Strip the Ballet öö eiku…

Olin eilen illalla katsomassa lihaksikkaita miehiä, jotka tanssivat ryhmässä rytmikkäästi ja vihjailevasti ja kiskoivat vaatteita päältään. Ei, en ollut katsomassa Hunkseja enkä Chippendales-porukkaa (kiertääköhän mokoma edes enää?). Olin Verkkari-Ninan ja Pumpui-Lotan kanssa katsomassa Rock the Ballet-esitystä.

01_rocktheballet_foto_h_schulze.jpg

Noni moi.

Väliajalla tuumiskelimme, että emme oikein tienneet mitä odotimme, mutta emme tätä. Itse jäin ennen kaikkea kaipaamaan enemmän balettia, mutta muutenkin show jätti vähän pettyneeksi. Ja meillä oli sentään Coca-Cola Lightin tarjoamat drinksut alla virittämässä tunnelmaan.

Esitys oli vauhdikas ja menevä (kuten minäkin, enkä sellainen muumio miltä sanavalintojeni perusteella kuulostan), tanssi oikein taidokasta ja koko poppoo hyviä esiintyjiä. Mutta musiikki, se oli ihan kivaa. Määritelmällisesti Aerosmith ja U2 ovat rockia, mutta itse olen vähän raskaampaan kallellani. Koreografiat olivat nekin ihan kivoja. Taidokkaita liikkeitä klassisista balettihypyistä breakdanceen ja akrobatiastaan katsoi kyllä mielellään ja ihaillen, mutta se wau-efekti jäi syntymättä.

Niin, ja todellakin kaipasin lisää sitä balettia. Jos esityksen nimi on Rock the Ballet, sen luulisi nojaavan kaikkein vahviten juuri siihen, mutta tässä esityksessä baletti tuntui olevan vain mauste. Vaikka ajattelin, että olin mennyt avoimin mielin katsomoon, niin huomasin, että odotin kärkitossuja, odotin corps de balletia, odotin klassista liikekieltä yhdistettynä rockmusiikkiin. Odotin useampaa kuin yhtä naistanssijaa noiden miesten lisäksi. (Joku muu olisi ehkä ottanut esityksestä selvää ennen sinne menoaan, niin ei olisi tarvinnut ihmetellä…)

Koreografioissa oli muutama hieno perinteinen corps-henkinen kohta, ja pääparin pas de deuxit olivat hyvin kauniita ja täynnä vahvaa ilmaisua. Sen sijaan en ole ihan varma siitä, onko fleksissä oleva nilkka ”rock”, mutta ärsyttävyyteen asti niitä nähtiin. Mitä taas tulee twerkkaamiseen grand pliéssä – en osaa päättää olenko riemastunut vai kauhuissani.

Osan huomiosta vei ulkotanssillisten seikkojen pohtiminen, kuten se, mistä miestanssijoiden joustavat farkut oli oikein hankittu. Sekä sen, oliko niiden alla perinteinen pallireino-asustus. Todennäköisesti. (Koska olet kuitenkin aina pohtinut, miespuolisten balettitanssijoiden trikoiden alla on dance belt -niminen viritys, joka on vähän niin kuin stringit, napakalla ja pehmustetulla etuosalla.)

10_rocktheballet_foto_o_fantitsch.jpg

Kuvasta poiketen (käsittääkseni) Kaitlynn Edgar tanssi paljain jaloin, ei kärkkäreillä suureksi harmikseni. Kuvat Rock the Ballet.

Nillityksestä huolimatta esitys on kelpo viihdettä kaikille tanssin ja komeiden miesten ystäville. Kun taas niille, jotka toivovat baletiltaan ennen kaikkea sitä balettia, suosittelen ihan sitä aitoa asiaa. Alussa mainitusta riisuuntumisesta johtuen parasta kohderyhmää lienevät mieskauneutta arvostavat, juhlatuulella olevat porukat. Eritoten sellaiset, jotka haluavat profiloitua kulttuurinystäviksi sen sijaan että katsoisivat strippitanssia Malmin Tillikassa, melkoinen Hunksit kulturelleille naisille -vaikutelma kun tästä esityksestä tuli. Onko se sitten huono vai hyvä asia on mielipidekysymys!

Jos innostuit, niin satuin kuvia googlatessani törmäämään tarjoukseen, jolla saa kaksi lippua yhden hinnalla jäljellä oleviin Savoy-teatterin esityksiin. Näytöksiä on vielä viikon verran, 4.6. saakka. 6. – 8.6. shown taas voi nähdä Viking Linen Gracella, ympäristö, johon uskoisin sen soveltuvan erinomaisesti.

*

Pakko vinkata myös drinksusta, jota tilaisuudessa saimme: tummaa rommia, Coca-Cola lightia, kookossiirappia ja limeä, oli uskomattoman hyvää! Maistuu varmasti myös ilman rommia kesähelteillä, kunhan ne nyt joskus palaavat…

Olin tapahtumassa kutsuvieraana – Nina arpoi liput, Lotta voitti ja minä olin avec, enkä siis maksanut pääsylippua itse. Illan tarjosi Coca-Cola Light osana #ihanamies -kampanjaansa, ja kieltämättä ihania miehiä siellä oli lavan täydeltä!

***

I was at the Rock the Ballet show and couldn’t help wondering couple of things: 1.) where are those super stretchy jeans from, 2.) what’s underneath those jeans, 3.) do youngsters call this kind of music ”rock” nowadays & 4.) where’s the ballet? Don’t get me wrong, I enjoyed it anyway but to be honest I like to have my rock heavy and my ballet classical.

Suhteet Oma elämä Liikunta Suosittelen

Kirppuja, luteita vai tanko-ihottuma?

Välillä tuntuu, että tämä on enemmän sairauskertomus kuin treeniblogi. Siitä huolimatta jälleen vaivain valitusta, ehkä näistä on joskus jotain hyötyä muillekin.

*Varoitus: postaus sisältää kuvia ihottumasta ja duckfacen*

Keväämmällä kävi niin, että pistin pyykkejä koneeseen, ja sen jälkeen huomasin pieniä, punaisia kutisevia jälkiä käsivarsissani. Seuraavana pyykkipäivänä sama juttu. Sitten näitä hyttysenpiston näköisiä jälkiä alkoi ilmestyä myös sohvalla istumisen jälkeen sekä aamuisin sängystä noustuani. Hetkinen…talvella Kanarialla minua ehkä pisti jokin hyönteinen muutamaan otteeseen, ja aiheutti samanlaisia jälkiä. Kirppuja! Hotellissa oli kirppuja ja nyt ne ovat tehneet siirtokunnan meille!

20140508_070427.jpg

Nämä kuvat ovat tosi surkeita, otin ne ainoastaan demonstroidakseni tilannetta lääkärille, kun jäljet vaihtelivat koko ajan.

Ryhdyin guuglaamaan kirppuasiaa raivokkaasti. Kävi ilmi, että pistos- tai puremajäljet eivät olleet oikeanlaisia. Kauhistuksien kauhistus, toinkin hotellista mukanani luteita! Menin kierroksille, meillä on ihan uudet patjat ja nyt ne pitäisi polttaa! Googlaaminen jatkui, tunsin syvää ällötystä otusten kuvia näkiessäni ja löysin kaikenlaisia näin tunnistat luteiden asujaimiston -ohjeita. Huohotin petarin alle ja kiinnitin teippiä sängynjalkoihin. Merkkiäkään luteista ei löytynyt.

Kutisevat pistokset valloittivat yhä uusia alueita kropastani. Käsivarsien ja pakaroiden lisäksi niitä ilmeistyi myös sääriini, jalkateriini, reisiin ja vyötärölle. Ilmestyi, ja katosi.

Googlaus jatkui. Punaisia, kutisevia jälkiä, jotka nousevat koholle. Mikä ihmeen elukka tämä voi olla? Lopulta tajusin, että mikään ei ehdi pistää eikä purra niin paljon, jollen nyt suoraan makaa elikoiden pesässä. Kyseessä olikin ihottuma, mutta mistä se oli tullut?

Ruokavalio ei ollut muuttunut. No, sitä detox-juomaa olin juonut, mutta tämä ongelma oli alkanut jo ennen kuin pullo oli edes taloudessamme. Pyykinpesuaine ei ollut vaihtunut. En ollut ollut auringossa, en altistunut uusille kemikaaleille enkä muillekaan tietääkseni allergisoiville tekijöille. Mutta mikä ihme olisi sellainen, johon koskisivat juuri nämä kehonosat, mutta eivät esimerkiksi kasvot tai rintakehä. Ei helvetti. Tankotanssi. Minulla on krominen X-pole, olin allergisoitunut sille!

Ensin voivottelin, vääntelin käsiäni ja huutelin kaik on menny. Sitten tein testin. Istuin puoli tuntia ihottumalle altis reisi kiinni tangossa. Mitään ei tapahtunut. Raavin ihoa ja lykkäsin sen uudelleen kiinni tankoon. Mitään ei edelleenkään tapahtunut.

20140508_070401.jpg

Olen käsitellyt näitä sen värisiksi, että kulloisestakin kuvasta näkyisi jotain. Niin kiinnostunut en sentään ollut ihottumastani, että olisin varta vasten kuvannut sitä oikein kameralla.

Jonakin aamuna heräsin entistäkin laajempien punaisten näppylärykelmien peittämänä. Kädet kutisivat ja olivat turvoksissa, sormuksia ei mitenkään saanut sormiin. Istuin tietokoneella ja nojasin kasvojani käteeni, minkä seurauksena huuleni turposi kuin ampiaisen pistämänä. Muistin, että hieman aiemmin olin herännyt toinen silmä umpeen turvonneena kun olin edellisenä iltana törkkinyt kulmakarvan alla ollutta näppylää. Soitin lääkäriin.

