Unelmarantoja, viidakkoa ja pyllypähkinöitä – matkaopas Seychelleille

Heippa!

Täällä kirjoittelee rentoutunut lomaltapalaaja. Olisin kyllä voinut jäädä helposti tuonne paratiisisaarille pidemmäksikin aikaa, mutta kotiin oli palattava ja kisuja alkoi jo kieltämättä olla ikävä. Ajattelin tulla heti kirjoittamaan teille pienen matkaoppaan tuonne paratiisisaarelle, kun kaikki on tuoreena mielessä. Koitin nimittäin itse etsiä blogikirjoituksia Seychelleistä ennen matkaa, mutta en kovin paljon niitä löytänyt, joten toivottavasti tästä on apua tuonne upeaan paratiisiin matkustaville. Seychellit on todellinen paratiisi – rantoja reunustavat mahtipontiset graniittilohkareet näyttävät taideteoksilta ja meri on täydellisen turkoosi. Vehreät viidakkometsät reunustavat teitä, ihmiset ovat ystävällisiä ja tuoreita hedelmiä kasvaa jokapuolella. Seychelleillä asuu myös jättiläiskilpikonnia, eikä siellä ei ole myrkyllisiä käärmeitä tai hämähäkkejä. Siellä voi tuntea kävelevänsä jättimäisessä puutarhassa, sillä jokapuolella on hienoja erikoisia kasveja ja kukkia. Siellä voi snorklata ja sukellella lämpimässä vedessä kuin olisi isossa trooppisessa akvaariossa. Seychellien pitäisi ehdottomasti olla jokaisen matkailijan bucketlistillä, jos minulta kysytään. Seychellit sijaitsee Intian valtameressä ja maahan kuuluu kaikkiaan 115 saarta, mutta vain muutama niistä on asuttuja. Parhaimmillaan Seychellien loma on silloin, kun vierailee eri saarilla – pääsaari Mahélla ja Praslinilla sekä La Diguella (tällä kertaa emme ehtineet sinne, mutta jotain on säästettävä ensi kertaan, koska Seychelleille on palattava). Kaikki kolme saarta sijaitsevat lähekkäin vain pienen venematkan päässä toisistaan.

Lensimme Qatar Airwaysilla Mahelle Seychelleille Dohan kautta ja lentojen hinta oli noin 800 euroa/henkilö. Hinta sisälsi 30 kg matkalaukun ja käsimatkatavaran. Voin lämpimästi suositella Qataria lentoyhtiönä, sillä palvelu oli ensiluokkaista ja turistiluokassakin tilat hyvät, jopa n. 190 cm pitkälle miehelleni. Ruoat ja juomat olivat hyvät ja ne kuuluivat lennon hintaan. Mahelta jatkoimme vielä matkaa pienellä potkurikoneella toiselle saarelle Praslinille. Tämän saarten välisen lennon hinta oli noin 65 euroa/henkilö ja lento kesti noin 20 minuuttia. Toinen vaihtoehto saarien välillä siirtymiseen oli iso katamaraanilautta noin 55 euroa/henkilö (käytimme sitä takaisin Mahelle tullessamme), joka kesti tunnin ja keikkui kuin mikäkin. Puolet porukastamme olivat sitä mieltä, että lautta oli parempi kulkuväline, mutta itse valitsisin 100% mieluummin tuon lennon kuin sen keikkuvan purkin.

Lentomatka Mahelta Praslinille pienkoneella oli hieman pomppuinen ja osaa porukasta jännitti.

Praslinin hostimme olivat järjestäneet mukavan tervetuliaisyllätyksen.Yleistä:

Vuokraa auto. Auto on mielestäni oikeastaan pakollinen, mikäli haluat päästä kunnolla tutkimaan saarta omien aikataulujesi mukaisesti. Liikenne oli kohtalaista ja tiet mutkaisia ja paikoin todella kapeita ja mäkisiä, lisäksi liikenne oli vasemmanpuoleinen. Silti auton vuokraaminen on ehdottomasti sen arvoista, mutta vaatii toki kuskilta hyvän itseluottamuksen ja ajotaidot. Auton vuokraamista ei siis kannata pelätä, sillä nopeudet ovat alhaiset ja liikenteessä kyllä pärjää. Saaret ovat kuitenkin pieniä ja autolla ne pääsee tutkimaan läpikotaisin. Bussitkin kulkevat kohtalaisesti, mutta eivät vie aivan perille kaikkiin kohteisiin. Bussilla kulkeminen on tietysti huomattavasti halvempaa, sillä yksi matka maksaa vain 7 rupiaa eli noin 60 senttiä. Auton maksoi meidän kohdalla 75-100 euroa/päivä, koska meillä oli iso tila-auto. Pikkuautoja sai halvemmallakin. Saaret ovat pieniä, joten kilometrejä ei tule paljon, joten polttoainekustannukset jäävät vähäisiksi.

Syö kalaa. Täällä, jos jossain kala on tuoretta ja herkullista. Omia suosikkejani olivat hai ja kalacurry sekä itse paistettu makrilli, jonka Praslinin naapurimme oli kalastanut aamulla.

Syö tuoreita hedelmiä ja juo tuoretta kookosvettä. Kookospähkinän ostaminen rannalta on enemmän kuin suositeltavaa täällä. Hedelmäkojuja on tien varsilla ja niistä saa ostaa tuoreita banaaneja, mangoja, avocadoja, passionhedelmiä ja kaikkia ihania tuoreita hedelmiä edullisesti.

Testaa paikallista rommia. Seychelleillä tehdään omaa rommia, jota saa myös kookoksella ja vanilijalla maustettuna. Maistui hyvältä tuoreiden hedelmämehujen kanssa.

Vieraile rannoilla. Koko Seychellit ovat täynnä toinen toistaa upeampia rantoja. Pakkaa aurinkorasvaa, vettä, hyvä kirja ja snorkkeli mukaan ja nauti rantapäivästä.

Tee veneretki johonkin lähisaarelle. Kuten Curieuse -saarelle grillaamaan tai St. Pierrelle snorklaamaan.

Käytä 50 -suojakertoimen aurinkorasvaa. Uv-säteily on päiväntasaajan tuntumassa todella voimakasta ja suosittelen lämpimästi käyttämään reilusti aurinkorasvaa. Rusketut kyllä silti ja myös palat todennäköisesti, kuten minä.

Snorklaa. Täällä voi todella tuntea olevassa jättimäisessä akvaariossa. Vesi on lämmintä ja kirkasta ja toinen toistaan upeampia värikkäitä kaloja uiskentelee ympärilläsi huolettomasti. Yksi vihainen pikkukala yritti kylläkin hyökätä snorkkelinmaskiani päin useampaan otteeseen 😀

Bongaa hedelmälepakko. Näitä flying foxeja et voi olla näkemättä. Ne aktivoituvat iltaisin ja näyttävät oikeasti hieman koiralta. Pääsimme tutustumaan Batmaniin, joka oli kesy 24-vuotias hedelmälepakko, jonka paikallinen mies oli pelastanut poikasena. Ne voivat elää jopa 60-vuotiaiksi.

Kuule gekko. Gekkoja on saarilla paljon. Et voi välttyä törmäämästä näihin veijareihin tai ainakaan välttyä kuulemasta niitä. Nämäkin aktivoituvat illan tullen ja nauravat (niiden pitämä ääni kuulostaa oikeasti vähän naurulta) säännöllisin väliajoin. Erityisesti vihreä gekko on lumoavan näköinen.

Varaudu sadekuuroon. Joulu-maaliskuussa saarilla sataa säännöllisesti, mutta ainakin meidän kohdalla sadekuurot olivat lyhyitä ja virkistäviä. Ne kannattaa hyödyntää menemällä uimaan lämpimään veteen, joka tuntui mahtavalta. Tai voit käydä haukkaamassa lounaan sateen aikana. Vaikka säätiedotus näytti sadetta koko reisulle Suomesta lähtiessämme, oli sää mitä mainioin koko loman ajan.

Praslin:
Majoituimme Tranquility Villasissa Praslinilla. Se oli vain parin minuutin kävelymatkan päässä lähimmältä rannalta ja noin 15 minuutin ajomatkan päässä lähimmästä isommasta kaupungista Cote D’Orista. Alue oli todella rauhallinen ja majoituspaikka täydellinen isommalle porukalle. Omistajat olivat todella herttaisia ja asuivat itse viereisessä talossa. Heidän kauttaan oli saatavilla myös erilaisia retkiä, sillä heillä oli vene. Ihan talon lähelle ei tullut bussia, joten auto on suositeltava, jos valitset tämän majoituksen.

Pieni kauppa oli rannan tuntumassa noin 4 minuutin kävelymatkan päässä Villalta. Kaupasta sai kaikkia perustarvikkeita, mutta isompi market sijaitsi noin 10 minuutin ajomatkan päässä majoituksesta ja sieltä ostimme pääasiassa ruokatarvikkeet. Ruokakauppoja saarella on todella paljon, mutta suurin osa niistä on pieniä ja valikoimat ovat suppeita. Ruoka on suunnilleen saman hintaista kuin Suomessakin, joskin juomat ovat hieman edullisempia.

Praslinin kuuluisin nähtävyys lienee luonnonpuisto Vallée de Mai, joka on myös Unescon luonnonperintökohde. Sisäänpääsy oli n.20 euroa/henkilö ja lisäksi oppalle maksettiin erikseen 15 euroa/henkilö. Ilman opasta kierros olisi ollut ainakin näin tietämättömälle vähän tylsä, joten oppaan ottaminen kannatti. Pääsymaksusuta osa lahjoitetaan suoraan luonnosuojeluun. Palmumetsän suuri nähtävyys on erikoinen kookospalmu, Coco de Mer. Tämä erikoinen pähkinä voi painaa joka 40 kiloa ja muistuttaa peppua karvoineen kaikkineen 😀 Tätä kasvia ei kasva luonnonvaraisena missään muualla maailmassa ja aikoinaan sen syömisellä uskottiin olevan seksuaalisia voimia.

Viidakon ohella Praslinilla pääsee nauttimaan upeista rannoista, kuten Anse Laziosta, joka listataan usein Seychellien toiseksi kauneimmaksi hiekkarannaksi.  Anse Laziolla on kuvattu elokuva Cast Away ja ranta oli kieltämättä kaunis, mutta aallot olivat aika voimakkaat tähän aikaan vuodesta. Uiminen onnistui silti mukavasti, sillä ranta oli riittävän pitkälle matala. Rannan tuntumassa kahvilat olivat selkeästi kalliimpia, kuten odottaa saattaa, joten budjettimatkailijan kannattaa pakata omat eväät mukaan vaikka lähikaupasta.

Praslinilta teimme hostimme kanssa päiväretken asumattomalle Curieuse-saarelle, jossa elää vapaana jättiläiskilpikonnia. Ne on tuotu saarelle kaukaiselta Aldabran atollilta. Lähdimme matkaan 9 aikaan aamulla ja palasimme villallemme noin viiden aikoihin. Retken hinta oli 90 euroa/henkilö ja se oli ehdottomasti sen arvoinen. Reissulla oli mukana vain meidän oma porukka ja hostimme oli venekuskina. Ajoimme Praslinilta veneellä Curieuselle ja ihailimme matkalla upeita rantoja ja nautimme venekyydistä. Päästyämme perille patikoimme saaren toiselle puolelle ihaillen matkalla jättimäisiä kilpikonnia. Matkalla ohitimme myös mangrovemetsän, jonka osuudella oli puinen polku. Toisella puolella oli ranta, jonka kävimme katsomassa. Päivä oli todella kuuma ja hikisinä palasimme takaisin lähtöpaikalle noin 2 tunnin vaelluksen jälkeen. Muistakaa pitää vettä mukana kävelyretkillä. Seuraavana vuorossa oli hostimme järjestämä grilliruokailu, mutta onneksemme ehdimme uimaan upealle rannalle lämpimään, mutta siinä kohtaa vilvoittavaan veteen. Pulikoimme hetken kristallinkirkkaassa vedessä ja suuntasimme sitten nälkäisinä pöydän ääreen nauttimaan herkuista. Ruoan jälkeen hengailimme hetken rannalla ja lähdimme sitten snorklaamaan riutan tuntumaan pienen matkan päähän. Toiveissani oli erityisesti nähdä merikilpikonna, mutta ne eivät tällä kertaa tulleet paikalle. Snorklailimme hyvän tovin ja sitten kiipesimme takaisin veneeseen ja suuntasimme kohti Praslinia. Matkalla pysähdyimme vielä toiseen paikkaan snorklaamaan. Matkalla näimme myös kuvankauniin pikkuisen saaren St Pierren, johon olisimme pysähtyneet snorklaamaan, jos merenkäynti olisi ollut rauhallisempi. Päivä oli ihana ja ikimuistoinen ja ehdottomasti hintansa arvoinen, vaikka en nähnytkään merikilpikonnaa. Näin sentään jättimäisen maakilpparin – ne olivat oikeasti todella isoja!

Kokkailimme paljon ruokia itse, sillä meillä oli keittiö villallamme. Muutamana päivänä kävimme syömässä ja voin lämpimästi suositella seuraavia ravintoloita: La Pirogue, Les Lauriers buffet, Pizzeria du Berjaya ja Gelateria da Luca. Ravintoiloiden hintatasot ovat paikoin kalliimpia kuin Suomessa etenkin, jos haluaa syödä gourmet -tasoisia aterioita. Hyvää perusruokaa saa edullisemminkin.

Rannat:
Rantojen ”hyvyys” riippui mielestäni paljon päivästä ja tuulen suunnasta sekä veden korkeudesta (nousuveden vaihtelu oli noin 1,5 metriä päivän aikana). Tuulisella säällä rannalle ajautui roskaa ja aallot kasvoivat suuriksi. Saari on onneksi niin pieni, että autolla pystyi nopeasti ajamaan suojaisemmalle rannalle, jonne tuuli ei osunut. Lähes kaikilla rannoilla oli vain muutamia ihmisiä, joten ajoimmme vain ympäriinsä ja katsoimme jonkun kivan rannan, jolle sitten jäimme. Melkein kaikkien rantojen vedet Praslinilla olivat turkoosin kirkkaita ja kauniita.

Meidän porukkamme suosikeiksi nousivat seuraavat:
Anse Lazio

Anse Bateau

Cote d’Or Beach

Anse Citron

Mahe:

Majoituimme Mahella VallonEnd Beach Front Villassa ja se oli lopulta mainio valinta, vaikka rauhalliselta luonnonläheiseltä Praslinilta tultuamme kaupungin tuntumaan epäilimme ensin tämän majoituksen sijaintia huonoksi. Talo oli kolmikerroksinen ja meillä oli hallussamme kolmen makuuhuoneen keskikerros. Lisäksi huoneistossa oli iso oleskelutila ja keittiö. Kaikista makuuhuoneista pääsi isolle koko huoneiston levyiselle terassille, josta näkyi suoraan merelle. Näkymä oli kieltämättä vaikuttava. Vuokrasimme myös Mahella auton ja se maksoi 100 euroa/päivä (meitä oli 6 hlö). Auto oli täälläkin ehdoton, sillä ihan lähellä ei ollut muuta kuin pieni kauppa,josta sai lähinnä juomia. Isommalle kaupalle oli matkaa noin 1 km ja siellä oli hyvä valikoima ruokatarvikkeita.

Teimme paljon ruokaa itse, mutta Mahella kävimme kerran le Meridien hotellilla syömässä buffetaamiaisen ja kerran kävimme syömässä Ocean beach -ravintolassa. Todella hyvää kalacurrya söimme La Gaulette ravintolassa, sitä suosittelen lämpimästi. Noin kuumissa olosuhteissa ruoka ei edes maistunut samalla tavalla ja paljon tuli syötyä välipaloja, kuten hedelmiä tai leipäpuusta tehtyjä snackeja. Mahen majoituksessamme oli myös hyvä keittiö, joten kokkailimme iltaisin itse esimerkiksi pizzaa.

Mahellakin aktiviteettejamme olivat lähinnä saaren kiertely autolla, rantojen bongailu ja kirjojen lukeminen. Ajoimme myös bussilla Victoriaan, Mahen pääkaupunkiin ja sekin oli ihan hauska kokemus. Kävimme siellä lauantaina ja harmiksemme tori ja kaupat olivat menneet kiinni jo klo 13, joten kaupungista ei saanut ehkä parasta mahdollista käsitystä. Itseäni kyllä kaupungissa oleilu ei houkutellut, kun pienen matkan päässä häämöttivät unelmien paratiisirannat. En siis pitäisi itse pääkaupunkia pakollisena nähtävyytenä matkalla. Hauskin osuus (ja vähän jännittävä) oli itse bussimatka. Mieheni vanhemmat kävivät Victoriassa sijaitsevassa kasvitieteellisesssä puutarhassa ja tykkäsivät siitä. Ajoimme autolla muutaman kerran eri reittejä saaren toiselle puolelle ja upeita näköaloja (ja patikointireittejä) oli tarjolla Morne Seychellois -vuorella. Heppahulluille on tarjolla myös ihanalta kuulostava aktiviteetti Turqoise horse trailsilla, jossa pääsee ratsastamaan rannalla ja viidakossa oman valinnan mukaan muutamia eri reittejä. Valitettavasti varaamani aika jouduttiin perumaan heidän toimestaan, joten en osaa kertoa kokemuksesta omakohtaisesti, mutta voin kuvitella sen olevan ihanaa!

Mahen parhaat rannat meidän mielestämme olivat:

Beau Vallon

L’Islette island. Tällä saarella kuvattiin parhaillaan Venäjän BB:tä (tai vastaavaa) ja tänne pääsi vain veneellä tai uimalla. Me otimme venekuljetuksen pienen väylän yli ja se maksoi 1,5 euroa/henkilö/suunta. Täällä oli myös mahtava snorklata ja paljon erilaisia kaloja etenkin nousuveden aikaan (ja se vihainen pikkukala :D).

Anse intendance

Sekä muutama pieni ranta, joita ei ole merkitty karttaan. Kannattaa vain ajella ja bongailla itselle mieluisia rantoja. Muistakaa huomioida nousu ja laskuvesi!

Praslinin kotirantamme Anse La Blague. Vaikka keli näyttää pilviseltä, niin paloimme tässäkin kelissä.

Kotipihamme ihanat pikku ystävät. Nämä tanrekit tulivat moikkaaman meitä useana päivänä.

Vallee de Main kuvankaunis palmumetsä.

Kotikatumme oli jyrkkä ja kapea.

Anse La Blague kokonaisuudessaan. Ihanan rauhallista.

Anse Lazio.

Anse Bateau, joka oli yksi suosikkirannoistamme.Vesi ei ollut kovin syvää ennen riuttaa, mutta täydellistä pienelle vesijoogalle ja vilvoittelulle. 

Curieusen mahtavia granittiipatsaita.

Ja jättikilppari. (Tarvitsen sydänsilmaemojin x 100)

Curieusen hikinen patikkapolku.

Epätodellisen kaunis St Pierren saari.Tänne on pakko päästä snorklaamaan, koska täällä on kuulemma merikilppareita.

Anse Lazio

Ei tarvittu hotellin aamiaista, kun tällaista oli tarjolla omalla villalla.

Fiilistelyä kotirannalla ennen siirtymistä Mahelle.

Saarilla oli joka puolella paljon toinen toistaan kauniimpia kukkia.

Gekko.

Ystävämme Batman.

Näkymä ValloEnd Beachfront villalta oli vaikuttava.

Linja-autossa on tunnelmaa…

Pääkaupunki Victoria.

Anse Intendance

-Maria

kulttuuri matkat
Kommentit (1)
  1. vilhelmiina hellstén
    17.2.2020, 13:09

    Vau!!! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *