DB-4E00-9810-2601BFDFDDD2.jpeg24ACC4E3-F84A-4ED0-8286-86F993492DCA.jpeg3A25A863-8DB9-4342-A835-9B0ED4946416.jpegF2808574-67A0-4F38-B9BA-D643DE15D7AE.jpeg7031C3A9-23A5-420F-B79F-EB7EE3EF4024.jpeg

Olipa mahtava perjantai ja suosittelen lämpimästi tätä kaupunkia matkakohteena. Paljon jäi vielä näkemättä, mutta jotain seuraavaan kertaan. Tämä pieni pintaraapaisu saa riittää tältä erää. Seuraavassa postauksessa ajattelinkin viedä teidät Alcatraziin.

PS. Iso kiitos vielä ihanalle kolleegalle joka sai räpsittyä hienoja kuvia minusta ja keltaisesta jakustani <3.

Suhteet Oma elämä Matkat Suosittelen

Minäkuva ja fitness-mottoni

Tässä olen minä. Bikineissä. Ei filtteriä. Ei mitään. Reisissä selluliittia ja koko kropassa tasaisesti rasvaa. Se on osa minua. Aina ollut. Vaikka treenaankin kovaa ja tavoitteellisesti se ei tarkoita sitä, että kroppani olisi kuiva ja tikissä vuoden ympäri. Se ei ole tarkoituskaan.

Halusin tuoda tämän asian esille, koska moni luulee ja olettaa, että ihminen joka treenaa paljon ja tavoittelee kisaestraadille, on rasvaton ja ilman selluliittia. Se ei pidä paikkaansa vaikka tavoitteena onkin melko rasvaton vartalo kisapäivän koittaessa! Kaikki olemme erilaisia ja niin myös lähtökohdat. Joku on jo luonnostaan rasvattomampi eikä tarvitse ehkä nähdä yhtä paljon vaivaa, kun taas esimerkiksi itse kuulun siihen joukkoon, joka lihoo jo pelkestään ajattelemalla pullaa. Saan myös tehdä paljon (ainakin tuplasti) ennemmän duunia kun moni muu, että rasva lähtisi, varsinkin jaloista. Tämä on asia joka ärsyttää aivan suunnattoman paljon, mutta olen myös oppinut elämään sen kanssa. Olen oppinut rakastamaan muotojani ja kovalla treenillä olen myös saanut muokattua kroppaani niin että olen vahva, minulla on hyvä olla ja olen ylpeä itsestäni. Uskon myös että positiivinen minäkuva auttaa minua kehittymään ja saan tuloksia aikaiseksi, koska en käytä turhaa aikaa stressaamiseen ja oman kehon dissaamiseen. Minulle fyysinen ja henkinen terveys on myös kaiken a ja o, eli kultainen keskitie on löydettävä; välillä mennään 120 lasissa tiukalla ruokavaliolla, kun välillä taas höllätään suu täynnä pullaa. Pääasia on että itse voi hyvin. Mottoni tässä lajissa on: fitness ei hallitse minua vaan minä hallitsen fitneksen. Jos käy toisinpäin – lopetan!

0D9829BB-9FC1-491B-8322-F86A08EB8ECD.jpeg

Rakasta itseäsi!

Kram, Sabi

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys