24.4.2018 Gone with the warm wind

5 kulttuurieroa

Ulkomailla törmää aina väistämättä kulttuurieroihin ”ahaa tämän voi tehdä näinkin” ,”jaaha tuo käytös- tai ajattelumalli on täällä normi”. Ensimmäinen viikko täällä Brasiliassa onkin ollut paljolti uuteen sopeutumista ja näihin eroihin tottumista:

1/ASIAKASPALVELU

Suomessa: Asiakas on aina oikeassa ja fake it `till u make it. Hyvän asiakaskokemuksen antaminen on tavoite ja sen tavoittelussa mennään pitkälle.

Brasseissa: Asiakas on tyyppi, joka ostaa jotain. Myyjä ottaa rahan. Ei tarvi turhia hymyillä siinä suorituksessa, jos ei siltä tunnu.

2/KESKUSTELU JA SEN INTENSITEETTI

Suomessa: vaihtelee maakunnittain mutta aikas tasaista, jopa monotonista, noin ylipäänsä, jos keskustellaan ihan perusjutuista

Brasseissa: hyvin usein kiivas /intensiivinen sävy etenkin perheenjäsenten kesken, kiistely perussettiä, luulin alkuun koko ajan että nyt on joku iso ongelma/tilanne päällä, mutta ehei!

3/YKKÖSIHMISET

Suomessa: Tärkeimmät ihmiset, ne, joita autat ja joiden puolesta olet valmis

lentämään kuuhun ja takasin, voivat olla verisukulaisia tai perhe/ystävät, jotka olet itse valinnut matkan varrella.

Moni ei ole Suomessa nykyään superläheinen ”oikean” perheensä kanssa vaan tärkeimmät ihmiset voivat olla jotkut ihan muut.

Brasseissa: Veri on vettä sakeampaa -sekä brasilialainen että kolumbialainen ystäväni toteavat saman asian. Perhe on ykkönen. Piste.

4/HERRASMIESMÄISYYS

Suomessa: Jotkut on, mutta suuri osa niin ”tasa-arvoisia” että ihan saa nainen itse avata ovensa,

kantaa kassit ja mennä juttelemaan jos kiinnostaa

Brasseissa: Vahvasti läsnä; ovet avataan, kassit kannetaan, kotiin saatetaan, toisinaan jopa kättä suudellaan.

Tälläistä kivaa huomaavaisuutta kaipaisin Suomeen lisää. Koen sen nimenomaan huomaavaisuutena,

se saa tuntemaan että seuraani arvostetaan.

5/UUDEN DEITTIKUMPPANIN ESITTELEMINEN PERHEELLE

Suomessa: Kun ollaan silleen oikeesti vakavissaan ja oltu yhdessä jo monta, monta kuukautta.

Brasseissa (Etelä-Amerikassa ylipäätään): no vaikka samontein. Ihan perussettii, että perhe pyörii jatkuvasti ympärillä, niin siinähän sitä sitten tapaa näppärästi.

Olen joskus ollut jopa ensitreffeillä etelä-amerikkalaisen kundin kanssa niin, että tämän kylässä ollut äiti illallisti meidän kanssa.. (juu tätä ei varsinaisesti kyllä mainittu mulle kutsussa), kun äiti sitten kympin kieppeillä meni nukkumaan, jatkoimme iltaa keskenämme.

Ah, kulttuurierot kyllä rikastuttavat elämää!

LUE MYÖS:

Ensimmäisten päivien muistiinpanoja

Kun saat sitä mitä et tilannut

Upea, hurmaava Brava beach