Kurjuus ei ole kilpailu

Pidän nettikeskustelujen lukemisesta.  Tai no, sanotaanko nyt jos en suoranaisesti pidä, niin ainakin seuraan niitä aktiivisesti. Usein keskustelu avaa uusia näkökulmia aiheeseen, josta en ennen tiennyt mitään. Joskus tekee mieli heittää tietokone ikkunasta. Usein molempia samaan aikaan.

Netissä, ja tosielämänkin keskusteluissa, vastaan tulee usein ilmiö jota voisi nimittää vaikka kurjuuskilvoitteluksi. Esimerkiksi kun Helsingin Sanomat julkaisi keväällä suomalaista köyhyyttä erään perheen näkökulmasta kuvaavan artikkelin, ei mennyt kauaakaan kun nettikeskustelussa joku jo kommentoi: tuo ei ole oikeaa kurjuutta, minulla menee vielä huonommin. Niillä on televisio, ei voi oikeesti olla rahasta pulaa!

Erilaisten sorron muotojen ja toisaalta etuoikeuksien tunnistaminen on tärkeää, sillä se muistuttaa meille, että kaikille asiat eivät ole yhtä helppoja. On hyvä muistaa, että huono asema jonkin syrjityn ominaisuuden takia ei poista etuoikeuksia jollain muulla elämän osa-alueella (esimerkiksi itse naisena olen jossain mielessä huonommassa asemassa, mutta toisaalta olen valkoinen, cis-sukupuolinen, hetero, keskiluokkainen ja terve, ja nautin näiden asemien tuomista etuoikeuksista, ihan vain koska olen sellaiseksi sattunut syntymään). Toiselle onnistumiseen riittävät työ ja hyvä asenne, toiselle ei koskaan mikään.

Kuitenkin, pahimmassa tapauksessa keskustelu typistyy kilvoitteluksi siitä, kenellä on eniten vaikeuksia. Usein, kun puhumme sorrosta tai epäoikeudenmukaisuudesta, haluamme asettaa kurjuuden janalle. Keskustelu pyörii sen ympärillä, kenellä menee kaiken huonoiten. Huomiomme keskittyy siihen, että vertailemme eri ihmisryhmien etuoikeuksia ja niiden puutetta sen sijaan, että puuttuisimme itse ongelmiin, kuten köyhyyteen, rasismiin tai transfobiaan. Sen sijaan, että keskusteltaisiin näiden ongelmien syistä tai ehdotettaisiin ratkaisuja niiden kitkemiseen, kilpaillaan kurjuudella. Lisäksi oletetaan, että yksi kokemus sorrosta tekee asiantuntijaksi myös muilla osa-alueilla, mikä on vähän naiivia. Vaikka naisena törmään sovinismiin, en voisi koskaan kuvitella, että se tekee minusta rotusorron asiantuntijan. Ei tasan tee. 

Useimmat meistä nauttivat joistakin etuoikeuksista, toiset enemmän, toiset vähemmän. Länsimaissa suurimmalla osalla ihmisistä on ainakin joitakin etuoikeuksia, kuten vaikka oikeus koulutukseen, tasa-arvoon oikeuden edessä tai elämiseen demokraattisessa yhteiskunnassa. Omien etuoikeuksien tunnistaminen ei tarkoita, että kaikki olisi tullut kultalautasella; suurin osa meistä tällä pallolla joutuu tekemään edes jotain kurjaa elämässään, vaikka sitten nousemaan maanantaiaamuna sängystä. Se, että joku on kokenut sortoa jollain elämänalueella, vaikka muuten nauttiikin monista eduista, ei vähennä hänen oikeuttaan puhua kokemuksesta, eikä toisaalta tee toisen samaa kokeneen kokemusta mitättömäksi. Jos sallisimme maailmassa puheen omasta kokemuksesta vain heille, joilla ei ole elämässään mitään etuoikeuksia, maailma olisi varsin hiljainen paikka.

Kommentit (4)
  1. humpuukiheikki
    16.9.2015, 08:50

    Olen kanssasi paljolti samaa mieltä kurjuuskilpailun vastenmielisyydestä, mutta on muistettava että usein se valitus elämän epäreiluudesta kumpuaa jostain aidosta epäoikeudenmukaisuudesta. On pidettävä mielessä, että meillä hyvin toimeentulevilla ihmisillä ei mene kaikki vuorokaudessa käytettävissä oleva energia sen miettimiseen millä ensi kuun vuokra maksetaan. Niin rasittavaa kun se ainainen valitus vailla mitään ratkaisuehdotuksia välillä onkin, suon sen heille jotka kokevat sen tarpeelliseksi.

    ”Sen sijaan, että keskusteltaisiin näiden ongelmien syistä tai ehdotettaisiin ratkaisuja niiden kitkemiseen, kilpaillaan kurjuudella.”

