Treenimeikkien huippu: vihreä taikahuulipuna

Ollessani noin 13-vuotias sain jostain vihreän huulipunan. Huulille laitettaessa se muuttui – voi kauhistus – fuksianpunaiseksi. Edellistäkin suurempi kauhistus iski, kun tajusin, että väri ei lähenyt huulistani sitten millään. Sitkeästä jynssäyksestä huolimatta sitä oli jäljellä vielä seuraavana aamunakin!

pink lipstick.JPG

Nyt muutamaa vuotta vuosikymmentä myöhemmin, olen sitä mieltä että pinkkiä sen olla pitää! Värin lisäksi arvostan myös kestoa ja pysyvyyttä sekä niiden aikaansaamaa huolettomuutta tilanteessa kuin tilanteessa.

taikahuulipuna.JPG

Parisen vuotta sitten muistin nuoruusvuosiltani vihreän punan. Vieläkö sellaisen saisi jostain?

magic lipstick.JPG

Kyllä! Vihreästä punaiseksi (yleensä pinkinsävyisiksi) muuttuvia ”taikahuulipunia” eli pigmenttihuulipunia löytyy niin netistä kuin luontaistuotekaupoistakin. Tämän yksilön olen ostanut Helsingissä Mannerheimintiellä sijaitsevasta Luontaistuntija Plantarasta.

vihreä huulipuna.JPG

Puna on putkilossa siis vihreää, mutta myös eri värejä löytyy markkinoilta. Huulille levitettäessä se muuttuu ilmeisesti ihon pH-arvon vaikutuksesta. Ilmaantuva sävy on yksilöllinen, ja väittävät, että taikapuna osaa kehittää aina juuri kantajalleen sopivan sävyn. Suhtaudun väitteeseen hieman epäillen, siitä huolimatta, että se tuntuu pätevän kohdallani. Sitä teinivuosien ätväkkää fuksiaa ei enää ilmaannu, vaan luonnollinen, viileä pinkki. Lopullinen sävy vaihtelee hieman eri päivinä ja tuntuu riippuvan myös siitä, onko huulilla huulirasvaa vai ei.

Alla olevissa kahdessa kuvassa huulissani ei ole mitään.

no lipstick.JPG

natural lips.JPG

Seuraavissa kuvissa huulilla on taikahuulipunaa.

pink lips.JPG

Puna tuntuu huulilla hyvin huulirasvamaiselta, eikä se kuivata ollenkaan.

pigmenttihuulipuna.JPG

Pysyvyys on todella hyvä. Väriä jää aavistuksen verran esimerkiksi kahvikuppiin, mutta hyvin vähäisissä määrin. Hampaisiin puna ei tartu laisinkaan, jollei hampaissa ole jotain (kuten ruoanjämää), johon se voi tarrata. Poiskuluessaankin väri on todella tasainen, ja näyttää luonnolliselta.

pigment lipstick.JPG

Pigmenttihuulipuna kestää esimerkiksi treenatessa todella hyvin. Se pysyy paikoillaan testatusti myös kokomaratonin, eikä mitalikuvissa tarvitse pelätä, että sitä on pitkin naamaa. Väri ei nimittäin lähde liikkeelle kun sen on kerran levittänyt. Levitysvaiheessa saa tosin olla huolellinen: mikäli punaa lipsahtaa huulien ulkopuolelle, sitä on vaikea saada pois.

green lipstick.JPG

Vihreässä huulipunassani ei ollut ainesosaluetteloa, enkä tiedä täyttääkö se mitään direktiivejä. Tällaisia punia tehdään ainakin Turkissa, Tunisiassa ja Marokossa. Pigmenttipunia on kuitenkin EU-alueellakin ihan yleisesti myynnissä, joten olettaisin niiden olevan turvallisia. Mahdollisesta allergisoivuudesta en osaa sanoa muuta kuin sen, että itse kestän kosmetiikkaa huonosti ja olen äärimmäisen nirso sen suhteen, mutta tämä sopii ja toimii.

Kuulemani mukaan punainen väri tulee kirvoista, mutta en tiedä onko se totta. En tiedä myöskään, onko väriaine saatu kirvoista niitä vahingoittamatta…!

Pigmenttihuulipuna maksaa Suomesta ostettuna noin kymmenen – viisitoista euroa, mikä on kestoon nähden sopuhinta.

***

I love magic lipsticks that turn from green to pink. They stay put forever, don’t stain and don’t dry out my lips. And the color is just fabulous!

kauneus meikki liikunta trendit

Miten osallistua hyväntekeväisyyskiintiössä juoksutapahtumaan?

Joillekin maratoneille on tosi vaikea päästä mukaan. Joko tiukan aikarajan takia, kuten Bostoniin (jonne pääsen, mikäli pidän nykyisen vauhtini 64-vuotiaaksi), tai New Yorkiin, jonka kohdalla pitää maksaa jo siitä ilosta, että saa osallistua arvontaan osallistumisoikeudesta. Lähin hankalapääsyinen maraton on Berliinissä, jonne on joskus päässyt olemalla nopea ja nykyisin olemalla onnekas arvonnassa.

Jos onni ei ole arvonnassa myötä, ei hätä ole tämän näköinen. Esimerkiksi Berliiniin pääsee usein matkatoimistopaketilla. Niiden ongelma vain on se, että joku muu päättää aikataulut ja majoituksen, ja paketti maksaa noin tuplat siitä, mikä reissun hinta olisi itse varaten. Ja tietysti paketitkin saattavat loppua.

marathon running.JPG

Tässä sitä pulimuijaillaan Berliinin maratonilla 2013.

Toinen vaihtoehto on hyväntekeväisyyskiintiössä osallistuminen, mikä tarkoittaa sitä, että jokin järjestö on varannut osallistumisoikeuksia, jollaisen juoksija voi saada keräämällä rahaa järjestön työhön. Tämä on maailmalla yleinen, mutta Suomessa tuntemattomampi tapa. Suomessahan ei missään tapahtumassa ole tällaisia vapaaehtoispaikkoja, eikä kovin moni suomalainen taida tällä vaihtoehdolla ulkomaisiin tapahtumiin osallistua.

Itse olen tätä vaihtoehtoa joskus miettinyt, mutta en toteuttanut, kun en ole tiennyt asiasta mitään. Hyväntekeväisyysosallistuminen on tuntunut tosi hankalalta, enkä ole jaksanut ottaa asiasta selvää. Kun kuulin, että juoksututtuni Poppis on lähdössä tämän vuoden Berliinin maratonille hyväntekeväisyyskiintiössä, pyysin häntä kertomaan, miten homma oikein toimii!

Poppis kertoo:

”Tämän vuoden Berliinin ilmoittautumisessa osallistumismaksut veloitettiin saman tien kaikilta, joille lady Fortuna oli armollinen. Mieheni sai starttipaikan, minä taas jäin ruikuttamaan ulkopuolelle. Löysin kuitenkin oljenkorren. Jos onnistuisin keräämään 800 euroa valitsemalleni hyväntekeväisyysjärjestölle, pääsisin Berliinin maratonille mukaan.

charity running berlin marathon.png

Kuvakaappaus Poppiksen instasta @pikkuliten.

Toimin seuraavasti:

1) Ilmoitin kiinnostuksestani Alvarum Challengesille, joka hoitaa useiden isojen maratonien hyväntekeväisyyskeräyksiä. Samalla ilmoitin, että haluaisin kerätä rahaa heidän listallaan olevista organisaatioista Lääkärit ilman rajoja -järjestölle.

2) Ennen kuin sitouduin mihinkään, tarkastin, että tällainen keräys on Suomessa laillinen, eikä siitä tule kenellekään taloudellisia tai muita seuraamuksia.

3) Maksettuani Berliinin maratonin ilmoittautumismaksun, sain oman keräyssivuni ja ohjeita rahan keräämistä varten.

4) Pistin Alvarumin sivuilla pystyyn oman keräyssivuni Pikkuliten Berliiniin.

5) Perustin oman tapahtuman keräykselleni Facebookiin.

Minulla on aikaa heinäkuuhun asti kerätä 800 euroa Lääkärit ilman rajoja -järjestölle, jotta saan lähtöluvan Berliinin maratonille. Pienetkin lahjoitukset auttavat. Maksu onnistuu alla olevasta linkistä luottokortilla tai electron-kortilla:

https://www.alvarum.com/ninapoppius/donate?execution=e2s1

Jatkossa päivitän keräyksen edistymistä tapahtumasivullani, blogissani ja Instagramissa tunnisteella #pikkulitenberliiniin.

Mitä jos en saakaan koko summaa kerättyä?

En haluaisi edes ajatella sitä vaihtoehtona… Siinä tapauksessa jo kerätyt rahat menevät sovittuun tapaan hyväntekeväisyyteen. Itse jään nuolemaan näppejäni maksetun osallistumismaksun verran. Itse kisapäivänä 27.9. toimin sitten maailman parhaana huoltajana miehelleni, joka tekee Berliinissä takuuvarmasti oman ennätyksensä.”

*

Ei yhtään niin vaikeaa kuin oletin – ainoa ongelma on saada rahat kasaan!

Ideanahan tämä on varsin mainio, monet lahjoittavat mielellään muutaman roposen hyvään tarkoitukseen, kun sopiva keräys vain kohdalle sattuu. Se, että voi samalla avittaa jonkun pääsyä tärkeään juoksutapahtumaan tai päästä viivalle itse, on plussaa. Tuon ylläolevan linkin kautta voit siis halutessasi lahjoittaa Lääkärit ilman rajoja -järjestölle, ja jeesata Poppista pääsemään Berliinin maratonille. Kaikki lahjoitetut rahat menevät suoraan järjestölle.

Ilmeisesti tällaisella vapaaehtoispaikalla on mahdollista päästä jopa sinne Bostoniin… Hhmm. HHMMMM!

***

I’ve been wondering how charities work when attending running events. I found out that my fellow runner was attending Berlin marathon on a charity spot, so I asked her to tell how it is done. She contacted Alvarum Challenges, chose to raise money for Médecins Sans Frontières and made a collecting page. If you want to support Médecins Sans Frontières and help her getting to the start line, you can also donate here.

hyvinvointi liikunta suosittelen raha