Asioita, joita kaipaan Suomesta

Ulkomailla asumisessa on se huono puoli, etenkin kun lähtee mukanaan vaan matkalaukku, että sydän tuntuu aina olevan jossain muualla. Poikaystävä jäi Suomeen, samoin perhe ja ystävät. Siksi, vaikka nyt olenkin jäämässä toistaiseksi tuntemattomaksi aikaa vielä tänne, tuntuu vaikealta ajatella, että koti olisi koskaan täällä. Koska koti on siellä, missä sydän on, ja tällä hetkellä se sydän on kyllä vielä tukevasti kotimaassa.

image.jpeg

Läheisten lisäksi olen huomannut etenkin nyt kesän tullen välillä salaa vähän ikävöiväni Suomeen, koska kesällähän kotimaa on tunnetusti parhaimmillaan. Rakastan Suomen kesää! En ehkä silloin, kun täällä oli hellettä ja Helsingissä satoi räntää, mutta kuitenkin.

Huomaan kaipaavani Suomesta ainakin näitä: 

Kesäiltojen kultainen valo, etenkin kun se osuu huoneen seiniin.

Siniset hetket Koffin puistossa, skumppaläsi kädessä.

Ensimmäinen haukkaus lämpimästä korvapuustista.

Voidellut uudet perunat.

image.jpeg

Savun tuoksu mökkirannassa saunan lämmetessä.

Hyppääminen saunasta järveen.

Puiden kahina tuulessa samaan aikaan, kun peippo laulaa.

Spontaanit pyörä- ja uimaretket öisessä Helsingissä.

image_8.jpeg

Hämyiset karaokebaarit.

Merenranta, lokkien huuto, meren tuoksu ja merituuli.

Saaristokanervat ja käppyrämännyt.

Pihkainen havumetsän tuoksu.

image.jpeg

Niin keltaiset rypsipellot, että silmiin sattuu.

Suuhun suoraan pensaasta napatut mustikat.

Auringon lämmittämä sileä rantakallio.

Peilityyni mökkijärvi, jonka pinnalla vuorottelevat vesimittarit ja kalojen synnyttämät renkaat. 

 

Silti, ennen kaikkea se kesän valo. Sellaista ei vain ole missään muualla.

Mitä olet jäänyt tai jäisit kaipaamaan Suomesta?

Kommentit (10)
  1. Noita kaikkia! Ja tietysti läheisiä ihmisiä. Ja kissaani. (Paitsi jos ottaisin sen mukaan. :D)

    Vaikka tää kesä on ollut, öö, epävakainen (toisin sanoen surkea), on tää silti niiiin ihanas aikaa. 🙂

    P.S Perustin uuden lukupiirin, siellä on arvontakin menossa:
    http://www.lily.fi/blogit/lukupiiri

    1. Läheiset on kyllä ihan ykkösjuttu! Mullakin on ikävä äidin koiraa :’) Suomen kesä on parasta, vaikka sitten sateessakin, tosin tää voi olla vaan koti-ikäväinen minä, joka puhuu…

      Lukupiirissä oli kyllä tosi mukavaa! Harmi, että tälleen etänä on vähän vaikea osallistua 🙁 

  2. Tuttuja asioita, erityisesti Kesäiltojen kultainen valo, etenkin kun se osuu huoneen seiniin.

    Muistan vajaa vuoden mittaisen Aasian matkan kotimatkalta, kun pysähdyimme Moskovan lentokentällä ja valo paistoi niin kirkkaasti sisälle isoista ikkunoista. Ulkomailla en juuri huomannut kaivata asiaa, mutta voi kun se onkin Suomessa nyt niin ihanaa!

    1. Mäkin käväisin kesäkuussa Tukholmassa, ja vasta silloin tajusin, miten kreisi se kesäöiden valo on! Ihan täydellinen! 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *