Interrail, osa 1: Milano
Kun harkkani päättyi heinäkuun lopussa, pakkasin laukkuni ja lähdin junalla Milanoon. Pohjois-Italiassa kyytiin hyppäsi poikaystävä, ja kiersimme kymmenisen päivää Eurooppaa: Milanosta matka jatkui yöjunalla Wieniin ja sieltä Bratislavan kautta Budapestiin. Matkan aikana tuli käytyä sen verran monessa kivassa paikassa, että tuumasin niistä ehkä olevan iloa jollekin muullekin. Seuraa siis kolmen postauksen verran kivoja rafloja, pikkuputiikkeja ja muuta tekemistä, jos joku vaikka intoutuu lähtemään samalle reilireitille! Tai jos suuntaa vaikka johonkin edellä mainituista kaupungeista ihan muuten vaan.
Mielikuvani Milanosta ovat aika hatarat, sillä piipahdin siellä päivän verran ohikulkumatkalla vuonna 2011. Kaupunki oli kyllä ehdottomasti pidemmän reissun arvoinen, vaikka hellelukemat huitelivat lähes 40 asteessa! Vaikka elokuun alku lienee jotain Euroopan turismin huippukautta, ei Milanon kaduilla Duomoa ja turistikeskustaa lukuun ottamatta ollut liikaa ruuhkaa.
Parasta Italiassa: juoman kylkeen saa AINA ruokaa.
Ruokaa:
– Italiassa kuuluu tietysti syödä jäätelöä, ja se on kaikkialla hyvää. Le Botteghe di Leonardo -jäätelöbaari tarjoilee paitsi todella hyvää, myös vegaanista jäätelöä ja gluteenittomia, paikan päällä tehtyjä vohveleita. Nam! Useita osoitteita Milanossa.
– Nälkäisen kannattaa suunnata trendikkäälle Isolan alueelle Porta Garibaldin metroaseman pohjoispuolelle. The Botanical Club -nimisestä drinkkibaarista saa täydellisiä gin toniceja. Juoman kylkeen tarjotaan tietysti aina syötävää, ja täällä ilmaiset suupalat ovat lähes fine diningia. Via Pastrengo 11.
– Hyvää ruokaa saa myös Porta Ticinesen läheltä kanaalialueelta kaupungin eteläpuolelta. Rebelot-raflasta irtoaa kohtuuhintainen menu, jos haluaa hienostella! Ripa di Porta Ticinese 55.
Kauppoja:
– Vintageliike Cavalli e Nastri on kuulemma jo lähes käsite, eikä syyttä! Liikkeitä on kolme, kaksi naisille ja yksi miehille. Via Brera 2 & Via Gian Giacomo Mora 3.
– Siitä kuuluisasta italialaisesta muodista kiinnostuneiden kannattaa kävellä Garibaldin metroasemalta Corso Como -katua aina Via Breralle asti. Corso Comolla on esimerkiksi ihanan Momonín myymälä. Corso Como 3.
Villa Necchi Campiglio.
Kulttuuria:
– Milano on tietysti historian, pölyisten kirkkojen ja museoiden ystävän paratiisi. Yllättäen Duomon vieressä oleva, italialaista taidetta esittelevä Museo del Novecento (eli suomalaisittain 900) oli ihanan pieni ja rauhallinen. Plussat näkymästä Duomon aukiolle, jonne ihmismassoja kauhisteleva ei muuten uskaltaudu. Palazzo dell’Arengario, Via Gugliemo Marconi 1.
– Museon jälkeen arkkitehtuuri- ja estetiikkafriikin kannattaa suunnata Villa Necchi Campiglio -kotimuseoon bongailemaan lisää italialaisen taiteen klassikoita. Upea art deco -henkinen huvila on ihanan rauhallinen, ja pihalla olevassa kahvilassa ei useimmiten ole juuri ketään (testasimme kahdesti). Necchin teollisuussuvun omistamaan taloon järjestetään noin kymmenen euron hintaisia englanninkielisiä kierroksia — ja kierrosskeptikkona suosittelen myös heille, jotka muuten jättävätkin opastetut reissut väliin. Upea paikka! Via Mozart 14.
Muutamat päivämme Milanossa koostuivat kuitenkin lähinnä kävelystä, jonka katkaisi satunnainen Aperol Spritz. Milano on iso, mutta käveltävä kaupunki, josta parhaan kuvan saa mielestäni sinnikkäästi kävelemällä Porta Garibaldilta aina Porta Ticineselle asti kaupungin läpi (tähän kohtaan tosin varoitan, että monen kaverini mielestä olen hullu kävelijä). Kämpän vuokrasimme Airbnb:n kautta, ja se oli hirmu kiva. Kysy, jos kiinnostaa, ja kaivan linkin jostain!
Seuraavaksi suunnataankin sitten Wieniin ja Bratislavaan! Tsüss!
