Photobombed Proteinbomb cake!
Photobombed ProteinBomb Cake siinäpä vasta sanahirviö!
Mä olen semmoinen herkuttelija, ettei tosi. Siltikään en nauti älyttömien sokeri-rasvakakkujen ja pullien syömisestä niistä seuraavan ällöähkyn takia. En ole kieltänyt itseltäni mitään ruokia tai herkkuja, niitä vain ei yksinkertaisesti tee mieli. Kyllähän niitä päivittäisiä mielitekoja on ja varsinkin iltapäivisin on pakko saada jotain hyvää ja vähän äkkiä! Yleensä lounaasta on jo kulunut tovi ja aika on kulunut lasten perässä touhutessa ja kotihommmissa, joten nälkäkin kolkuttelee.
Tällä kertaa oli tehtävä jotakin naposteltavaa maapähkinäjauhosta, jota hankin muutama päivä sitten. Kookosjauhopussit myöskin pullistelivat ulos kaapista, mainittakoon myös ylikypsät banaanit kulhossa joista on tullut meillä lähes sisustuselementti.
Löydän inspiraatiota resepteihin, niin suolaisiin kuin makeisiin selaamalla keittokirjoja tai internettiä. Yleensä löydän monen monta herkullista reseptiä mutta aineksia ei löydy kaapista. Mutta idea jää kuitenkin mieleen muhimaan ja ryhdynkin tuumasta toimeen sopivan hetken tullessa. Aloitan kirjoittamalla paperille reseptin, sillä haluan ikuistaa sen tänne blogiin säilöön myöhempää käyttöä varten sekä tietty jakaa teidän kanssa. Paperilta tai lehtiöstä sitä on helpointa seurata kokatessa ja paperille on myöskin helpoin tehdä muistiinpanoja ja korjauksia.
Tältä näytti esimerkiksi tämä kakku lehtiöön kirjoitettuna.
Näyttääpäs ihan jonkun mielipuolen kirjoitukselta :) Vähän englantia siellä täällä, suurin osa suomeksi, riippuu sitä kummalla kielellä kyseessä oleva sana on lyhyempi tai muuten vain helpompi kirjoittaa! Käsiala on huonoa, mutta niin se on aina ollutkin ja kirjoitus on todella nopeaa taaperon pomppiessa vieressä vaatien kynää itselleen.
Tässä ohje puhtaaksi kirjoitettuna.
Proteiinikakku
2dl kookosjauhoja
2dl maapähkinäjauhoja
1dl rypsiöljyä tai muuta kasvisöljyä
1tl ruokasoodaa
2tl leivinjauhetta
1dl kookospalmusokeria
ripaus suolaa
3 ylikypsää banaania
1dl hamppumaitoa tai muuta ”non-dairy” maitoa kuten mantelimaitoa
1tl omenaviinietikkaa
1dl saksanpähkinöit, murskattuna
Päällinen
maapähkinäjauhoa
vettä
suolaa ja hedelmäsokeria
mantelivoita
hamppumaitoa
Kaada maito pieneen kulhoon ja laita viinietikkaa teelusikallinen joukkoon. Laita öljy ja sokeri erilliseen kulhoon ja vispaa kunnes seos alkaa vaahtoontumaan. Lisää joukkoon ylikypsät banaanit ja maito-viinietikkaseos ja vatkaa kunnes seos tasaista. Sekoita kuivat aineet eli jauhot, ruokasooda, leivinjauhe ja suola ja lisää märkien aineiden sekaan. Sekoita ja lisää sen jälkeen vielä murskattut saksanpähkinät. Kaada öljyllä voideltuun kakkuvuokaan.
Paista uunissa 170 asteessa ensin 30 minuuttia, peitä vuoka sen jälkeen foliolla ja paista vielä noin 20 minuttia. Anna kakun jäähtyä kokonaan ennen päällisen laittoa.
Päällistä varten valmista maapähkinävoi sekoittamalla maapähkinäjauhoja veteen, mausta se suolalla ja sokerilla. Lisää mantelivoita rakennetta antamaan ja laita joukkoon tarvittaessa hamppumaitoa.
Koitin leikata kakun kahtia ja laittaa täytettä myös väliin, mutta koska en ollut antanut sen jäähtyä kunnolla (ahne mikä ahne) niin kakku mureni kuvauskelvottomaksi. Jotenka suosittelen laittamaan täytettä vain jäähtyneen kakun päälle.
Varmaan mietit mistä tämän postauksen otsikko oikein tuli, noh tässä huvittava esimerkki siitä miksi näissä mun kuvissa ei niitä tilperhöörejä ja kauniita kuivakukkia näy :)
oho, kenenkäs sormet ne sieltä tulee. Meidän (melkein) kaksivuotias jaksoi ehkä olla 15 sekuntia aloillaan ja katsoa kun otin kuvaa tästä. Koitin salakuljettaa kakun keittiöstä kuvauspaikalle saadakseni hieman enemmän aikaa, mutta mikään ei jää huomaamatta tältä taaperolta.
Hei äiti mitä sä teet! Ota musta kuva ja anna tota kakkua!