Kun asuin Itävallassa kävin Engin-nimisen Turkkilaisen kampaajan luona. Se oli muuten superluksusta! Enginillä oli kaksi oppilastyttyöä salongissaan opettelemassa kampaajiksi tuloa. Tytöt tosin eivät saaneet leikata eikä värjätä, ei edes koskea asiakkaiden tukkia, mutta saivat hieroa käsiäni Enginin työskennellessä hiusteni parissa ja se oli ihanan rentouttavaa! Toinen tytöistä myös ”nyppi” kulmakarvani turkkilaisella lankatekniikalla. Se oli ihanaa, nimimerkillä.. au-sattuu-ja-itken-kulmakarvojani-nyppiessä- siksi-teen-sitä-harvoin-ja-näytän-pöllöltä.

Engin ja minä rupattelimme niitä näitä niin kuin kampaamossa yleensä tehdään ja psoriasis tuli jossain vaiheessa puheeksi ja keskustelun kuluessa Engin sanoi mitä oudoimman lauseen ”niin, eihän sulla ole enää päänahassa psoriasista koska olet vaalennat tukkaa niin monta vuotta”.

Täh?

Engin kertoi sukulaistytöllään olleen vaikea päänahkapsoriasis ja että vaalennusaineessa olevan jotakin ainetta joka poistaa sen. Olin hieman hämmentynyt, että onko toi nyt totta. Mietin, että itselläni oli vaikea päänahkaongelma kunnes aloin värjätä tukkaa. Mutta ei kai nyt sentään. Väri tuntuu niin rajulta kemikaalilta ja päänahan psoriasis joltakin joka tarvitsee kosteutta ja hellyyttä.

Enginin teoria tosin on osoittautunut oikeaksi. En ole värjännyt tukkaani 14 kuukauteen ja päänahka on mitä ärsyyntynein. Psoriasis, joka ennen ärsytti käsivarsissa, on muuttanut päänahkaan ja oleilee siellä tyytyväisenä kun ei aloe vera-voiteet eikä kortisonit sinne ylety. Mutta vinkkinä niille, joilla samantapainen ongelma, älkää lopettako hiusten vaalentamista, jos vain tukka kestää 🙂