Rasisti, minäkö?

Puuh. Kirjoitin eilen rasismista, mutta päädyin poistamaan kirjoituksen. En oikein osannut ilmaista siinä ajatuksiani. Lisäksi mitä enemmän lukee, sitä enemmän alkaa nähdä asioissa eri puolia ja kliseisesti harmaan eri sävyjä. Omasta mielipiteestään ei yhtäkkiä olekaan enää niin varma. Joskus asiat ovat niin monimutkaisia, ettei niistä oikein osaa olla mitään mieltä. En toki tiedä tarvitseeko ollakaan. Välillä ymmärrän todella hyvin ihmisiä, jotka uskovat järkähtämättömästi vain yhteen totuuteen. Se tekee asioista niin paljon yksinkertaisempia. Jos joskus ajatuskulkuni tuntuvat vähän epäjohdonmukaisilta, niin se johtuu toivottavasti siitä, että olen ehkä nähnyt asioissa muitakin puolia. Suomessa ei tarpeeksi arvosteta takinkääntöä! Omissa mielipiteissään ei pidä roikkua väkisin.

 Joskus myös asetan ehkä riman kirjoittamisessakin vähän turhan korkealle. Kirjoitan tätä tietysti omalla nimellä ja naamalla koska haluan seistä sen takana, mitä sanon, mutta kyllähän se vähän jänskättää jos joku sitten kaivaa nämä netistä vuosien päästä ja sanoo ”tätä mieltä sä sitte olit joskus!” Sen takia en ehkä aio puhua täällä mistään kovin henkilökohtaisesta, perheestä, tunteista tai sellaisesta. Tai ovathan mielipiteet toisille kovinkin henkilökohtaisia.

 

Anyway, Jari Tervon  eilinen kirjoitus herätti paljon ajatuksia ja kannatustakin ainakin omassa somefeedissäni. Aluksi itsekin teki mieli lyödä nyrkkiä pöytään, kerrankin oma turhautumiseni kaikenmaailman junttirasismiin sai sanallisen muotonsa valtakunnanmediassa. Mainittiin leijonapaidat ja lihaa syövät heteromiehet, tuo uhattu kansanjoukko, joka näyttäisi ainakin uutiskuvien perusteella olevan yliedustettuna viimeaikaisissa polttopulloiskuissa ja mielenosoituksissa. 

Toki on totta, että varsinkin äänekkään ilmauksensa kadulla saava arkipäivän rasismi varmasti usein kumpuaa kouluttamattomuudesta, huono-osaisuudesta, työttömyydestä tai jostain muusta. Siitä, että ihmiset ajattelevat kilpailevansa rajallisista resursseista muiden ihmisten kanssa (vaikka onko lapsille, vanhuksille tai vaikka niille veteraaneille koskaan kenenkään mielestä ollut tarpeeksi rahaa?) Tervon mukaan ihan vaan siitä, että on juntti. Selitykset eivät tietenkään pyyhi pois sitä, että tällainen on ehdottoman väärin ja suurin osa suomalaisista ei siihen syyllisty. Se on tärkeää muistaa.

Kuten Ilonpilaaja blogissaan kirjoittikin jo paljon minua paremmin, rasismin leimaaminen vain junttien hölmöilyksi on kuitenkin yksi syy siihen, miksi todellinen muutos on niin vaikeaa saavuttaa. Silloin ajattelemme, että rasismi typistyy kivien heittelemiseksi ja mesoamiseksi jossain lieksalaisen abc:n kahviossa. Se on vastuunvapautus meille, jotka identifioimme itsemme suvaitsevaisiksi. Todellisuudessa rasismi on kuitenkin kaikkialla tämän yhteiskunnan rakenteissa, ja me kaikki Suomessa kasvamme siihen, halusimme tai emme. Rakenteellinen rasismi on paljon enemmän, kuin nimittely kauppajonossa. Eikä hommaforum-tason kirjoittelukaan ole mikään junttien yksinoikeus: Jussi Halla-Ahokin on tohtori, ja aika moni muukin mielestäni avoimen rasistista agendaa ajava poliitikko on hyvinkin koulutettu. Heidän luulisi tietävän paremmin. Perussuomalaisia äänestävät eivät kaikki ole työttömiä itärajalta, vaan aika moni on koulutettu ja hyvätuloinen. He ovat ihmisiä, joilla on valtaa muuttaa politiikkaa, eivätkä ne päätökset todellakaan aina edesauta rasismin kitkemistä, päinvastoin. Ennakkoluulot eivät katso sosioekonomista asemaa. Salonkikelpoinen, takakireä rasismi on aika hiton paljon pelottavampaa, eihän sitä aina edes huomaa.

Pahimmillaan tietysti rasismin leimaaminen syrjäytymisvaarassa olevien puuhasteluksi ei palvele ketään, paitsi ehkä siitä tulee jollekulle parempi mieli. Se voi myös lietsoa vastakkainasettelua ja luokkavihaa, jota ei tarvita yhtään enempää. Tässä asiassa lupaan tsempata itsekin.

Kommentit (7)
  1. Joskus myös asetan ehkä riman kirjoittamisessakin vähän turhan korkealle. Kirjoitan tätä tietysti omalla nimellä ja naamalla koska haluan seistä sen takana, mitä sanon, mutta kyllähän se vähän jänskättää jos joku sitten kaivaa nämä netistä vuosien päästä ja sanoo ”tätä mieltä sä sitte olit joskus!”

    Apua, mä niin tiedän tän tunteen, on tullut joskus luettua omia (onneksi suurimmilta osin piilotettuja!) tekstejä, ja ne ovat saattaneet olla aika karmaisevaa kamaa. Mutta toisaalta on lohdullista, että ihminen kehittyy 🙂

    Ja hyvä teksti jälleen, ja hyvää kommentointia! Itse pystyin todella samastumaan tuohon Jari Tervon kiukkuun, mutta toki sellainen jättää aika vähän tilaa asioiden syvemmälle pohdinnalle. Tämä aihe on itselleni sellainen punainen vaate, josta mulla on vaan niin jyrkät yksiselitteiset näkemykset ja pohdinnat, että mun on vaan yksinkertaisesti paljon helpompi kuitata kaikki tämä omalla vihaisuudellani. Välillä sitä suojelee omaa mielenterveyttään yksinkertaistamalla asioita. Kun tietää, ettei aiheesta saa olla hiljaa, mutta sitten pää ei kestä sitä, että pitäisi alkaa vielä vääntämään rautalangasta jonkun kanssa.

    1. Onneks jotku teiniaikojen nettipäiväkirjat ei oo luettavissa 😀 Muistan kun joku Anton Vanha-Majamaa avautu Imagessa siitä, miten sen teiniaikojen julkinen nettipersoona vainoaa sitä.

      Joo todellakin tiedän mitä tarkoitat, välillä itekin on niin vihanen että tekisi mieli viskata se tietokone ikkunasta. Ja tietysti kaikki tollanen vihanlietsonta ja väkivalta pitääkin tuomita. Joidenkin ihmisten kanssa ei vaan voi edes alkaa väitellä aiheesta – ne asenteet tuntuu joskus olevan niin syvällä, ettei se auta mitään. Pelkään vaan, että tiettyyn kansanosaan kohdistuva viha sit toisaalta vaan ruokkii sitä poteroihin vetäytymistä (eikä laita niitä vastuuseen, joilla olisi valtaa muuttaa asioita). Pirun vaikeeta!!

  2. humpuukiheikki
    30.9.2015, 09:43

    Todella hyvä huomio tuo, että on kaksi eri asiaa hyväksyä ja ymmärtää asioita. Vaikea on asioihin puuttua, jos ei niitä ensin ymmärretä.

    Siinä yksi syy, miksi mielestäni on älytöntä leikata rahaa tutkimuksesta ja koulutuksesta. Uskon, että tutkimus on avainasemassa asioiden syvälliselle ymmärtämiselle.

    1. Kyllä kyllä kyllä! Siinä ne niin monen mielestä ”turhat” humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset aineet avainasemassa. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *