*Mainossisältöä*

Testasin crossfitiä tuossa miltei kaksi vuotta sitten. Silloin laji vaikutti ihan kiinnostavalta, mutta tunti tuntui tosi raskaalta. Lisäksi ahdisti, että kaikki muut testitunnin osallistujat olivat paljon paremmassa kunnossa kuin minä.

Kelkan työntö oli tekniikkalaji, mitä en ensin tajunnut.

Crossfitillähän on vähän sellainen maine, että lajia harrastavat kovakuntoiset ihmiset. Silloin helposti ajattelee, että aloittelijankin pitäisi olla hyvässä kunnossa, vaikka harjoitukset ovat skaalattavissa oman tason mukaisiksi. Toisaalta crossfit on pitkälti kovetehoista harjoittelua, ja jos aloittelija ainoastaan riuhtoo hapotustreenejä, niin siitä ei välttämättä seuraa hyvää. Olettaisin, että valmentajat huolehtivat, että tätä ongelmaa ei synny. Ainakin testisalillamme Crossfit Central Helsingissä harjoittelijamäärä on sen verran pieni että heitä pystyy seuraamaan.

Tämä ei ole häpeähylje vaan burbee.

Itsehän en oikein tykkää kovin raskaasta harjoittelusta. Olen saanut aivan riittäviä tuloksia pysyttelemällä pitkälti mukavuusalueella, joten pääasiassa meinaan sinne jäädäkin. Tosin joskus on kiva tehdä vähän rankempiakin juttuja, tai ainakin se on kivaa kun harjoitus on ohi!

Normaalisti en todellakaan tee mitään porrasjuoksuja tai mahdollisimman nopeita souteluja, saati kanna ketään reppuselässä. Tämän tyyppisiä juttuja meillä oli päivän treenissä, ja yllättäen ne eivät tuntuneet kovin kauheilta. Parin kuljettaminen reppuselässä epäilytti kovasti, minulla kun oli sellainen muistikuva, että jo lapsieni kantaminen reppiksessä on hankalaa. Voi olla, että se johtuu siitä, että pikku kätöset pitävät aina pillistä kiinni, ja taju meinaa lähteä. Mutta eihän se ollutkaan kovin vaikeaa!

En halua ajatella mikä tuon ämpärin funktio oli…

Paras puoli harjoituksissa oli porukassa treenaaminen. Silloin ei tule lusmuttua niin paljon, ja voi myös aktiivisesti valittaa treenikavereille.

Kivoin juttu testitunnissa oli se, että voitimme parini Eevan kanssa toisen pikku kisoista: meidän piti soutaa, kantaa toisiamme ja tehdä burbeita mahdollisimman nopeasti. Olen aina ollut tällaisissa parini tai joukkueeni kanssa viimeinen, mutta nyt olimme ensimmäisiä! Viime kertaan verrattuna koko tunti tuntui selvästi helpommalta. Vai olenko ehkä kehittynyt tässä parin vuoden aikana?

Crossfit Helsingin Ben kertoi, että laji ei ole pelkästään kovatempoista riuhtomista, vaan siihen sisältyy myös rauhallisempia treenejä, kuten esimerkiksi voimistelu- ja liikkuvuusharjoituksia. Painonnostoliikkeet ovat myös olennainen osa, mutta niitä emme kokeilleet lainkaan.

Testitunti oli Reebokin järjestämä treeniaamu, jossa osallistujille tarjottiin harjoituksen lisäksi kuvissa näkyvät Reebokin vaatteet.

***

I tried crossfit for the second time. It was easier than last time, maybe I’ve gotten better by accident?