Potkuja persiille

Mennäkkö vai eikö mennä

Eilen illalla mieleeni tuli ajatus ”aamulla lähden kyllä lenkille ” ja sehän oli myös päätetty. Asiasta ei luisteta !

Kello soi, unikeko torkuttaa. Joka kerta kun kello soi aamulla 6.18-6.45 välillä, ajattelin

”En muuten varmasti lähde lenkille, huolehdin esikoisen kouluun ja tulen takaisin sänkyyn”

Tätä ajatustusrumbaa jatkui valehtelematta 10 krt. Välillä ajatus skarppaantui ja olin täysillä menossa heittämään vaikka 10 kisan juoksulenkin. Siinä vaiheessa kun sain hilattua itseni ylös sängystä, olin ”päättänyt” etten lähde lenkille. Kehittäisin tyytyväisenä kahvit ja ottaisin rennosti

Kello alkaa lähestyä uhkaavasti sitä aikaa kun esikoisen kanssa lähdetään tepastelemaan kohti koulutaksia. Sillä samalla hetkellä jokin sisäinen ääni käskee ottamaan pyörän matkaan ja aktiivisuusrannekkeen käteen.

Ja eikun menoksi!

IMG_20180810_175317.jpg

Harvemmin sitä tulee oikeasti lähdettyä sinne lenkille jos olet jo joutunut kamppailemaan ajatuksen kanssa enemmän kuin 2 kertaa. 

Liikuntaa olen pienissä ripauksissa lisännyt arkeen. En kuitenkaan viitsi stressata.

Toisin. Tuosta tavasta kyllä haluan eroon, että jahkaillaan niin kauan lenkille lähtemistä, että se on jo myöhäistä 

~anonymous 

Hyvinvointi Liikunta

Puhtaalta pöydältä?

Taas alussa?

Jotenkin tuntuu että aloittaisi kirjoittamisen puhtaalta pöydältä. Parin viikon hiljaiselo saa pään lyömään tyhjää. Eikä oikein tiedä mistä aloittaisi ettei tekstistä tulisi ”pomppivaa”

Tosiaan viime kirjoituksen kanssa oli ongelmia. Ei pystynyt julkaisemaan, aloittelijan mokaksi ilmeni emojien käyttö. HARMI, sillä jotenkin osaan paremmin tuoda esille tunnetilani niiden avulla.

Jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin  

 

Lupasin viime tekstissä että ensi kirjoituksessa lupaan kertoa mitä viikon nutraaminen on tehnyt painolle. 

90.2 – >87.7 

Tässä viikon aikana tapahtunut pudotus. 

Olin todella yllättynyt siitä, miten ”paljon” sitä painoa oli lähtenyt. Ja vain  viikossa

Mutta tämänkin positiivisen alun sain lytättyä tunnettuun tapaan ajattelemalla ”se on vain nestettä, nytten sitä pirun painoa ei lähde edes 1kg kuukaudessa” 

Myös tämän ajattelutavan vuoksi useimmat yritykset kilojen karistuksille on kaatunut alle 2 viikossa. 

… Kunnes nyt ei kaatunutkaan! 

Nyt viikkoja takana 5! 

Siitä surkeasta olosta ja ”en mä kuitenkaan laihdu” ollaan päästy niinkin pitkälle, että vaaka näyttää 83.7kg

Joten onhan niitä kiloja tippunut jo mukavat 6.5! 

Tästä on hyvä jatkaa, palataan taas toivon mukaan tekstien pariin pian! 

 

~anonymous 

 

Hyvinvointi Terveys