Vastaanotolla en ehtinyt edes istua alas, kunhan sanoin että kutittaa, en tiedä mikä tämän laukaisee, näitä näppylöitä tulee ja menee. Diagnoosi tuli saman tien: nokkosrokko. Ei tarvinnut edes vilauttaa ihoa, kuulemma oppikirjatapaus. Lääkäri kirjoitti kortisonia ja kutinaa hillitseviä allergialääkkeitä. Varmuuden vuoksi katsottiin myö kilpirauhasarvot, liittyy kuulemma usein vajaatoimintaan. Arvot olivat normaalit.

Nimi vaivalle siis löytyi, mutta ei syytä. Nokkosrokon voi laukaista kuulemma mikä tahansa, kuten lämpötila, hikoilu tai hankaus ja jopa ilmanpaine esimerkiksi lentokoneessa ja äänet (!). Ihottuma ilmaantuu usein iltaa kohden, koska elimistön stressihormoni kortisolin tuotanto vähenee. Kortisoli, kuten kortisoni, vähentää oireita. Niin paljon kuin kaikenlaista siivoamista inhoankin, ehkä kuitenkin jollain tavalla rentouduin siinä pyykkikonetta täyttäessäni…

Selvyyden saatuani olen ollut sekä täysin oireeton, että kevyesti näppylöity ja kutiava silloin tällöin. Laajoja ihoalueita ei ole enää peittynyt ihottumaan, eikä mikään kohta ole enää turvonnut hullun lailla. Laukaisevaa tekijää en ole löytänyt. Kuumuus se ei ole, mutta kylmästä olen aiemmin saanut vastaavia, tosin lievempiä oireita. Hankauksesta tämä ei johdu, tuskin ilmanpaineesta tai äänistäkään. Ehkä se joku päivä selviää, tai paranen.

20140508_171442.jpg

Koska oli huulet, piti niistä ottaa oikeaoppinen töröhuuli-kuva. Taidan vaihtaa tuon CV-kuvakseni, antaa niin älykkään vaikutelman.

Netin kaivamisen perusteella olen hyvin onnekas nokkosrokkotapaus, joillakin se rajoittaa normaalia elämää todella paljon: esimerkiksi lähes kaikki kosketus aiheuttaa kropan täyteen kutisevaa ihottumaa, onnea vaan vaatteiden valitsemisen kanssa. Todella ikävässä versiossa oman kropan paino aiheuttaa kutisevaa ihottumaa ja pahaakin turvotusta jalkapohjiin, jolloin kaikki seisominen ja käveleminen on hankalaa jollei mahdotonta. Osalla taas naama turpoaa helposti, käy siinä sitten vaikka töissä tai ylipäätään kodin ulkopuolella…

Niin ja se käsien, huulien ja luomien turpoaminen on siis osa taudinkuvaa, ja tunnetaan nimellä angioödeema.

Loppuun vielä asiapenttiselostus.

Nokkosrokko (nokkosihottuma) eli urtikaria (teksti lainattu Terveyskirjastosta)

Nokkosihottumaa eli nokkosrokkoa eli urtikariaa on joka viidennellä ainakin kerran elämässä. Termi ’nokkosrokko’ on harhaanjohtava, sillä se viittaa rokkoviruksen tai bakteerin aiheuttamaan rokkotautiin. Nokkosihottuma on vain oire, jonka syy jää useimmiten tuntemattomaksi. Epäillään, että akuuteissa, muutaman päivän tai muutaman viikon pituisissa nokkosihottumissa oireen laukaisijana on jokin tavallinen virus, joka ei useinkaan aiheuta hengitystie- tai vatsaoireita. Muutamalla prosentilla kyseessä on allerginen reaktio.

Joka toisella on nokkospaukamien lisäksi myös turvotusta, ns. angioödeemaa. Angioödeemaa (Angioedeema) on 15–20 %:lla väestöstä ainakin kerran elämässään. Sillä tarkoitetaan pienen ihoalueen tai limakalvon, esimerkiksi huulen, kielen, sormen, käsivarren, silmäluomen tai posken, turpoamista.

Jos paukamat kestävät yli vuorokauden, kyseessä on jokin muu kuin nokkosihottuma. Varsinaissa rokkotaudeissa ihottuma kestää päivistä muutamaan viikkoon. Nokkosihottuman paukamat kutiavat tullessaan kovasti. Kutina loppuu, kun ne alkavat painua pois. Rajussa nokkosihottumassa paukamaan voi vuotaa vähän verta, ja tuloksena on mustelma. Muuten paukamat eivät jätä parantuessaan jälkiä.

Nokkosihottumaan ei liity kuumetta, nivelvaivoja tai muita senkaltaisia yleisoireita.

***

I developed some kind of weird rash. I freaked out that my days in poling are done, but that was not the case. I suffer from utricaria, which is quite annoying but since I have an easy form, I can live with this.

Kauneus Oma elämä Terveys Iho