auringonkukkia ja bataattiranskalaisia

Eilen minulla oli vapaapäivä ja olin sopinut meneväni äidin kanssa keräämään viimeiset marjat pois siirtolapuutarhalta. Olikin aivan upea sää ja siellä marjapuskien lomassa, tuulelta suojassa, tuntui vielä kesältä. Kerättiin kipot täyteen pensasmustikoita ja karhunvatukoita, olen kyllä niin kiitollinen, että isovanhemmat kasvattavat koko suvulle marjoja ja vihanneksia. Niin arvokasta saada lähiruokaa, vaikka asuu kaupungissa.

Päätimme poiketa vielä Haltialassa hakemassa auringonkukkia, mutta pelto, jolta olimme ennen kukkia poimineet, olikin aivan tyhjä. Ajoimme sitten aivan kotieläintilalle asti ja päätimme käydä katsomassa lampaita ja possuja, kun olimme kerran jo paikan päällä. Ja voi että, näimme maailman kauneimpia pitkäkarvaisia ylämaanlehmiä, ai että kuinka upean näköisiä eläimiä. Haimme vielä suloisesta kahvilasta bataattiranskalaisia – olisipa ollut suurempi nälkä, kuulemma tarjoavat hyviä burgereitakin!

Kotimatkalla ajoimme toisen pellon poikki ja näimme muutaman ihmisen keräämässä kukkia, joten käännyimme vielä sinne ja palasimme kotiin sylit täynnä auringonkukkia. Olivat kyllä todella pieniä ja harvassa, verrattuna toissavuoteen, mutta ihania ovat silti.

Koko päivä tuntui aivan minilomalta. Aurinkoa, luontoa, ihania keskusteluja, eläimiä.

Kiitos mama <3