Viikon ruuat ja vähän muutakin 94,12e

Mä käyn kaupassa pääsääntöisesti kerran viikossa ja tällä hetkellä sunnuntai on vakiintunut mun ruokakauppapäiväksi. Kauppakassin koko vaihtelee sen mukaan, mille kokoonpanolle tulevalla viikolla on tarkoitus kokata. Ensi viikolla mä tulen ruokkimaan pääsääntöisesti itseni, joten ostokori yhdelle näytti tältä:

S-market

Myllyn Paras coctail-perunapiirakka 450g, 2,35e

Rainbow juusto-aurinkokuivattutomaatti tortelliini 250g, 1,89e

Rainbow juusto tortelliini  250g, 1,89e

Juustoportti Halla-juusto 150g, 3,59e

Kotimaista kuhafilee 300g, 11,90e

Pensasmustikkapurkki 500g, 6,98e

Karhunvadelmarasia 2kpl 125g/rs, yhteensä 6,58e

Vadelmarasia 2 kpl, 225g/rs, yhteensä 8,58e

Peruna pesty kiinteä, 0,333kg, 0,35e

Nauris pesty 0,256kg, 0,56e

Mango 0,669kg, 2,47e

Luumurasia 1 kg, 2,19e

Rypäle Adora 250g, 1,59e

Rypäle Autumn crisp 250g, 1,59e

Närpiön oranssi helmitomaatti 200g, 3,99e

Järvikylän basilika 1,99e

Mutti säilykekirsikkatomaatti 2 tlk,400g/tlk, yhteensä 2,78e

Kara kookoskerma 200ml, 1,39e

Rainbow maissi suolaliemessä 330g, 1,19e

Kotimaista puolukka pakaste 2 ps, yhteensä 2,50e

Irtonamuja 0,89e

Irtosnacks 0,110kg, 2,08e

Estrella maalaissipsi ranch 3,39e

Valio kermaviilidippi ranch 1,19e

Talouspaperi Lotus Emilia valkoinen 3,15e

Wc-paperi Lotus soft Embo 8rll, 5,29e

Muovikassi harmaa, 0,25e

Nestesaippua Pomegrate, 5,69e

XZ shampoo persikkanektari, 2,99e

Biojätepussi paperinen, 2,85e

Yhteensä: 94,12e

Mun omalla mittapuulla mä selvisin tästä ruokakauppareissusta aika edullisesti. Usein pelkästään itsellenikin ostaessa kauppaan hujahtaa sellaiset 120e. Tämän viikon tavallista alhaisempiin ruokakustannuksiin vaikutti se, että kuluneen viikon jäljiltä kaapista löytyi kasviksia, jotka pistän uuniin kuhafileen kaveriksi. Lisäksi unohdin ostaa cashewpähkinäpussin, joka puolen kilon painoisena lisää kauppalaskun loppusumaa vajaalla yhdeksällä eurolla. Nykyisillä pähkinävarastoilla kuitenkin todennäköisesti pärjätään tuleva viikko ihan kohtuullisesti. Mulle siis alle sadan euron ruokakauppasuoritus on joka tapauksessa positiivinen yllätys.

Mä olen elänyt sellaisen lapsuuden, jossa rahat oli tiukoilla ja jääkaapissa ei todellakaan ollut sitä mitä olisi halunnut ja ihan aina siellä ei ollut kauheasti mitään. Vatsantäytteeksi sai usein puolivalmisteita ja hedelmiä ei ikinä saanut syödä niin paljon kuin halusi, koska ne olivat kuulemma kalliita.

Kun musta tuli aikuinen ja rupesin tienaamaan omat rahani, päätin että ruokakaupasta ostan sitä mitä haluan. Mieluummin tingin monesta muusta asiasta kuin ruokakauppakuluista. Tähän mennessä olen onneksi onnistunut elämään sellaista aikuisuutta, jossa ruokakaupassa ostoskoriin voi ottaa sitä mitä oikeasti haluaa. Edelleen mä saan joka kerta suurta tyydytystä siitä, että pystyn ostamaan viikoittain sellaisia tuotteita, jotka omassa lapsuudessa olivat harvinaista herkkua. Esimerkiksi mangot kuuluvat mun peruskauppalistaan ja niitä otan aina vähintään kaksin kappalein. Lapsuudenkodissa mangoa syötiin harvoin ja yleensä silloinkin se yksi hedelmä piti jakaa kolmeen pekkaan.

Mutta kyllä mä silti ruokakaupoilla olen tietoinen hinnoista. Raha-asiat mä mietin ruokakaupassa sen kautta, että mikä mulle ruuassa on tärkeää ja mistä mä olen valmis maksamaan. Tuoreus, terveellisyys, kotimaisuus ja nautinnollisuus ovat mun tärkeimmät kriteerit ruokakoria kootessa. Niille mä olen valmis antamaan myös rahallisen arvon. Esimerkiksi, kun markkinoille tuli kotimainen halloumi eli Juustoportin Halla-juusto niin kyllä siirryin välittömästi ostamaan sitä, vaikka kilohinta on puolitoista kertaa korkeampi kuin Kyprokselta kannetun halloumin. On myös tiettyjä tuotteita, joita mä ostan, olipa niiden hinta melkein mikä tahansa. Ne tuotteet ovatkin sitten oikeita nautinnon lähteitä. Vaikkapa tuoreet pensasmustikat ovat sellaisia. Puolen kilon purkki maksoi tällä ostosreissulla alle seitsemän euroa, mutta välillä samasta purkista saa pulittaa kympin. Silti mä ostan tuon puolen kilon pensasmustikkapurkin joka viikko.

Sitten on niitä asioita, joita mä en arvota kovin korkealle ja joista en myöskään ole valmis maksamaan ylimääräistä. Merkkituotteet kuuluvat siihen kategoriaan, merkistä mä en maksa. Pelkkä tunnettu brändi ei siis saa mun lompakon nyörejä löystymään ja mä suosin paljon kaupan omia merkkejä, jos ne vaan täyttävät mulle tärkeät kriteerit.

Vaikka mä ruokakaupassa sallin itselleni juuri sitä mitä mieli tekee, koen mä kuitenkin saavani kustannukset pysymään kohtuullisina. Mä ajattelen, että se liittyy paljon siihen, mitä mä en osta. Mun kauppakassissa ei yleensä koskaan ole lihaa, kanaa, leipää, juustoa tai leikkeleitä. Janon mä sammutan hanavedellä, joten arkiviikon ostoskorissa ei myöskään ole mitään juomia. Kaikkia näitä tuotteita mä olen valinnut olla syömättä terveysvaikutusten vuoksi. Samalla olen kuitenkin saanut huomata, että kyseisten tuotteiden poisjättäminen alentaa kauppalaskua kivasti, koska juuri nuo tuotteet ovat kilohinnoiltaan aika kalliita.

Jos mulle joskus tulee elämässä tilanne, että pitää selvitä pienemmällä ruokabudjetilla, niin sekin varmasti luonnistuu. Mä en usko, että terveellisesti syöminen on kallista ja vähemmilläkin euroilla pystyisin pitämään kiinni kotimaisuudesta ja terveellisyydestä. Juuri nyt nautin siitä, että noiden kahden ydinarvon lisäksi on ollut mahdollisuus ottaa mukaan myös tuoreus ja nautinnollisuus. Ruoka on mulle yksi elämän suurista iloista ja samalla myös oikeastaan se vihoviimeinen säästökohde.

 

Lisää kulinaristin kisamatkasta Instagramissa @goodmoodfoodfitness

hyvinvointi ostokset ruoka-ja-juoma
Kommentit (2)
  1. Kivan oloinen ruokakori, paljon samoja tuotteita ostelen itsekin. Halla-juustoa aloin myös ostaa siinä vaiheessa, kun luin, että Kyproksella lampaita lääkitään antibiooteilla ennaltaehkäisevästi. 🫤

    1. Kiitos! Suomalaisen ruuan suosimisessa tosiaan on sekin hyvä puoli, että maailmalla tapahtuvat vääryydet ruuantuotannossa eivät välttämättä ylitä uutiskynnystä suomalaisessa mediassa. Tällöin saattaa sitten autuaan tietämättömänä kuluttaa menemään jotakin epäeettistä tuotetta, kuten nyt tuo mainitsemasi lammastapaus Kyproksella. Suomessa tapahtuneet ruokatuotannon vääryydet tai laiminlyönnit yleensä nousevat nopeammin kotimaisen median uutisaiheiksi, jolloin saa nopeammin tietää, jos tuotantoketjussa ihan kaikki ei ole kunnossa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *