tuomitsevuus vegaanipiireissä

gg and the moon

Luin eilen Ylen julkaiseman artikkelin nuorten erityisruokavalioista ja vaikka voisin keskustella hetken laihduttamisesta, kiinnitin huomioni pieneen mainintaan tytöstä, joka aloitti vegaaniruokavalion sen trendikkyyden vuoksi ja lopetti, koska se oli liian hankalaa. 

Nuoret, rakkaat, ihan kaikenikäiset vegaanit, entiset ja tulevat sellaiset.

Ei tarvitse olla ”kaikki tai ei mitään” -ihminen.

Vaikka aloitatte vegaani-ruokavalion trendin vuoksi, yrittäkää sisäistää syyt valinnan taustalla - miksi vegaanit ovat jättäneet pois ne eläinperäiset tuotteet. Ja sen jälkeen, jos kertaheitolla tehty päätös veganismista on liian suuri (varsinkin vielä kotona asuville, minulle tämä olisi ollut aivan mahdotonta), miettikää, jos voisitte edetä pikkuhiljaa. Esimerkiksi elämä ilman punaista lihaa on aivan järjettömän suuri teko eläimille, maailmalle ja omalle terveydellenne.

Lokerointi (ja yleistäminen) on ihmisille luonnollinen tapa hahmottaa maailmaa, mutta usein se voi olla myös harhaanjohtavaa. Nykyään erilaisille kasvissyöjille on monta erilaista termiä ja vaikka kasvissyöjä oikeasti tarkoittaa ihmistä, joka syö pelkkiä kasvikunnan tuotteita, arjessa (ja ravintoloissa) kasvissyöntiin lasketaan usein kuuluvaksi myös maitotuotteet ja kananmuna. Siksi puhun tässä veganismista.

Olen miettinyt jo jonkin aikaa tapaa, jolla vegaanipiireissä keskustellaan ja kuinka vegaaniruokavalion suhteen on pakko mahtua tähän yhteen pieneen muottiin, josta ei saa lipsua. Puhutaan repsahduksista, ikään kuin tämä olisi jonkinlainen dieetti, eikä elämäntapa. Ja ymmärrän sen, että eläimettömään elämäntapaan eivät kuulu eläinperäiset tuotteet, mutta eikö rakastava ilmapiiri olisi tärkeämpi, kuin tämän repsahduksen aiheuttama mielipaha? Vegaaniruokavalio voisi olla myös helpommin lähestyttävämpi, jos sitä ei ympäröisi kilpailullisuus ja jonkinlainen fanaattisuus. Minusta olisi ihana keksiä jokin uusi nimitys ihmiselle, joka ei halua käyttää eläinperäisiä tuotteita, mutta vielä vähemmän haluaa satuttaa itseään stressillä ja itsensä ruoskinnalla, että syö silloin tällöin jotain kiellettyä. Ei tarvitsisi pelätä jäävänsä ”kiinni” ja saavan läksytystä, vaikka on tehnyt jo valtavan harppauksen eteenpäin ekologisempaan ja eettisempään ruokailuun. 95% -kasvisruokavalio voisi helposti toteutua 100% -veganismina, jos ei tarvitsisi stressata siitä, että tekee jotain väärin. Ja kaiken kaikkiaan, maailman kannalta olisi parempi, jos kaikki olisivat vapaamielisiä vegaaneja, eikä että kourallinen ihmisiä olisivat ehdottomia vegaaneja.

En ole vegaani, mutta pyrin syömään mahdollisimman vähän mitään eläinperäistä. Voisin helposti päättää heittää menemään veganismiin ”pyrkimisen” satunnaisen Snickersin tähden. Eikö olisi surullista, jos en tuntisi olevani tervetullut vegaaniyhteisöön, koska syön yhden suklaapatukan kuukaudessa? Saattaa mennä hetki, ennen kuin löytää esimerkiksi ihanan vegaanisen ichoc-hasselpähkinäsuklaan. Ei kaikkia tottumuksiaan voi muuttaa kerralla, varsinkaan maailmassa, joka on rakennettu sekasyöjille. Hidas, omaan tahtiin tapahtuva kehitys on yleensä myös pitkäkestoisin.

Ja voi hyvin olla, että jonakin päivänä lähitulevaisuudessa en halua mitään näistä nykyisistä paheistani ja kasvan täysvegaaniksi, kuten olen kasvanut nykyisyyteen yhdeksän vuoden lacto-ovo-pesco-vegetaristina olon jälkeen. Miksi tallata niitä, jotka ovat matkalla kohti parempaa? Tukekaa, rakastakaa, sivistäkää. Antakaa heille tilaa olla ja oppia, haluta olla vegaani koko sydämestä, tuntematta pilkkaa ”oikeilta vegaaneilta” ja häpeää epäonnistumisesta. Koska me kaikki teemme tämän päätöksen rakkaudesta - rakkaudesta eläimiä, ympäristöä ja itseämme kohtaan.

Rakkaudella,
GG

 

Jos haluat, seuraa Bloglovinissa tai paina sydäntä <3

Kommentit

Reetta P

Tämä! Ihan kuin mä olisin tän kirjoittanu :--D Mä siirryin kesällä "vegaaniksi", tarkoittaen sitä että syön mahdollisimman vähän mitään eläinperäistä ja oon varmaan siinä 95% tasolla. Saatan joskus syödä sushia tai mozzarellaa ja se on mulle ihan ookoo. Uskon, että parempi mulle on se, etten stressaa siitä liikaa ja pakota itseäni olemaan 100% vegaani jos ei siltä tunnu, koska silloin varmasti pidemmällä tähtäimellä epäonnistun tän kanssa. Ehkä tulevaisuudessa oon valmis luopumaan näistä kahdesta ruuasta, joita nyt välillä kaipaan. Oon kanssa miettinyt tätä että on niin ankeaa, että vegaanipiirit on niin tuomitsevia ruuan lisäksi myös vaatteista. Mä en ainakaan tiedä mitä tekisin, jos en voisi käyttää villavaatteita? Anyways, samaa mieltä että parempi että mahdollisimman moni olisi vaikka 90% vegaani kuin että vaan 10% on tosivegaaneja!

ginty
gg and the moon

Ah, nimenomaan! Jotenkin se, että kun on itse hyväksynyt omat ruokailutottumukset, on todella kurjaa, jos jollakin ulkopuolisella on asiaan jotakin sanottavaa... 95% vegaanisuus on ihan mielettömän hieno saavutus itsessään! 

Kiitos kun kommentoit ja jep, sushi on paha paikka :D Onneksi vegaaniversiot on oikeasti tosi hyviä!

Ida-A. (Ei varmistettu)

Itse koen asian niin, että jos on vegaani oikeista syistä, ei tarvitse käydä kamppailua sen suhteen, mitä saa syödä ja mitä ei. Olen vegaani, koska en halua yhdenkään eläimen kärsivän tai kuolevan ruokanautintoni vuoksi. Tämä ajatus on vahva ja kirkas, eikä sitä voi kääntää pois päältä. Vaikka joskus haaveilen fetajuustosta, pärjään kyllä ilmankin. Mulle veganismi on ainoa vaihtoehto. En voi ajatella, ettei haittaa, jos muutama lehmä silloin tällöin tapetaan, kunhan MINÄ saan syödä mitä haluan. Ilmeisesti osa-aikavegaanit pystyvät ajattelemaan noin. En oikein ymmärrä sitä.

Ihan varmasti veganismi tuntuu vaikealta, jos siihen ryhtyy pinnallisista ja itsekeskeisistä syistä. Pohjimmiltaanhan veganismissa on kyse muista elollisista olennoista eikä siitä, miltä musta just nyt tuntuu.

ginty
gg and the moon

Ja minä niin ymmärrän tämän! Veganismi on kuitenkin erittäin yksiselitteinen käsite.

Mutta. Ongelma on siinä, että jos pyrkii elämään mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti, mutta sanotaanko on 30 vuotta elämästään syönyt ja käyttänyt eläinperäisiä tuotteita, voi olla ihan äärimmäisen hankalaa tehdä täyttä siirtymää - nimenomaan itsekeskeisistä, mutta myös täysin inhimillisistä syistä. Ja se, että vegaani ei ymmärrä "osa-aikavegaanin" taustaa, yritystä ja oikeasti pyyteetöntä muutoksenhalua, on mielestäni ongelmallista.

Kiitos kun kommentoit, ihanaa torstaita ja inspiroi muita kanssaeläjiä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Vegaanin sijaan voisi kutsua itseään kasvissyöjäksi (vrt. plant-based) tai vaikka vegetaariksi. Vegaani-sanana lokeroit itse itsesi sellaiseksi, joka et vielä pysty olemaan. Juurikin tuo ehkä hiertää montaa vegaania. Monet nimittäin pelkäävät, että menet esimerkiksi ravintolaan, ja kerrot olevasi vegaani ja sitten syöt vaikka vohveleita kermavaahdolla. Kuinka vaikea seuraavan vegaanin onkaan saada mitään kermatonta, ja tarjoilijaa ymmärtämään, mitä se vegaanius on. Jos sen sijaan sanot olevasi kasvissyöjä tai syöväsi pääasiassa vain kasvikunnan tuotteita, ei yksikään vegaani voi tulla sanomaan, että teet sen väärin.

ginty
gg and the moon

Puhut varmaan yleistäen tässä, sillä kyllä, kutsun itseäni kasvissyöjäksi. En halua ahdata itseäni vegaanin muottiin, nimenomaan siksi, koska en ole vegaani. Mutta esimerkiksi ravintolassa tai kylään mennessä toivon vegaanista ruokaa (koska kuten tekstissä mainitsin, kasvisruoka valitettavasti usein katsotaan sisältävän maitotuotteita), jolloin saa aina (!) palautteena ”oikeilta vegaaneilta” että ”miksi sä tilaat vegaaniruokaa, et edes ole vegaani!”. Tätä minä en ymmärrä, tuomitsevuutta siitä, että haluan tehdä parempia päätöksiä. En tietenkään tilaisi vegaaniruokaa kermavaahdolla (mitä ihmettä :D), vaan nimenomaan minun pitäisi selitellä oikeutta vegaaniruoan tilaamisen vegaaneille, koska en ole 100% vegaani. Olisi paljon mieluisampaa, jos mukana ollut vegaani vaikkapa kannustaisi! Tietysti tässä puhun vain omasta kokemuksestani, tunnen myös kannustavia vegaaneja, ei sillä.

Ja onpas muuten mielenkiintoista, en ole ikinä kuullut tuosta ongelmasta, että jotkut tilaisivat vegaaniruokaa, mutta sitten sanovat, että jokin tietty tuote (esim hunaja tai mainitsemasi kermavaahto) olisi ok. Aika ihmeellistä. Kuulostaa vähän samalta, mistä keliaakikot valittavat, kun ravintoloissa ollaan paljon lepsumpia gluteenittomien tuotteiden kanssa, koska suuri osa tilaajista eivät ole oikeasti keliaakikkoja.

Mutta kyllä, aivan samaa mieltä kanssasi! (Itseasiassa en puhu edes vegaanien sanomisista, vaan esimerkiksi jos haluaa oppia lisää vegaaniruuista yms esimerkiksi jossain nettiryhmässä, niin tulee tunne, että ei ole oikeutta olla siellä, koska ei ole vegaani. Vaikka muiden kokemusten kautta sitä oppii parhaiten!)

ginty
gg and the moon

okei nyt vähän kärjistin, ei saa "aina (!)" palautetta vegaaneilta, höpönlöpön :D 

Vierailija (Ei varmistettu)

Miksi pitää sitten kutsua itseään vegaaniksi tai vegetaristiksi tai whatever, jos on sekasyöjä, joka ehkä syö kasvispainotteisesti? Siksikö, että kuulostaa hyvältä olla vegaani, haluaa korostaa omaa identiteettiään kutsumalla itseään vegeksi tms?
Minä olin ehkä 15 vuotta syömättä ollenkaan lihaa, nykyään syön lihaa kerran kuussa jos silloinkaan, kalaa ja muita eläinperäisiä tuotteita syön myös, mutta ruokavalioni on varmaan 80% kasviksia. Mulle ei ole mikään ongelma olla vaan tavallinen sekasyöjä, joka kuitenkin useimmiten valitsee kasvisruoan tai vegaaniruoan. Useimmille tavalliselle vegaaniruoalla eläminen vain on liian hankalaa tai sitä ei halua tehdä omista itsekkäistä tai terveydellisistä syistä ja silloin on parempi vaihtoehto vähentää eläinperäisten tuotteiden syömistä. En vaan ymmärrä miksi silloin pitää alkaa kutsua itseään osa-aikavegaaniksi, musta se on ihan normaalia syödä välillä pelkkiä kasviksia ja sellaisen ajattelun soisi leviävän kaikkialle: aina lautasella ei tarvitse olla eläinperäisiä tuotteita.

ginty
gg and the moon

En tiedä onko tuo ensimmäinen lause kohdistettu minuun vai ylipäätään ihmisiin, jotka tekee noin. Koska olen samaa mieltä, eihän tuossa ole mitään järkeä ja kutsun itseäni kasvissyöjäksi (joka yrittää käyttää yhä vähemmän mitään eläinkunnan tuotteita).

Ja ah TÄMÄ "musta se on ihan normaalia syödä välillä pelkkiä kasviksia ja sellaisen ajattelun soisi leviävän kaikkialle: aina lautasella ei tarvitse olla eläinperäisiä tuotteita". NIIN TOTTA. On niin harmi, että vastakkainasettelu on ainakin julkisessa keskustelussa niin jyrkkä - joko tuetaan kasvisruokaa tai ollaan täysin sitä vastaan. Olisi kaikkien kannalta niin paljon parempi, jos kasvis(tai vegaani)ruokaa ei ajateltaisi kasvisruokana, vaan ihan vaan ruokana.

Vastasin tuohon edelliseen kommenttiin vähän tarkemmin "negatiivisesta ilmapiiristä", johon on törmännyt.

Kiitos kommentista :) 

Emilia M

"Itse koen asian niin, että jos on vegaani oikeista syistä, ei tarvitse käydä kamppailua sen suhteen, mitä saa syödä ja mitä ei."

Musta tämä ihan järjetön ajatus. Mikä on veganismin päämäärä? Ajattelisin sen olevan vähentää kärsimystä maapallolla. Jos ihminen tekee vegaanisia valintoja, niin kärsimys vähenee. Mitä hiton väliä on sillä, mitä ovat hänen päänsisäiset syynsä, jos käytännön vaikutus on sama? Vaikka olisi vegaani laihduttaakseen tai koska haluaa olla trendikäs, niin lopputulos on se, että eläinkunnan tuotteita käytetään vähemmän ja silloin eläimet kärsivät vähemmän.

Just tällainen vegaanien sisäinen rajanveto ja "oikeiden" ja "väärien" vegaanien määrittely on niitä syitä, miksi jotkut ihmiset haluavat pysyä kaukana vegaaneista ja veganismista.

Itse olen kaikkiruokainen ja varmaan ikuisesti sellaisena pysynkin, mutta kiinnostunut vegaanisuudesta olen ollut varmaan kymmenen vuotta. Ihailen ihmisiä jotka eivät ole sellaisia tuuliviirejä ja viettiensä vietävissä kuten minä, joka yhtenä päivänä päätän että tällä viikolla syön vain kasvisruokaa ja seuravana päivänä ostan kimpaleen ihanaa vuohenjuustoa. Täysin vegaanisia kausia olen viettänyt, uteliaisuudesta, olen halunnut laajentaa ruokavaliotani ja olen opetellutkin kokkaamaan seitania, kikhernelettusia yms. Härkis, nyhtis, tofu, kikherneet, mustapavut, valkopavut, linssit, tempeh, vegenakit, maapähkinävoi ym. ovat meillä niitä pääasiallisia arjen proteiininlähteitä, mutta vaihtelun vuoksi pari kertaa kuukaudessa on myös munaruokia, quornia ja kyllä, joskus harvoin myös kanaa, kalaa ja punaista lihaa. Olemme kaikkiruokaisia - syömme kaikkea mitä ihmiset syövät. 

Omalle ruokavaliolleni noin muuten en kaipaa mitään termiä - se juuri on hivenen ärsyttävää, että aina kun ruokavaliosta kysellään, ajatellaan että ihmisillä on jokin ideologinen tai terveydellinen syy, minkä takia hän noudattaa tiettyä ruokavaliota päivittäin. Aika montakin kertaa olen osallistunut tilaisuuksiin, joissa mua on kielletty ottamasta kasvisruokaa, jotta sitä riittäisi "oikeille" kasvissyöjille.

 

Minusta pitäisi olla tosi tarkkana siinä, miten asioista puhuu. Eläinkunnan tuotteiden käyttöön liittyvistä ongelmista täytyy puhua, tietysti, jotta ihmiset saavat tietää ongelmista. Samalla pitäisi kuitenkin erottaa toisistaan isot rakenteelliset muutokset ja yksilön valinnat - yksilön syyllistämisestä on harvoin hyötyä, lähinnä se lisää ahdistusta, aggressiota ja defenssimekanismien päällemenoa. Sellainen oman esimerkin kautta vaikuttaminen, jossa ei pidetä saarnoja vaan jätetään toiselle tilanteeseen osallistujalle mahdollisuus oma-aloitteisesti esittää kysymyksiä ja oivaltaa jotain toimii usein parhaiten.

ginty
gg and the moon

Tuo viimeinen kappale, ai että, kaikkien pitäisi muistaa tuo! Tulee mieleen lukiossa uusi tuttavani sanoi minun muuttaneen hänen käsityksensä kasvissyöjistä, sillä hän oli tiennyt vain semmoisia ruokahetken pilaavia syyllistäjiä, jotka latelevat faktoja tiskiin kun toinen syö ruokaansa. Olin niin otettu, sillä tiesin (ihan muusta elämänkokemuksesta), kuinka syytteleminen ja saarnaaminen saa aikaan vahvan vastareaktion. Sen jälkeen hän eli vuosia lihattomana; vapaus ja terve keskustelu toisen mielenkiinnosta, eikä tuputtaen vie pitkälle. 

Ja todella hyviä pointteja! Mua harmittaa niin paljon, että jollakin niin kauniilla asialla, kuten veganismilla, on niin tahmainen maine. Itsekin huomaan pyöritteleväni silmiäni, kun joku kolmatta kertaa kertoo olevansa vegaani, vaikka on jo varmistettu, että ruoka on vegaanista. Hah ja tuo maininta tilaisuuksista, että muut ei saa ottaa kasvisruokaa - olen aina olllut niin kiitollinen, että niin on toimittu, koska olen monesti jäänyt ilman ruokaa, koska kasvisruoka on ollut "parempaa" ja muut ovat tilanneet sitä :D En ole edes ajatellut, kuinka naurettavaa on kieltää kasvisruoka muilta.

Tuo ensimmäinen lainaus. Se on kinkkinen. Se on niin absoluuttinen ja syyllistävä, ikään kuin esimerkiksi minulla on väärät syyt "yrittää" olla vegaani, koska se ei ole minulle todella helppoa. Ei ei ei. EI. Ymmärrän pointin mikä sen takana on, on varmasti helpompi elää vegaanisesti, kun tuntee sisimmissään sen olevan oikea ratkaisu, eikä esimerkiksi kuten mainitsit syö niin laihduttaakseen, koska laihdutus projektina harvoin onnistuu, jos ei tee pitkäkestoista elämänmuutosta. Mutta kyllä, ympäristöön ja eläimiin vaikutukset ovat samanlaiset.

Tärkeintä minusta on nimenomaan se, että kuten sinäkin olet ja sanoit, että ihmiset olisivat uteliaita ja avarakatseisia. Lisäisivät sitä kasvisruokaa päiviinsä, ihan vaikka vaan koska se on hyvää. Tuntuu, että seka- ja kasvissyöjien välillä on niin syvä ymmärtämättömyys, että ihan tahallaan esimerkiksi pidetään kasvisruokapäiviä koulussa huonona ideana. Kiitos kun kommentoit!

Ceeelia (Ei varmistettu)

Hyvä postaus ja kiinnostavaa keskustelua! Olisi hyvä muistaa, että ihmiset tekee ruokavaliovalintansa monista eri syistä. Olen itse alunperin ryhtynyt lakto-ovoksi ympäristö ja ihmisoikeussyistä.. Halusin kuormittaa maapalloa vähemmän ja kasviperäisen ruuan tuottaminen mahdollistaa myös ruokatuotannon siten, että kenenkään ihmisen ei tarvitsisi nähdä nälkää. Eläinoikeusasiat olivat iso positiivinen lisä! Ja tiedon lisättyä tuskaa nyt myös eläintenoikeudet ovat minulle entistä tärkeämpiä.. Pari vuotta sitten päätin lopettaa eläinperäisenruuan syömisen kokonaan. Noudatan 100% vegaanista ruokavaliota, mutten koe olevani vegaani. En elä vegaanisen elämäntavan mukaisesti, sillä omistan villavaatteita ja parit nahkakengät (ekologisempia pitkän käyttöiän vuoksi). Myös osa kosmetiikastani on epävegaanista. En kuitenkaan voisi kuvitellakaan syöväni enää mitään eläinperäistä. Siksi kaipaisin juurikin jotain englannin "plant-based" termin korvaajaa suomen kieleen. En minkään mittapuun mukaan ole sekasyöjä, puhekielessä kasvissyöjä=lakto-ovo ja toisaalta itse näen vegaaniuden elämäntapana, jota en toteuta... Ja mää kyllä haluan pönkittää egoani sillä, etten syö mitään eläinperäistä - siksi olisi kiva löytää joku näpsäkkä nimitys vegaaniruokavaliota noudattavalle :D
Ja samaa mieltä armollisuudesta ruokavalintojen suhteen. Mielummin just se 90% kasvispainotteisia flexaajia kuin 10% tiukkisvegaaneja. Kasvisten syönti valtavirtaan!!

Reetta P

Oon niin samaa mieltä sun kanssa! Just paasasin tänään poikaystävälle, kuinka englannin kielinen plant-based on lositava termi, mikä ei valitettavasti toimi suomenkielellä. Kasvissyöjä kun usein tarkoittaa juurikin sitä, että maitotuotteet ja kananmuna on ainakin ok. Eihän sinänsä sillä ole mitään merkitystä, että millä nimellään itseään kutsuu, mutta jotain termiä tähän väliin munkin mielestä kaivattaisiin! Musta on vähän hassua luokitella ihminen joka ehkä satunnaisesti syö jotain eläinperäistä, mutta muuten pääosin täysin vegaanisesti niin sekasyöjäksi, tietty ymmärrän myös sen että vegaaniuden tarkoittaessa ruokavalion lisäksi myös elämäntapaa, ei sen sanan merkitystä haluta ns. vähentää laajentamalla sitä koskemaan muita "alaryhmiä". Se mua harmittaa, miten tän ongelman vuoksi vegaanit saa tosi negatiivisen leiman, mikä varmasti tekee siitä elämäntavasta vaikeammin lähestyttävän ja toteutettavan asian muiden silmissä. Vegaanius ilmenee usein juuri kaikki tai ei mitään periaatteena munkin mielestä, joten ehkä jo tänkin vuoksi ois helpottavaa että olisi olemassa jokin vastaava termi plant-based:lle, joka olisi vegaanin ja kasvissyöjän välissä. 

ginty
gg and the moon

Jälleen kerran hyviä pointteja Reetta P! Etenkin tuo "Eihän sinänsä sillä ole mitään merkitystä, että millä nimellään itseään kutsuu, mutta jotain termiä tähän väliin munkin mielestä kaivattaisiin!", en ainakaan koe mitään tarvetta huudella asiasta, mutta kyllä helpottaisi elämää, jos olisi selkeä termi tälle, kuten Ceeeliakin kirjoitti yllä - on erilaisia syitä syödä vegaaniruokaa. 

Ja nimenomaan, ymmärrän täysin miksi vegaani-sanaa ei saa "väärinkäyttää", mutta se on vain juurikin niin kuvaava ruoan suhteen. Nyt pitää silleen alitajuisesti miettiä jotakin hyvää suomenkielistä termiä :D

Ihanaa perjantaita!

Vierailija (Ei varmistettu)

Kaikilla (esim. mulla) ei ole tarve luokitella itseään muuten kuin sekasyöjäksi. Jos esim. yhteisissä tilaisuuksissa voi syödä sitä mitä tarjotaan niin ei kaikilla ole mitään tarvetta korostaa sitä, että syö kuitenkin lähinnä kasvispainotteisesti. Ruokavaliot ei muutenkaan kiinnosta yhtä syvällisesti sellaisia, jotka eivät itse mitään ruokavaliota noudata. Saman tyylistä keskustelua käydään myös vaikka vähähiilihydraattista ruokavaliota yms. noudattavien parissa. Monet tiukat ruokavaliot muistuttavat uskontoa.

ginty
gg and the moon

Tuo on totta. Itse kuitenkaan en syö ollenkaan lihaa ja harvoin muita eläinperäisiä tuotteita, joita haluan syödä vähemmän ja vähemmän. Hassua on se, että harvoin tuon esille kasvissyöntiäni, esim. sukuaterioilla otan pöydästä mitä haluan ja voin syödä, mutta siitä tehdään aina iso numero, kun en ota lihaa ja sitä päivitellään suureen ääneen, vaikka itse istun lautanen täynnä ruokaa onnellisena (ja tätä tosiaan jatkunut 9v... :D).

Ja tuo uskontoon vertaus kyllä
minunkin mielestä pitää paikkansa, länsimaissa ruokavalio on niin yksilön identiteettiä rakentava pyhä asia, että sitä pitää puolustaa. Mutta VHH-ruokavalion ja kasvisruokavalion ero on se, että VHH ei liity mitenkään eettiseen tai ekologiseen elämäntapaan, jolloin ehkä ei tunne elävänsä arvojaan vastaan, jos joutuu syömään tahtomattaan jotain, vaan lähinnä huono omatunto? Ehkä? Veikkaan vaan, koska ei ole kokemusta :)

Kiitos kommentista ja toisenlaisesta näkökulmasta!

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen seurannut jonkun verran erilaisia ruokavalioita noudattavia ja monelle on todella vaikea poiketa siitä eli se on hyvin vahva osa elämää, vaikka ei liitykään eettiseen tai ekologiseen elämäntapaan.

Tunnistan tuon, että toiset ottavat varsinkin lihaa syömättömän ihmettelyn kohteeksi. Minä syön nykyään todella harvoin lihaa ja aiemmin olin vuosikausia ilman, mutta kun otin lihan takaisin ruokavalioon, monet luulivat, että vihdoin annoin periksi yms. ja alan syömään lihaa yhtä usein kuin keskiverto sekasyöjä (ja kaiken lisäksi olen kuitenkin syönyt kalaa). :D Käytännössä en kuitenkaan juuri pidä monistakaan liharuoista ja saan vatsan hyvin täyteen ilman lihaakin, joten en edelleenkään kovin usein valitse lihaa lautaselle. Pärjään siis hyvin ilman, mutta joissakin tilanteissa saatan syödä jotain lihaperäistä.

Reetta P

Minulle kyse ei ole siitä, että minulla olisi tarve luokitella itseäni joksikin itseni vuoksi ja omassa arjessa asialla ei ole mitään merkitystä. Mutta juurinkin nämä yhteiset tilaisuudet onkin ongelmallisia ja niihin tämä luokittelu helpottaa kaikkien elämää. En itse halua syödä näissä yhteisissä tilaisuuksissakaan eläinperäisiä tuotteita, mutta ilmoitus kasvisruokavaliosta ei ole riittävä (sen oletetaan sisältävän juurikin maitoa ja munia). Eihän se tietenkään sukulaisia/läheisiä/"ihmisiä joita ei ruokavaliot kovin syvällisesti kiinnosta" kiinnosta oonko vegaani vain ruokavaliolta vai koko elämäntavaltani ja siksi ehkä tämä koko keskustelu on täysin turha :---D Jokaisen meidän lähtökohdat tähän keskusteluun on tietenkin tosi erilaisia ja aika pieni murhe tämä sopivan termin vegaanina ja kasvissyöjän välissä puuttuminen loppupeleissä on, mutta henkilökohtaisesti tuntuu että se 'helpottaisi' elämää jonkin verran näiden henkilöiden kohdalla, jotka esimerkiksi vain syövät vegaanisesti tai ovat vasta tekemässä muutosta vegaaniseen elämäntapaan. 

ginty
gg and the moon

Kiitos mielettömän paljon että jaoit tarinasi, avasi omaakin maailmankuvaa vielä hitusen lisää. Jotenkin surullista, että olet jotenkin näiden kahden termin välissä... Olisi todellakin tarpeellista luoda jokin plant-based -termin kaltainen nimitys, ettet joudu aina "selittelemään" olevasi vegaani, joka kuitenkin käyttää villavaatteitta :D Kuulostaa raskaalta. Pitäisi tehdä joku gallup/äänestys, jossa saisi ehdotella termejä ja äänestää parasta haha!

Ja odella hyviä pointteja - itsellänikin on sellainen tuntuma, että suuri osa päätyy vegaaniruokavalioon ensisijaisesti eläinten ja toiseksi ympäristön tähden.

Kasvikset best <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Minusta tuossa tapauksessa henkilö on ruokavalioltaan vegaani.

ginty
gg and the moon

Niin minustakin (ja no, ruokavalioltaan onkin), mutta ongelma onkin se, että tiukemmat vegaanit eivät hyväksy ”pelkkää ruokavaliota”, koska veganismi on elämäntapa. Sen vuoksi on varmaan helppo kokea riittämättömyyden tunteita, kun on ”enemmän kuin kasvissyöjä” mutta ei sitten täysin vegaani elämäntavoiltaan.

Kiitos kommentista :)

Paula T. (Ei varmistettu)

Juurikin tuo tuomitsevuus on suurin syy siihen miksi en edes harkitsisi vegaaniksi ryhtymistä, vaikka olisinkin kiinnostunut kasvisruokavaliosta. En vain halua olla tekemisissä tai muuten leimautua sellaiseen aatteeseen tai ryhmään joka on yhtä tuomitseva kuin millaisena veganismi näyttäytyy julkisuudessa tavalliselle sekasyöjälle. Tämä näyttäytyy minulle vegaanien tuomitsemisena sekasyöjien lihansyöntiä tai maitotuotteiden käyttöä kohtaan, mutta en ole tullut ajatelleeksi että vegaanit ovat yhtä tuomitsevia toisiaankin kohtaan. Toiseksi itse miellän kasvissyöjän ihmiseksi joka ei syö lihaa, mutta voi syödä maitotuotteita tai kalaa ja uskon että suurin osa ihmisistä käsittää asian samoin. Vegaanina pidän ihmistä joka ei syö tai käytä mitään eläinperäistä. Näyttää siltä että käsitteissä on sekavuutta siinä miten kukakin ymmärtää eri käsitteet.

ginty
gg and the moon

Tuo on niin niin surullista, että tähän on menty... Harmittaa niin paljon. Tuossa ylempänä jo kirjoitin, että minulle tuli mieleen kun lukiossa uusi tuttavani sanoi minun muuttaneen hänen käsityksensä kasvissyöjistä, sillä hän oli tiennyt vain semmoisia ruokahetken pilaavia syyllistäjiä, jotka latelevat faktoja tiskiin kun toinen syö ruokaansa. Olin niin otettu, sillä tiesin (ihan muusta elämänkokemuksesta), kuinka syytteleminen ja saarnaaminen saa aikaan vahvan vastareaktion. Sen jälkeen hän eli vuosia lihattomana; vapaus ja terve keskustelu toisen mielenkiinnosta, eikä tuputtaen vie pitkälle. 

Nämä on niin kinkkisiä juttuja. Toisaalta mulle on yks hailee, miksi mä itseäni kutsun, mutta toimiakseen ympäröivässä maailmassa näitä käsitteitä todellakin tarvitaan. Ja nimenomaan, kasvissyöjän titteli nykyään tarkoittaa juuri tuota normielämässä, vaikka sen "oikea määritelmä" ei sisällä maitotuotteita.

Ihana kuulla, että sait jonkinlaisen uuden ajatuksen tekstistä (vaikka se ei kyllä ennakkoluuloisten silmissä vegaanien asemaa paranna :D). Tietystikään kaikki vegaanit eivät ole tuomitsevia, mutta jotenkin yleinen ilmapiiri on mitä on.
 
Kiitos kun kommentoit ja ihanaa viikonloppua!

Piitsq (Ei varmistettu)

Mua ärsyttää nämä oman elämänsä sankarivegaanit niin valtavasti. Mua ärsyttää juuri tuo keskinäinen kilpailu ja glorian kiillotus, että kuka on parempi vegaani ja miten on ihan pöyristyttävää jos otti vaikka lasillisen valkkaria KUN SE EI OO VEGAANISTA!!!11 On ylipäänsä typerää kategorioida ruokavaliotaan tosi puritaanisti, sä oot vegaani, sä oot vegetaristi, sä oot lakto-ovo-vegaani.Yhteistä näillä on se että sillä omalla eläimiäpelastavalla ruokailutavalla ja/tai elämäntavalla nostaa itsensä muiden yläpuolelle, paremmaksi ihmiseksi ja sieltä käsin sitten kivittää muiden syömätapoja, elämäntapaa, ammattia tai kulttuuria.

Purismi on aina huonoa. Mun nahkakengät kestävät pidempään kuin muovikengät, mun nahkatakki on varmaan 10 vuotta vanha ja edelleen täysin toimintakuntoinen. Villatakista ei irtoa pestessä mikromuovia vesistöön kuten keinokuiduista. Vaikka syön lihaa, pyrin siihen että liha tulee läheltä, eikä ruokavaliotani varten kaadeta kaukomaissa sademetsää jossa sitten lapsityövoimalla ilman työlainsäädäntöä jotta se voidaan prosessoida ja lennättää tänne syötäväksi. Yllättävän iso hiilijalanjälki siitäkin tulee. Mutta mun on ihan turha puhua yksityisautoilijana hiilijalanjäljestä, jonka lisäksi vielä ratsastan joka on eläinrääkkäyksen kauhein muoto sitten turkistarhauksen kun hevoset pakotetaan lajinomaisten ominaisuuksien ja olosuhteiden vastaisesti tekemään asioita vasten sen tahtoa. Vaahtoaa se vegaani jolle on ihan ok pitää paria kissaa pienessä kerrostaloyksiössä syömässä vegaanisia raksuja ja hunajakin on mehiläisten hyväksikäyttöä...

Point being: jos olet vegaani tai kasvissyöjä tai syöt vaikka pieniä kiviä, mutta anna nyt jumankauta muiden syödä ja elää elämäänsä lakien ja hyvien tapojen puitteissa miten ne haluaa :D

Kommentoi