    On vaikea vaatia aidosti vaikeassa asemassa olevan ihmisen lopettavan valituksen, saati sitten ryhtyä sotaan maailman köyhyyttä ja kurjuutta vastaan. Helppo meidän hyväosaisten on valittaa valittamisesta, mutta luulen, että itsekin vain valittaisin jos olisin perheellinen ja todella tukalassa taloudellisessa tilanteessa. Se aiheuttaa kuitenkin sellaisen tunteidenkirjon pelosta inhoon ja huoleen(ynnä kaikkea siltä väliltä), että sitä on varmasti vaikea käsitellä. Erityisesti jos tilanteen taustalla on asia, minkä kokee epäoikeudenmukaisena.

    En usko, että tarkoitit asiaa sillä tavalla, mutta minusta tässä postauksessa haiskahti pienoinen elitismi. En siis itsekään pidä tuosta kurjuuskilpailusta lainkaan, mutta maailmassa on tilaa myös ”keskustelulle”, joka ei aina ole rakentavaa.

    Olen yhä vakuuttuneempi asiasta, että sinulla on todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä blogi! Kiitoksia siitä, jälleen.

    Ystävällisin terveisin,
    vakiokommentoija Humpuukiheikki

    1. Kiitos jälleen kommentista, kiva että käyt jakamassa ajatuksia! Ja kiitos kehuista, tosi kiva kuulla. Blogi herää eloon vasta kun siellä käydään keskustelua. Et satu olemaan joku tuttu?:D

      Olen kanssasi samoilla linjoilla, eikä tarkoitukseni ollutkaan siis vastustaa valittamista sinänsä, koska usein se kumpuaa oikeista ongelmista, ja valitusta on myös syytä kuunnella. Ei kivapuheella muuteta maailmaa, tietenkään. En myöskään halunnut missään nimessä sysätä vastuuta maailman muuttamisesta niille, joilla vaikeuksia on! Elitisti en halua olla, toivottavasti en sellaiselta vaikutakaan 🙂 Jos vaikutan, on mun syytä ehkä katsoa peiliin.

      Se, mitä halusin tässä ehkä kritisoida, on se vaarallinen vastakkainasettelu, jossa erilaisista vaikeuksista kärsivät ihmiset asettuvat vertailemaan toistensa kurjuutta ja sitä, kenellä on oikeus valittaa. Tyyliin ihmiset Hesarin jutussa eivät olleet tarpeeksi köyhiä puhuakseen köyhyydestä mediassa, kun joillakin menee kurjemmin. Samalla logiikalla voidaan käskeä vaikka valkoisia suomalaisia naisia olemaan puhumatta sukupuolten tasa-arvosta, koska meillä on kuitenkin asiat moneen muuhun ihmiseen verrattuna hyvin (mitä tapahtuu valitettavan usein, ikään kuin asioihin vaikuttaminen olisi jotenkin rajallista).

      On vaarallista lähteä vertailemaan, kuka kärsii eniten sorrosta, valkoinen transnainen vai maahanmuuttajataustainen mies. Ei näiden asioiden vertailun pitäisi olla keskustelun pointti, kai? 

      Pitkä ja ehkä vähän sekava kommentti, mutta toivottavasti selkeytti vähän sitä mitä ajoin takaa! Kommentoi ihmeessä jatkossakin 😀

      1. humpuukiheikki
        16.9.2015, 15:28

        Hei taas!

        Aiemmassa kommentissani unohdin mainita, että tuo oli minusta todella hyvä huomio, että kaikki me joistain ”etuoikeuksista” nautimme. Todella hyvä pointti.

        Mielestäni et ole elitisti. Minun on katsottava peiliin ja todettava, että tuo väite elitismin sivumausta postauksessasi oli liioiteltu. Oikeastaan aiemmassa kommentissani tarkoitin sitä, että ei siitä kurjuuskilpailusta mitään varsinaista haittaakaan kenellekään varmasti ole. Nyt näen ehkä toisin. Saattaa olla, että sillä voi olla myös turmiollisia seurauksia. Esimerkiksi jos joku kokee, ettei hänellä ole oikeutta valittaa. Juuri sitä oikeuttahan minä halusin ensimmäisessä kommentissani puolustaa.

        ”Tyyliin ihmiset Hesarin jutussa eivät olleet tarpeeksi köyhiä puhuakseen köyhyydestä mediassa, kun joillakin menee kurjemmin. Samalla logiikalla voidaan käskeä vaikka valkoisia suomalaisia naisia olemaan puhumatta sukupuolten tasa-arvosta, koska meillä on kuitenkin asiat moneen muuhun ihmiseen verrattuna hyvin”

        Tällä tavalla keskustelu ongelmista usein tukahdutetaan. Jos tuo argumentti olisi pätevä, eihän mitään asioita koskaan voisi korjata. Aina löytyy joku isompi ongelma. Subjektiivista kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta, kurjuudesta ja vääryydestä ei poista se, että elämä kohtelee jotain vieläkin epäoikeudenmukaisemmin.

        Saattaa olla, että usein kommenttini ovatkin vain provosoivia ajatuksia, mitä en sen enempiä ole ehtinyt edes pureskella. 😀

        1. Juuri tätä meinasin 😀 Mutta asiallisesti esitetty kritiikki on aina tervetullutta, sehän on vaan mielenkiintoisempaa! Provotakin saa, en kovin helposti vedä hernettä nenään.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *