Julkaisin mielipiteeni eräästä kirjasta. En haukkunut, tahdoin ehkä saada muutkin lukemaan kyseisen kirjan ja ajattelemaan asioita edes hetken toiselta kantilta. 

Äsken luin eräältä palstalta, kuinka perheenäiti oli poistanut bloginsa, vienyt asian poliisin tutkittavaksi. Taustalla oli keskustelupalstalla tapahtunut äidin lasten arvostelu ym. mielipidekirjoittelu, jonka tämä äiti oli kokenut haukkumiseksi. 

Samoin aina torstaisin yhden tv-ohjelman pohjalta tapahtuu rankkaa arvostelua siinä esiteltävästä parista. Koska he ovat esittäytyneet televisiossa, heistä saa kirjoittaa Internetissä mitä tahansa – näin keskustelupalstoilla perustellaan mitä ihmeellisimpiä ”totuuksia”. 

Näihin tapahtumiin vedoten, totesin, että on ehkä parempi poistaa kirja-arvosteluni, kuin vastata myöhemmin omista mielipiteistäni, mikäli joku olisikin ne loukkaaviksi ymmärtänyt. 

Internetin keskustelupalstat ja blogit jakavat ihmisiä oudosti eri ryhmiin. On heitä, jotka tykkäävät kaikista asioista, joista heidän suosikkinsa kirjoittavat. Jotkut tyytyvät vain lukemaan ja naureskelemaan. Sitten löytyvät valitettavasti he, jotka kuvittelevat heillä olevan oikeus sanoa Internetissä loukkaavatkin ajatuksensa. Tästä seuraa palstatappeluita, surkeatkin provot kehittyvät kummallisesti siihen, että pyritään tietoisesti loukkaamaan muita. 

Mistä tämä ilmiö johtuu? Mikä tarve on haukkua nimettömästi muita ihmisiä, aiheuttaa heille pahaa mieltä? Onko oma elämä siinä vaiheessa niin tylsää ja sisällötöntä, että hyvän mielen saa ainoastaan etsimällä muiden elämästä sen pisteen, miksi heidän ei tulisi nauttia elämästään. 

Sen sijaan, että ihmiset panettelevat muita kateudensa takia, kannattaisi etsiä omasta elämästään hyviä ja onnellisuutta edistäviä asioita. 

Voihan olla, että minun on helppo sanoa näin. Minä olen onnellinen, minulta tai perheeltäni ei puutu mitään ja elämäni on muutenkin hyvin mukavaa. Ainoa, mitä harmittelen on se, että tämäkin kirjoitus taitaa hukkua muiden kirjoitusten alle, vaikka mielelläni lukisin muiden mielipiteitä kyseisestä asiasta. 

Minä lähden pian nauttimaan aurinkoisesta kevätsäästä pienen poikani kanssa. Nautin tästä päivästä ja mielessäni hiljaa rukoilen heidän puolestaan, joiden elämän kohokohta tuntuu olevan muiden lyttääminen. Rukoilen heidän elämäänsä parempaa sisältöä.